Maakunnan kehityksen kärjessä

Suomen Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 rakennetaan yhdessä

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Tulossa on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi, joka näkyy turuilla ja toreilla, kodeissa ja kaupungilla. Juhlavuosi rakennetaan teemansa mukaisesti yhdessä, ja se levittäytyy kaikkialle Suomeen. Kaikille avoimeen juhlavuoden ohjelmaan on tullut jo lähes 600 erilaista ohjelmaehdotusta.
Mukaan voi hakea verkko-osoitteessa suomifinland100.fi.
Suomi100-juhlavuoden tiedotustilaisuudessa 1.12 kerrottiin, miten tulevan päivänsankarin merkkivuoden valmistelutyö etenee. Lisää aiheesta voit lukea oheisesta Suomi100-hankkeen tiedotteesta.
Kymenlaakson Liitto toimii juhlavuoden alueellisena toteuttajana. 

Suomi100 Kymenlaakso:

Ulla Silmäri
Aluekoordinaattori
puh. 044 559 8651
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Pia Hurtta
Viestintä
puh. 050 406 1218
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

Kymenlaakson liikennestrategia 2035

Kymenlaakson liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on ryhmitelty kolmeen teemaan, jotka käsittelevät elinkeinoelämän, asukkaiden liikkumisen ja yhteiskunnan näkökulmia liikenteeseen ja liikkumiseen. Keskeiset asiat ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn, toimintojen saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen edistäminen.

Toimivat ja turvalliset henkilöliikenteen yhteydet ovat alueen kilpailukykytekijä työntekijöistä kilpailtaessa, sillä työvoiman saatavuus on edellytys elinkeinoelämän toiminnoille ja uusien toimijoiden saamiselle alueelle. Kymenlaakson liikennejärjestelmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen kestävillä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta.

Hyvät liikenneyhteydet muualle maahan ja ulkomaille ovat positiivisen aluekehityksen edellytys. Sujuva liikkuminen luo edellytyksiä ihmisten, yritysten ja organisaatioiden kanssakäymiselle, verkostoitumiselle ja liikesuhteille sekä vahvojen työmarkkina-alueiden syntymiselle. Osaavan työvoiman saaminen on entistä tärkeämpi yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Riittävän laajat työssäkäyntialueet turvaavat yrityksille osaavan työvoiman saannin ja tarjoavat asukkaille mahdollisuuden löytää osaamista vastaavia työpaikkoja. Ylimaakunnallinen työssäkäynti Kymenlaaksosta Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan suuntiin lisääntyy edelleen. Maakunnan sisäisessä liikenteessä vahvistetaan Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta.

Kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsee kustannustehokkaita tavaraliikenteen yhteyksiä ja muuttuvia kuljetustarpeita joustavasti palvelevia logistisia ketjuja. Kymenlaakson kautta kulkevat ulkomaan yhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko Suomen ulkomaankaupalle. Liikennestrategian toimenpiteillä varmistetaan kansainvälisten kuljetuskäytävien kustannustehokkaat ja turvalliset kuljetukset sekä toimivat logistiset ketjut.

Kymenlaakson liikennestategiassa tuodaan esille kaupunkien ja kuntien aktiivinen toiminta liikennejärjestelmän kehittämisessä ja kansalaisiin vaikuttamisessa. Työssäkäyntialueen sisäisen liikenteen toimivuus ja lähiliikkumisen edellytykset ovat tärkeä maakunnan menestykseen ja houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä. Kymenlaakson liikennestrategian erityisenä tavoitteena on suunnata käytännöntason liikennejärjestelmätyötä kunta- ja käyttäjätasolle.

Kymenlaakson kunnat ovat hyväksyneet liikennestrategiaan liittyvän aiesopimuksen.

Linkki:

Attachments:
Download this file (Kymenlaakson liikennestrategia 2035.pdf)Kymenlaakson liikennestrategia 2035.pdf[ ]6755 kB

Maakuntien liittojen paikkatietoyhteistyö saa jatkoa

Maakuntien liittojen paikkatietoyhteistyö saa jatkoa

Maakuntakaavojen tietosisällön ja ulkoasun yhdenmukaistamiseksi ollaan aloittamassa kahta maakuntien liittojen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöprojektia: Maakuntakaavojen harmonisointihanketta (HAME) sekä sen alihanketta, Maakuntakaavojen harmonisoinnin visualisointihanketta. Hankekokonaisuus jatkaa Varsinais-Suomen liiton vetovastuulla ollutta LOUSPIRE-yhteistyöhanketta (2011–2013), jossa maakuntakaavat vietiin EU:n INSPIRE-direktiivin vaatimaan muotoon ja parannettiin samalla aineistojen saatavuutta.

- Kun lähes kaikki maakuntakaavat saatiin edellisessä yhteistyöhankkeessa kerättyä yhteen, oli helpompi nähdä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kaavoissa  on. Samalla myös havaittiin, että käyttäjän kannalta merkintöjen kirjo aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Siksi harmonisointityö on tärkeää, kertoo Varsinais-Suomen liiton paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela.

HAME-hankkeessa tavoitteena on edelleen helpottaa ja tehostaa maakuntakaavatietojen sujuvaa käyttöä ja hyödyntämistä eri toimijoiden kesken. Kaksivuotiseksi suunnitellussa hankkeessa laaditaan maakuntakaavoituksen harmonisointiin tähtäävä tietomalli ja opas, koulutetaan maakuntien liittojen kaavoittajat noudattamaan ohjeistusta sekä luodaan kaavamerkintöjen visualisointikirjasto tukemaan yhteismitallista kaavatyötä.

Hanke on myös kansainvälisesti merkityksellinen, sillä INSPIRE-direktiivin mukaiset tietotuotemäärittelyt vaativat testausta ja kommentointia. Direktiivin velvoitteista johtuen maakuntien liittojen tulisi viimeistään vuoden 2020 lopussa tarjota kaava-aineistojaan verkossa harmonisoidusti direktiivin mukaisessa tietomallissa. Jotta harmonisointiin tähtäävät toimenpiteet tulevat osaksi liittojen vakioitua aineistontuotantoprosessia, on harmonisointityö luontevinta tehdä sillä tasolla, millä aineistoa tuotetaan. Järkevillä ratkaisuilla sekä INSPIRE-direktiivin vaatimukset että kansalliset tietotarpeet voidaan huomioida samanaikaisesti.

Lisätietoja:

Hankkeen projektisuunnittelija Laura Lähteenmäki/Varsinais-Suomen liitto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Liikennehankkeiden pitkäjänteinen suunnittelu palautettava

Maakuntajohtajat liikennejärjestelmän kehittämisestä osaltaan vastaavina virkamiehinä ovat huolissaan Sipilän hallituksen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden puutteesta koskien suuria, tarpeellisia liikenneinvestointeja.

Panostukset korvausvelan vähentämiseen ja perusväylänpitoon sekä liikenne palveluna –ajatteluun ja digitalisaatioon ovat sinänsä tarpeellisia ja oikeita. Mutta ne eivät korvaa liikenneverkon pitkäjänteiseen kehittämisen tarvetta myös suurten kapasiteettia parantavieninvestointien muodossa. Mikäli näin ei tehdä, olemme menettämässä myös TenT-verkon kehittämiseen liittyvää saantoamme Euroopan unionista.

Osaltaan tähän vaikuttaa myös liikennepoliittisista selonteoista luopuminen. Muoto ei kuitenkaan ole nyt olennaista, vaan se, että nopeasti luodaan yhteinen näkemys lähivuosien suurten liikennehankkeiden tarpeesta ja priorisoinnista suunnittelun, valmistelun ja uusienkin rahoitusmallien kehittelyn pohjaksi.

Kannanotto on hyväksytty maakuntajohtajien kokouksessa 4.11.2015

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Juha Haapaniemi p. 050 368 3931.