Etelä-Suomen maakuntien Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli EU rakennerahastovarojen jaosta, asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.

Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.

Suomi on perinteisesti kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Maantieteellisin perustein toteutettu varojen kohdentaminen johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine varoille on saatu Etelä-Suomessa, johon Suomi on kohdentanyt vähiten aluekehitysvaroja. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä.

EU:n alueiden kehittämiseen suunnatut rakennerahastovarat jaetaan jäsenmaiden kesken ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Varojen kohdentamisesta Suomen sisällä, päätetään kuitenkin Suomessa.

Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Etelä-Suomen yhteistyöseminaariin Helsingissä 5.10.2022. Seminaarissa käsiteltiin liittojen yhteistyön vahvistamista sekä suomalaisen aluekehityspolitiikan näkymiä.

Lisätietoja:
Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 548 0311