Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakson Liiton vahdinvaihto 20.6.2016

Kymenlaakson Liittossa juhlittiin maanantaina 20.6.2016 eläkkeelle jäävää maakuntajohtaja Juha Haapaniemeä sekä elokuussa Kymenlaakson Liiton maakuntajohtajan saappaisiin hyppäävää Jaakko Mikkolaa vahdinvaihdon merkeissä.

Aurinkoista iltapäivää maakuntatalolle oli kokoontunut viettämään suuri joukko Kymenlaakson Liiton yhteistyökumppaneita, sidosryhmien edustajia sekä erityisesti Juha Haapaniemen kanssa eri yhteyksissä työskennelleitä. Maakuntatalon vanhassa Kymin kirkkoherran pappilaympäristössä vietettyyn juhlaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 80 vierasta nauttimaan mielenkiintoisista keskusteluista, herkullisista tarjoiluista sekä kauniista ympäristöstä. 

Kymenlaakson Liiton väki kiittää maakuntajohtaja Juha Haapaniemeä yhteisistä työvuosista Liiton palveluksessa ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä. Samalla toivotamme elokuun 1. päivänä aloittavan uuden maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan tervetulleeksi Kymenlaakson Liittoon.

Älykkään erikoistumisen strategia RIS3-strategia

Älykäs erikoistuminen innovoinnin, talouskasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä -tavoitteena kilpailukykyinen, houkutteleva ja elinvoimainen Kymenlaakso.

Älykkään erikoistumisen strategia on talouden muutosprosessi, jossa tehdään kriittisiä valintoja omiin vahvuuksiin perustuen ja niukkoja resursseja keskitetään RIS3-strategian (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation) mukaan harvempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin.

Kymenlaakson RIS3-strategia kuvaa maakunnan vahvuuksia ja erityisosaamista, joilla erottautua muista alueista. Strategia on myös keino markkinoida Kymenlaaksoa ja sen osaamisa kansainvälisesti. RIS3-strategia muodostaa kaikille toimijoille yhteisen vision, viitekehyksen ja tavoitteet maakunnan  kehittämishankkeiden ja innovaatiotoiminnan toteuttamiseen. Talouden kehittämisessä ja uudistamisessa keskeisellä sijalla on vahva rahallisen tuen kohdentaminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Strategian toteuttamisen pitkän aikavälin tavoitteena on kansainvälisyys ja alueiden välinen hankeyhteistyö älykkään erikoitumisen teemojen puitteissa.

Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia perustuu maakuntaohjelmaan ja muihin maakunnassa aiemmin tehtyihin strategioihin ja selvityksiin. Tausta- ja lähdemateriaalina on hyödynnetty myös lukuisia aihepiiriä käsitteleviä EU-selvityksiä ja -julkaisuja.

Kymenlaakson RIS3-strategia ohjaa maakunnan rakennerahastovarojen käyttöä ja MYR tekee päätökset niiden ohjaamisesta hankkeille strategian mukaisesti.

 

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-rahoitus

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha. Rahoitus on Suomen hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide.

Kymenlaaksossa AIKO-rahoitusta tullaan käyttämään älykkäisiin, nopeisiin ja joustaviin kokeiluihin, jotka liittyvät Kymenlaakson maakuntaohjelmaan, ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) varautumissuunnitelmaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan.

Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä:

- edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta
- nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä
- vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä

Kymenlaakson Liitolla on käytettävissä AIKO -hankkeisiin
211 000 euroa vuonna 2016
261 000 euroa vuonna 2017

RAHOITETUT HANKKEET (tilanne 31.3.2017)
Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 20 000 €
KymiRing liikennekeskukseen sijoittuvan oppimis- ja testausympäristön suunnittelu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 50 000 €
Simulaattori 2020, Aikuiskoulutuskeskus Kouvola, 34 734 €
Xampus - 21UNI, Cursor Oy, 50 000 €
Innovatiiviset elintarvikeviennin konseptit Kiinaan, Turun ammattikorkeakoulu Oy, 18 848 €
XAMPUS Innovaatioekosysteemina/ Master Plan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 65 800 €
Haminan lippumaailma, Cursor Oy, 50 000 €
Hankekuvaukset pdf-liitteenä sivun lopussa.

