Maakunnan kehityksen kärjessä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta

Ympäristöministeriö vahvisti 10.4.2014 Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita sekä ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset. Kaavassa osoitetaan myös Pyhtään Kumpulan teollisuus- ja varastoalue sekä täydennetään yhdystieverkostoa Pyhtään Vastilan ja Kouvolan Raussilan alueella.

Energiamaakuntakaavasta on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkeinhallinto-oikeus on hylännyt olenaisilta osiltaan Kymenlaakson Energiamaakuntakaavan joka keskittyi tuulivoimantuotantoalueiden sijaintiohjaukseen. KHO:n päätöksessä todetaan, että Ympäristöministeriön ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston päätökset kumotaan seuraavien tuulivoimaloiden alueiden merkinnöillä osoitettujen tv1-alueiden osalta: Harvajanniemen pohjoisosa (2101), Oravikorpi-Vahterikko (2102), Kyynärmäki-Alhonmäki (2100), Korkeuskalliot (2021), Mäyränmäki (2098), Pirtnuora (2093), Struka (2094), Purola (2095) ja Valkiajärvensuo (2096).”

Päätös on luettavissa osoitteella: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1454943101290.html

Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Frank Hering, 050 308 7290

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hakemus jätetty TEM:in valtakunnalliseen kilpailuun

Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkosto on jättänyt hakemuksensa työ- ja elinkeinoministeriön käynnissä olevaan kasvuvyöhykekilpailuun 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkostona. Mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisessä ovat eteläisen Suomen kaupungit Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa sekä maakunnat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin saakka yhdistää 330 miljardin euron talousalueen ja yli 13 miljoonaa ihmistä. Vyöhyke yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet toisiinsa EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkokäytävää pitkin. Pohjoinen kasvuvyöhyke on keskeinen Suomen ulkomaankaupan, logistiikan ja kansainvälisten investointien kannalta – vyöhykkeen osuus Suomen euromääräisestä viennistä on yli 60 %.

Kasvuvyöhykekilpailussa haetaan ratkaisuja hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden jalkauttamiseksi vuosille 2016–2018. Tunnustuksen saa 1–2 kasvuvyöhykettä työ- ja elinkeinoministeriölle jätettyjen hakemusten joukosta. 

Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen.

Valtakunnalliset ESR-hankehaut avoinna 1.3.2016 saakka

Hae rahoitusta Luovan osaamisen ja Osallistamalla osaamisen kehittämiseen!

Luovaa Osaamista
Sisällöltään hankkeiden tulee kohdistua yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä:
Monialaisen osaamisen vahvistaminen
Koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen
Luovan osaamisen lisääminen työelämässä
Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksen avaamasta ESR-hankehausta täältä

Osallistamalla Osaamista
Erityisiä haussa huomioitavia painotuksia ovat nuorten kanssa toimivien monialainen osaaminen ja nuorten osallisuus, vaikuttaminen ja hyvinvointi heidän toimintaympäristössään osana palveluiden suunnittelua.
Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen avaamasta ESR-hankehausta täältä

 

Kymenlaakson uutiskirje 1/2016

KYMENLAAKSON UUTISKIRJE 1/2016

  • Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi eläkkeelle 1.7.2016
  • Maakuntajohtajan virka haettavaksi
  • Maakuntahallitus antoi lausuntonsa itsehallintoaluejaon perusteista ja sote-uudistuksen askelmerkeistä
  • Ministeri Juha Rehula maakuntavaltuuston kokouksessa 25.4.2016

Avaa uutiskirje tästä

Suomalaisten suosikkikalat - avaus 5.2.2016 Maretariumissa

Maretarium ottaa varaslähdön Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen ja alkaa keräämään tietoja suomalaisten suosikkikaloista 5.2.2016 pidettävän avajaistilaisuuden myötä. Tule Sinäkin mukaan. Valmistaudutaan juhlavuoteen yhdessä.
         Maretarium perjantaina 5.2.2016 klo 14 - 16
Ohjelma
Suomi 100 Kymenlaaksossa, maakuntajohtaja Juha Haapaniemi
Suomalaisten suosikkikalat –hanke, toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Maretarium
Juhlaluento ”Suomen kalat” professori Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto

Oman suosikkikalan nimeäminen ja sen perustelut
- suosikkikalat –seinäke avataan, sukeltajat vievät kyltin Itämeri-altaaseen, jokainen vieras vie oman suosikkikalalomakkeensa seinäkkeelle

Suomalaisten suosikkikalat –kakkukahvit, tilaisuus päättyy.