Kuva:Väylävirasto

Kymenlaakson liitto näkee hallitusohjelmassa alueen kehityksen kannalta joitakin positiivisia linjauksia. Liitossa on kannettu erityistä huolta itäisen Suomen ja erityisesti sen kaakkoisen osan kasvun mahdollisuuksista Venäjän käynnistettyä sota Ukrainassa. Ohjelmassa on linjaus edellisen hallituksen aikana käynnistetyn itäisen Suomen kehittämisvision toteuttamisen jatkamisesta sekä tavoitteesta tukea suorien investointien syntyä mm. alueellisilla kumppanuusmenettelyillä. Konkreettiset toimet tulevat osoittamaan, miten ohjelman tavoitteet edistävät maakunnassa positiivisina kehittymisen mahdollisuuksina.

Liitossa pidetään tärkeänä hallituksen tavoitetta Suomen tutkimus- kehittämistoiminnan rahoituksen kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä lähelle 50 % 2030 mennessä nähdään myös oikeana suuntana. Ohjelmassa on myös erillinen kirjaus aloituspaikkojen suuntaamisesta Kymenlaakson kannalta tärkeille aloille kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin. Vapaan sivistystyön tarjoajien osalta, kuten Kymenlaakson kesäyliopisto, koulutustarjonnan omavastuuosuuksia on kuitenkin päätetty kasvattaa. Tämä voi tulevaisuudessa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin kouluttautua sekä sitä kautta kurssitarjonnan laajuuteen. Kesäyliopisto on perinteisesti tarjonnut mahdollisuuden ammatillisen osaamisen vahvistamiseen laajojen eri osaamisalojen opintokokonaisuuksilla.

Toteutuuko pitkään odotettu VT15 parannus?

Ohjelman liikenneosiossa todetaan, että Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille sekä pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Investointiohjelmassa nimeämättömiin infrahankkeisiin on kohdistettu 797 milj. euroa. Huomioiden hallituksen tavoitteet sekä Väyläviraston investointiohjelman A-hankekoriin asetetut keskeisimmät pääväylien investoinnit, Kymenlaaksossa edellytetään, että VT15 perusparannus käynnistyy pikaisella aikataululla.

Kymenlaaksossa sijaitsevan Suomen suurimman yleissataman sekä vientimaakunnan näkökulmasta pidetään erittäin positiivisena sitä, että meriliikenteen väylämaksut puolitetaan pysyvästi vuodesta 2024 alkaen.

Alueidenkäyttölaissa tulee säilyttää alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän perusperiaatteet

Mahdollisen lakiuudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, hyvin toimivan lain päivittäminen ja täydentäminen.

Mahdollisessa uudistuksessa tulee keskittyä nykyisen suunnittelujärjestelmän sisällä tapahtuviin toimiin kaavoituksen sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi. Jotta vihreän siirtymän vaatimien investointien ja hankkeiden pikainen edistäminen olisi mahdollista, tulee kaavoitusta koskevan lakiuudistuksen pohjautua vahvasti olemassa olevaan suunnittelujärjestelmään ja sen jo koeteltuihin oikeuskäytäntöihin.

Puhtaan energian saatavuuden edistäminen

Kymenlaakson ja koko itäisen Suomen näkökulmasta pidetään erityisen tärkeänä hallitusohjelman tavoitetta Itä-Suomen tuulivoimarankentamisen mahdollisuuksien parantamiseksi mm. kompensaatiolain avulla, aluevalvontaa kuitenkaan vaarantamatta. Lisäksi aurinkovoimarakentamisen edistämistä mm. turvetuotannosta vapautuville alueille pidetään Kymenlaaksossa tärkeänä puhtaan energian tuotannon vahvistamiseksi.

Muita Kymenlaakson kannalta tärkeitä nostoja mm.:

• Työ luonnon monimuotoisuuden eteen jatkuu (METSO-, Helmi- ja Nousu-ohjelmatyön jatkaminen ja kehittäminen)
• Turvallisuus- ja kyberturvallisuusosaaminen nousee esille
• Rajaturvallisuuteen panostaminen
• Pitkäjänteisen energiapoliittisen strategian laatiminen (sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan)