Aluerakenne

Kymenlaakso on kasvanut Kymijokivarteen pohjois-eteläsuuntaisesti. Akselin päihin on muodostunut painopisteet huomattavien liikenteellisten solmukohtien ympärille.

Pohjois-Kymenlaakson rakenteen ja toiminnan pistemäisen ytimen muodostaa Kouvolan yhtenäinen taajamarakenne. Sen vaikutuspiiriin kuuluvat Iitin keskustaajama Kausala, Jaalan ja Elimäen kirkonkylät sekä Myllykosken ja Inkeroisten kaupunkitaajamat.

Etelä- Kymenlaaksossa E18-tien helminauhamainen rakenne tiivistyy satamapaikkakuntien ympärillä. Pyhtään Siltakylä on kasvamassa kiinni Kotkaan lännestä, Haminan taajama-alueet kurottavat Kotkaan idästä. Äärimmäisinä nauhaan liittyvät Pyhtään kirkonkylä lännessä ja idässä kuntapari Virolahti - Miehikkälä.

Itä-länsi suuntaisuus korostuu molemmissa seuduissa ylimaakunnallisten kehityskäytävien mukaisesti. Pohjois-Kymenlaaksossa Iitin sijainti aktiivisella kehityskäytävällä Kouvolasta länteen antaa sille muita Kouvolan ympäryskuntia voimakkaamman kehityspotentiaalin. Etelä- Kymenlaaksossa E18 kehityskäytävällä omaa Virolahden Vaalimaa, valtakunnan ja EU:n rajapiste Venäjälle, vastaavaa kehityspotentiaalia.

Kymijokivarren teolliset taajamat muodostavat voimakkaan Kymenlaakson sisäisen akselin ja yhdistävät sijainnillaan itä- länsi-suuntaiset kehityskäytävät.

Kymenlaakson maaseudun mahdollisuudet tarjota vetovoimaisia asuinpaikkoja ja sijaintipaikkoja uudelle yritystoiminnalle ovat hyvät. Kymenlaaksossa hyvät yhteydet ja lyhyet välimatkat keskusseuduille mahdollistavat asumisen pysyvän sijoittumisen ja myös sen kasvattamisen koko maakunnan alueella. Kymenlaakso osana ylimaakunnallista metropolialuetta tarjoaa myös kakkosasumisen kehittymiselle hyvät mahdollisuudet.