Kymenlaakson Liitto ja Kuntaliitto järjestivät Kotkan kaupungintalolla 26.10. maakuntatilaisuuden, jonka aiheina olivat hallitusohjelma ja kunnat sekä Kymenlaakson väestön eläköitymisnäkymät. Tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä kunnista, kehittämisyhtiöistä ja seudullisista järjestöistä.
Vt. maakuntajohtaja Juha Haapaniemi puheenvuorossaan nosti esille Kymenlaakson vahvuuksia kuten työllisyyden kasvu, liikenteen määrän ja logistiikka-alan yritysten liikevaihdon kasvu, muuttovoittoa alkuvuoden aikana ja uusien kasvualojen, kuten pelialojen kehittyminen. Haasteena on muun muassa korvaavan yritystoiminnan saaminen lakkautettavan Myllykosken tehtaan tilalle ja osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön trendi on laskussa.
Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Kuntaliitosta totesi muun muassa, että peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä, jossa Kuntaliiton edustajat toimivat pysyvinä asiantuntijoina. Käytännössä peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion talousarvion valmistelua ja osa kehysmenettelyä. Menettelyä johtaa ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri.
Kuntaliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 merkitsevät Kymenlaaksossa kuntien tulojen vähenemistä keskimäärin 95 euroa asukasta kohti (tulojen vähennys kunnissa keskimäärin on 68 €).
Kuntaliiton hallituksen linjauksen 20.4.2011 mukaan tavoitteena on vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa:
- pääkaupunkiseutu / metropolialue
- kehittyvät kaupunkiseudut ja
- muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat, jotka ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä
Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kotkasta pohdiskeli puheenvuorossaan kunnan roolia tulevaisuudessa, kun valtio yhä vähemmässä määrin osallistuu kuntien palvelutoiminnan rahoittamiseen. Onko kuntien vastuulla entistä enemmän paikallisen toimintaympäristön kehitykseen osallistuminen ? Millä resursseilla kunnat turvaavat alueen elinvoimaisuutta, kun talouden liikkumavara on olematon ?
Kunnanjohtaja Pentti Toivanen Iitistä totesi, että kunnan elinvoimaisuutta voidaan kehittää seudullisena ratkaisuna. Iitin kunnan tavoitteena on jatkaa itsenäisenä kuntalaisten lähipalvelu- ja kehittämisorganisaationa. Iitin kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty Päijät-Hämeen kuntayhtymässä ns. Paras-hankkeen edellyttämällä tavalla.
Varatoimitusjohtaja Pekka Alasen (Kuntien eläkevakuutus) mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän keskeinen haaste on väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläkemenoja. KEVA pitää kuntatyönantajilta perittävän maksun mahdollisimman vakaana, sijoitustoiminnalla pyritään tukemaan maksuvakautusta, Keva osallistuu aktiivisesti yleisen työeläketurvan kehittämiseen ja työssä jatkamista tuetaan. Vuosina 2011-2020 Kymenlaakson kuntahenkilöstöstä jää eläkkeelle noin 5 900 henkilöä (35 %). | 
Karhulantie 36 B