 

LIITON YHTEYSHENKILÖT:
Aluekehityssuunnittelija Riitta Kallström gsm +358 50 368 3936
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aluekehityssihteeri Pia Lindgren gsm +358 44 552 0016
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Allekirjoitetut rahoitushakemukset liitteineen toimitetaan osoitteeseen
Kymenlaakson Liitto
PL 35 (Karhulantie 36b) 48601 KOTKA

 Tallenna PDF-lomakkeet ensin koneellesi ja valitse työkaluista muokkaus vaihtoehto lomakkeen täyttöä varten.

Kymenlaakson liikenneverkon parannukseen lisärahoitusta

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on myöntänyt 364 milj. euron lisärahoituksen vuosien 2017-2019 liikennehankkeiden tukemiseen.
Kymenlaakson osalta rahoitusta myönnettiin seuraaviin hankkeisiin:
Vt 15 Keltakankaan eritasoliittymä, Kouvola (6,1 M€)
Vt 26 Hamina - Taavetti parantamisen 1.vaihe, Hamina ja Luumäki (3,4 M€)
Kotka (Hovinsaari, tavara-asema) raiteistomuutokset ja asetinlaitteen uusiminen (12,0 M€)
Itä-Suomen junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän keskittäminen ja kehittäminen Kouvolassa (12,0 M€)

Kymenlaaksoa koskettavia hankkeita ovat lisäksi Kt 46 Kouvola-Heinola; väli Uimila-Heinola rakenteen parantaminen (6,7 M)  sekä Karjalan radan sillat (7,0 M€).
Rahoituksen kohdistaminen perustuu ensisijaisesti Liikenneviraston ja Ely-keskusten aineistoon sekä tuoreeseen tietoon asiakkaiden tarpeista.
Aiheesta lisää: http://www.lvm.fi/-/perusvaylanpidon-lisarahoituksen-kohteet-julkistettiin

Kymenlaaksossa vieraili vuonna 2015 lähes puoli miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa

KYMENLAAKSOSSA VIERAILI VUONNA 2015 LÄHES PUOLI MILJOONAA ULKOMAALAISTA MATKAILIJAA

Kymenlaaksossa vieraili vuonna 2015 vajaat puoli miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, joista 84 prosenttia oli venäläisiä. Virolaisia ja saksalaisia maakunnassa vieraili seuraavaksi eniten, mutta molempien kansallisuuksien osuus jäi alle kolmeen prosenttiin Kymenlaaksossa vierailleista ulkomaalaisista. Alle 40 prosenttia Kymenlaaksossa vierailleista ulkomaalaisista matkailijoista yöpyi matkallaan. Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Kymenlaaksossa yöpyi 32 000 ulkomaalaista ja muualla runsaat 123 000 ulkomaalaista matkailijaa.

OSTOSMATKAILU TÄRKEIN SYY MATKUSTAA KYMENLAAKSOON

Kymenlaaksossa vierailleista venäläisistä 74 prosenttia oli Suomessa ostosmatkalla ja 32 prosenttia lomamatkalla. Muista ulkomaalaisista lomamatkalaisia oli 43 prosenttia.

Kouvolan seudulla vierailleista venäläisistä 62 prosenttia oli Suomessa lomamatkalla, kun Kotkan-Haminan seudulla käyneistä alle 30 prosenttia kertoi olleensa lomamatkalla ja 78 prosenttia ostosmatkalla.

