Maakuntaohjelma “Nupit Kaakkoon” luotsaa Kymenlaaksoa kohti uutta elinkeinorakennetta

14.6.2010 Kotkan kaupungintalolla pitämässään kokouksessa maakuntavaltuusto yksimielisesti hyväksyi Kymenlaakson maakuntaohjelman vuosille 2011 – 2014. Aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi selosti maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen sisältöä valtuustolle. Maakuntasuunnitelma ja –ohjelma on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on visio-osa (vuosi 2030) ja toimenpideosa (vuodet 2011-2014). Maakuntaohjelman ja sen pohjalta vuosittain laadittavan toimenpideohjelman merkitys korostuu alueviranomaisia sitovana ja velvoittavana asiakirjana.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson väkiluku on vähenevä vuoteen 2030 asti. Maakuntaohjelmassa väestötavoitteeksi vuodelle 2030 asetetaan noin 180 000 asukasta (nykyisin 182 463 asukasta). Maakuntaohjelmaan hyväksytyillä elinkeinopoliittisilla linjauksilla vastataan Kymenlaakson ikääntymisen ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin.

Kymenlaaksosta halutaan rakentaa ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta aluekehitystyössä tiivistyy.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteiset toimintalinjaukset, joille on määritelty kärkihankkeet ja keskeiset toimintainstrumentit, ovat:

1. Metsäklusterin uudistaminen
2. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen
3. ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen
4.  Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen
5. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen
6. Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen

Kehittämispanostukset yritystoiminnan ja osaamisen edistämiseen, aluerakenteen, infrastruk-tuurin ja ympäristön kehitykseen sekä Kymenlaakson vetovoiman lisäämiseen

Kymenlaakso siirtyy teollisesta tuotannosta yhä enemmän korkean osaamisen palvelutuotteisiin ja tuotantomenetelmät digitalisoituvat. Yritystoiminnan kehittämispanostuksilla monipuolistetaan tuotantorakennetta meneillään olevassa rakennemuutostilanteessa. Kehittämisen painopisteet kohdennetaan pääosin maakunnan avaintoimialoille; teknologia (metsä, kemia, energia ja metalli), logistiikka, meritutkimus ja Venäjän liiketoiminta, digitaalinen liiketoiminta, ympäristö ja palvelujen kehittäminen. Logistiikkamaakunnassa korostuvat myös turvallisuusasiat.

Osaamisen kehittämispanoksilla lisätään asukkaiden ammattitaitoa ja osaamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä, edistetään työhön sijoittumista tutkinnon suorittamisen jälkeen, edistetään Saimaan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakouluyksikköjen verkostoitumista ja panostetaan aikuiskoulutukseen. Kaikilla koulutustasoilla läpileikkaavana teemana on yrittäjyyskasvatus.

Aluerakenteen kehittämisen painopisteet ovat logistiikassa (satamat, rautatie ja rajatoimintojen alueet), metsäteollisuudessa ja energiassa (biotalous ja uusiutuva energia kuten tuulivoima ja metsäenergia) ja erilaisissa maakunnan vetovoimatekijöissä kuten Kymijoki, kansallispuistot sekä saaristo- ja järvialueet. Ilmastonmuutosta hillitään vauhdittamalla uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, kehittämällä ympäristöosaamista, laatimalla maakunnallinen ilmasto-, energia- ja luonnonvarastrategia sekä selvittämällä Itämereen liittyviä kysymyksiä.

Kymenlaakson vetovoimatekijöitä vahvistetaan edistämällä hyviä liikenneyhteyksiä (E18 ja rautatieliikenne.), panostamalla asuinalueiden viihtyisyyteen ja tukemalla maaseutualueiden vireyttä mm. joukkoliikennejärjestelyin sekä kehittämällä edelleen luontomatkailun ja virkistyksen alueita.