Kaakkois-Suomeen ensimmäinen yhteistoimintaelin

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot valitsivat kesällä edustajansa yhteistoimintaelimeen. Kymenlaaksosta tulivat valituiksi Harri Helminen, Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Tuula Mäkitalo ja Jarmo Tulkki. Etelä-Karjala nimesi edustajikseen Eeva Arvelan, Ari Bergin, Kari Metsäkallion ja Anu Urpalaisen. Yhteistoimintaelin kokoontui ensimmäisen kerran 13.10.2010. Puheejohtajaksi vuosille 2010 - 2011 valittiin Harri Helminen Kymenlaaksosta ja varapuheejohtajaksi Ari Berg Etelä-Karjalasta. Asiaa on vauhdittanut syksyllä 2009 käynnistynyt yhteinen MAKO-pilottihanke, jossa uudistetaan maakuntaohjelmia ja kehitetään niiden vaikuttavuutta.

Vuoden 2010 alussa voimaantullut Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) edellyttää, että maakunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset yhteistoiminta-alueet. Yhteisesti käsitellään asiat, jotka ovat pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät keskeisiin suunnitelmiin sekä koskevat koko aluetta. Liittojen jäsenkunnat voivat halutessaan antaa muitakin asioita yhteisesti päätettäviksi. Asiat päätetään joko yhteisessä toimielimessä tai yhtäpitävin päätöksin.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan muodostama yhteistoiminta-alue on maantieteellisesti sama kuin uuden Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY-keskuksen alue. Kaakkois-Suomessa on ainoana alueena Suomessa perustettu yhteistoimintaelin. Siinä on kahdeksan jäsentä, joista molemmat liitot nimeävät neljä. Kokoonpano vastaa kunnallisvaalien tulosta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Yhteistoimintaelin käsittelee etenkin maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteiset tavoitteet ja linjaukset sekä muut maakuntien yhteistyön kannalta merkittävät asiat. Yhteisten linjauksien mukaisista toimenpiteistä päätetään maakuntahallituksissa ja toiminnan yksityiskohdista sovitaan yhteistoimintasopimuksessa.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien yhteiset linjaukset ja niiden mukaiset kehittämispainotukset ovat:

• metsäklusterin uudistaminen
• puhtaan energia- ja ympäristötekniikan kehittäminen
• ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen
• logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen
• Venäjä-yhteistyön vahvistaminen
• osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen

Lisäksi Kymenlaaksossa panostetaan turvallisuuteen ja palvelualaan, Etelä-Karjalassa taas matkailuun.

Metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen hoidossa riittää lähivuosina työsarkaa molemmille maakunnille. Yhdessä on esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle alueellisen ja määräaikaisen rakenteellisen muutoksen tuki –kokeilun järjestämistä. Kokeilu olisi verrattavissa ns. Kainuun kokeiluun, mutta rajoittuisi uudenlaiseen alue- ja elinkeinopolitiikkaan.