Maakunnan kehityksen kärjessä

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hakemus jätetty TEM:in valtakunnalliseen kilpailuun

Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkosto on jättänyt hakemuksensa työ- ja elinkeinoministeriön käynnissä olevaan kasvuvyöhykekilpailuun 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkostona. Mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisessä ovat eteläisen Suomen kaupungit Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa sekä maakunnat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin saakka yhdistää 330 miljardin euron talousalueen ja yli 13 miljoonaa ihmistä. Vyöhyke yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet toisiinsa EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkokäytävää pitkin. Pohjoinen kasvuvyöhyke on keskeinen Suomen ulkomaankaupan, logistiikan ja kansainvälisten investointien kannalta – vyöhykkeen osuus Suomen euromääräisestä viennistä on yli 60 %.

Kasvuvyöhykekilpailussa haetaan ratkaisuja hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden jalkauttamiseksi vuosille 2016–2018. Tunnustuksen saa 1–2 kasvuvyöhykettä työ- ja elinkeinoministeriölle jätettyjen hakemusten joukosta. 

Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen.

Valtakunnalliset ESR-hankehaut avoinna 1.3.2016 saakka

Hae rahoitusta Luovan osaamisen ja Osallistamalla osaamisen kehittämiseen!

Luovaa Osaamista
Sisällöltään hankkeiden tulee kohdistua yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä:
Monialaisen osaamisen vahvistaminen
Koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen
Luovan osaamisen lisääminen työelämässä
Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksen avaamasta ESR-hankehausta täältä

Osallistamalla Osaamista
Erityisiä haussa huomioitavia painotuksia ovat nuorten kanssa toimivien monialainen osaaminen ja nuorten osallisuus, vaikuttaminen ja hyvinvointi heidän toimintaympäristössään osana palveluiden suunnittelua.
Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen avaamasta ESR-hankehausta täältä

 

Kymenlaakson uutiskirje 1/2016

KYMENLAAKSON UUTISKIRJE 1/2016

  • Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi eläkkeelle 1.7.2016
  • Maakuntajohtajan virka haettavaksi
  • Maakuntahallitus antoi lausuntonsa itsehallintoaluejaon perusteista ja sote-uudistuksen askelmerkeistä
  • Ministeri Juha Rehula maakuntavaltuuston kokouksessa 25.4.2016

Avaa uutiskirje tästä

Suomalaisten suosikkikalat - avaus 5.2.2016 Maretariumissa

Maretarium ottaa varaslähdön Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen ja alkaa keräämään tietoja suomalaisten suosikkikaloista 5.2.2016 pidettävän avajaistilaisuuden myötä. Tule Sinäkin mukaan. Valmistaudutaan juhlavuoteen yhdessä.
         Maretarium perjantaina 5.2.2016 klo 14 - 16
Ohjelma
Suomi 100 Kymenlaaksossa, maakuntajohtaja Juha Haapaniemi
Suomalaisten suosikkikalat –hanke, toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Maretarium
Juhlaluento ”Suomen kalat” professori Hannu Lehtonen, Helsingin yliopisto

Oman suosikkikalan nimeäminen ja sen perustelut
- suosikkikalat –seinäke avataan, sukeltajat vievät kyltin Itämeri-altaaseen, jokainen vieras vie oman suosikkikalalomakkeensa seinäkkeelle

Suomalaisten suosikkikalat –kakkukahvit, tilaisuus päättyy.

Yhteinen Kymenlaakson kehittämisen tahtotila vahva

Kymenlaakson kunnilla on vahva yhteinen tahtotila maakunnan sote-palvelujen järjestämiseksi. Yhteisen näkemyksen mukaan Kymenlaakson keskussairaalasta halutaan laajan päivystyksen sairaala. Ensisijainen yhteistyösuunta sote-palvelujen tuottamisessa on Helsinki/HUS. Itsehallintoalueen hallinnon keskuspaikkana on Kouvola. Yhteiset linjaukset kirjataan valtioneuvostolle vuoden alussa annettaviin lausuntoihin.

Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä viime keväästä lähtien. Valtakunnallisten linjausten muututtua, sote-lähtöistä tarkastelukulmaa on laajennettu koko itsehallintoalueen muodostamisen tarkasteluun. Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johto on linjannut maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi:

•    laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle
•    työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa
•    palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti
•    itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola
•    maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS

Itsenäiselle sote-alueelle vahvat perustelut

Sote-valmistelutyöryhmän mukaan maakunnan väestömäärä, sijainti ja teollinen rakenne huomioiden, on ensiarvoisen tärkeää, että Kaakkois-Suomeen sijoittuva laajan päivystyksen keskussairaala on Kymenlaakson keskussairaala. Kymenlaakso kuuluu nykyisin HYKS-erityisvastuualueeseen ja kymenlaaksolaisten luontainen asiointisuunta on Uusimaa. Tuleva itsehallintoaluerakenne ei saa luoda esteitä luontaiselle palvelujen kysynnän suunnalle. Kymenlaakson asukasmäärä vuonna 2014 oli maakunnista 11. suurin. Väestömäärän mukaan Kymenlaakson on kuuluttava niiden viidentoista itsehallinto-alueen joukkoon, jotka järjestävät sote-palvelut itse.

Kymenlaakson itsehallintoalueen valmistelua varten perustetaan projekti Kouvolan kaupungin alaisuuteen. Projektin päälliköksi esitetään Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen johtajaa Ismo Korhosta. Valmisteluorganisaatio muodostuu ohjausryhmästä, johtoryhmästä sekä projektiryhmistä. Vastaava työ sote-kokonaisuudesta aloitetaan Kotkan kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapasen johdolla.

”Ratkaisu vahvistaa Kymenlaakson sisäistä yhteistyötä ja työnjaon kehittämistä. Kouvolassa on pitkät hallinnon perinteet sekä läheinen yhteistyö valtionhallinnon eri toimijoiden kanssa”, sanoo johtoryhmän puheenjohtaja, Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki.

”Kymenlaakso on asukaslukuaan suurempi maakunta mm. vahvan vientiteollisuuden, logistiikan ja kansainvälisyytensä vuoksi. Tämä vahva taloudellinen peruste ja yhteinen tahtotila antavat maakunnan kehittämiselle hyvän pohjan suurimmassa hallinnon uudistuksessa sitten 1600-luvun”, sanoo maakuntajohtaja Juha Haapaniemi.

”Yhteinen tahtotila antaa hyvän pohjan asiakkaan tarpeeseen perustuvien sote-palvelujen kehittämiselle koko maakunnassa”, korostaa Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen.

Lisätiedot:
Juha Haapaniemi, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto, puh. 050 368 3931
Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja, Kouvola, puh. 040 483 1680, lauri.lamminmaki(a)kouvola.fi
Nina Brask, ohjausryhmän puheenjohtaja puh. 040 669 3933, nina.brask(a)kotka.fi
Annikki Niiranen, toimitusjohtaja, Carea, puh. 020 633 2000