Etelä-Suomen maakunnat vastustavat erityistalousalueita

Suomen Keskusta on käynnistänyt keskustelun erityistalousalueista. Ajatuksena on päättää keinoista, joilla jossain päin Suomea työllisyyttä, investointeja tai osaamista tuetaan julkisin varoin muuta maata enemmän. Etelä-Suomen maakunnat vastustavat Suomen Keskustan ajatusta erityistalousalueista. Tukien vinoutunut kohdentaminen vääristää vapailla markkinoilla toimivien yritysten kilpailua ja on haitaksi koko maan kehitykselle. Kasvua tulee tukea siellä, missä sitä on, ja keventää kriisin vaikutuksia niitä kokevilla alueilla.

Erilaiset verohuojennukset, työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen ja opintolainan hyvitys ovat esimerkkejä keinoista heikommin pärjäävien alueiden tukemiseen. Tarkoituksena on houkutella yrityksiä ja työvoimaa hiipuvan kasvun alueille. Nykyiselläänkin määritellään ne epäsuotuisat alueen, joissa yrityksille myönnettävä tuki on muuta maata korkeampi. Näitä alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomi. Tukialueiden ulkopuolella suuria yrityksiä ei voida tukea lainkaan. Pienten ja keskisuurten yritysten ero tuissa voi olla jopa 20 %.

Tukien kohdentaminen sijainnin perusteella tehotonta

Tukien tai verokohtelun kohdistaminen sijainnin perusteella ei ole vain epäoikeudenmukaista, vaan myös tehotonta. Nykyisten aluekehityksen työkalujen eli rakennerahastojen paras vastine on saatu niillä alueilla, joihin Suomessa kohdennetaan vähiten aluekehitysvaroja, Etelä-Suomessa.  Harvan asutuksen perusteella osoitettua rahoitusta ei ole onnistuttu kohdentamaan oikein, vaan tuki on ohjautunut maakuntakeskuksiin. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain (pohjoinen, etelä, itä, länsi) peittää alleen myös aluekehityksen hienojakoisen kuvan. Todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tukien kohdentaminen maantieteellisesti on lähtökohtaisesti vaikeaa. Yhtä lailla Etelä- ja Länsi-Suomessa on hyvin ja huonosti pärjääviä alueita ja kuntia. Itse asiassa kaikista työttömistä 50 % asuu Etelä-Suomessa.

”Perinteisten teollisuuskaupunkien rakennemuutos tyhjenevällä ruostevyöhykkeellä on unohtunut aluekehityspolitiikassa.”

Harvan asutuksen ja maantieteellisen eristyneisyyden perusteella monin tavoin haastavassa asemassa olevaan saaristoon ei ole kohdennettu korotettua investointitukea. Lisäksi muuttunut geopoliittinen tilanne asettaa haasteita kehitykselle erityisesti eteläisellä itärajalla mutta myös koko maassa. Aluepolitiikan rahanjako asettaa kansalaiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan, eikä tätä kehitystä tule perusoikeudellisestikin kyseenalaisella tavalla kiihdyttää. Etelä-Suomen kasvupotentiaalisilla alueilla sijaitsevat yritykset joutuvat kärsimään vinoutuneesta kohdentamisesta kansainvälisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Aluekehityksen suuntaa tulee siksi muuttaa.


Lisätiedot:
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen, p. 040 589 8415
Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 077 3010
Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 548 0311

e-max.it: your social media marketing partner

| Pia Hurtta | Ajankohtaista

Jaa artikkeli

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Toimisto on avoinna maanantaisin ja perjantaisin 9 - 15. Muina aikoina asiakastapaamiset sovitusti.

Sosiaalinen media


Tilaa uutiskirje

Copyright Kymenlaakson liitto 2020. Oikeudet muutoksiin pidetään.