Vaikka ruplan heikkeneminen on heikentänyt venäläisten ostovoimaa Suomessa, koetaan Suomi edelleen Venäjällä houkuttelevaksi ostosmatkakohteeksi. Tärkeimmäksi syyksi tulla ostoksille Suomeen matkailijat kertovat olevan tuotteiden parempi laatu. Sen mainitsee syykseen tulla ostoksille Suomeen yli 70 prosenttia venäläismatkailijoista. Parempien valikoimien vuoksi tänne ostoksille kertoi tulleensa kolmasosa venäläismatkailijoista.

Venäläiset käyttivät vuonna 2015 Kymenlaaksossa lähes 36 miljoonaa euroa, josta 32 miljoonaa euroa käytettiin ostoksiin. Muut maakunnassa vierailleet ulkomaalaiset käyttivät rahaa noin 13 miljoonaa euroa, josta runsaat 8 miljoonaa palveluihin ja noin viisi miljoonaa euroa tuoteostoihin.

SAUNA KIINNOSTAA SEKÄ VENÄLÄISIÄ ETTÄ MUITA ULKOMAALAISIA MATKAILIJOITA

Lähes kolmasosaa Kymenlaaksossa vierailleista venäläisistä sekä muista ulkomaalaisista matkailijoista kiinnostaisi kokeilla saunomista Suomessa. Kesäaktiviteetit maalla, kuten pyöräily, vaellus tai eläinten tarkkailu kiinnostaa useampaa kuin joka toista Kymenlaaksossa vieraillutta ulkomaalaista matkailijaa. Veteen liittyvistä kesäaktiviteeteista, kuten uimisesta, veneilystä, kalastuksesta tai laivaristeilyistä kertoi olevansa kiinnostunut 46 prosenttia venäläismatkailijoista ja 59 prosenttia muualta tulleista matkailijoista. Hyvinvointipalvelut kiinnostavat selvästi enemmän venäläisiä (15 %) kuin muista maista tulevia matkailijoita (4 %), kun taas kulttuurikohteet kiinnostavat muista maista tulevia matkailijoita (38 %) selvästi enemmän kuin venäläismatkailijoita (14 %).

Kysyttäessä Kymenlaaksossa vierailleilta venäläismatkailijoilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Suomea muille asteikolla 0-10, arvosanojen keskiarvoksi saatiin 7,5. Muiden Kymenlaaksossa vierailleiden ulkomaalaisten keskuudessa keskiarvo oli 8,7. Venäläisten antama huonompi arvosana johtuu ainakin osittain siitä, että he ovat pääosin ostosmatkalla, jolloin myös matkailulliset kokemukset ja sen myötä valmius suositteluun jäävät vähäisemmiksi. Lisäksi tähän saattaa vaikuttaa se, että ”Suomi on jo nähty” useiden käyntikertojen jälkeen. Tämä tulos muistuttaa siitä, että jatkuva kehittäminen ja pyrkimys yllättää matkailijat positiivisesti, on tärkeää erityisesti itärajan lähialueilla. Suuri osa matkailijoista on vakiokävijöitä, joiden silmissä alue ei tarjoa uutta ja kiinnostavaa nähtävää tai koettavaa, jolloin lomamatkakohteita etsitään mieluummin muualta.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tulokset selviävät vuoden 2015 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien haastattelemalla Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla Suomesta Venäjälle palaavia matkailijoita. Vuonna 2014 tutkimus laajennettiin koskemaan kaikkia Suomessa vierailleita ulkomaalaisia matkailijoita ja haastatteluita tehtiin 12:lla Suomen ulkoraja-asemalla yhteensä 20 831. Haastatelluista 8 463 oli venäläismatkailijoita.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Toimitusjohtaja Pasi Nurkka, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040-505 5903
Tutkimuspäällikkö Jaakko Roponen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 045 295 0412

Kymenlaakson liitto
Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050 368 3931
Kouvolan kaupunki
Kehitysjohtaja Harri Kivelä, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 020 615 8833
Cursor Oy
Matkailupäällikkö Sanna Nikki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh.040 190 2585
Kouvola Innovation Oy
Kehittämispäällikkö Kirsi Vainio, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 020 615 5885