Palvelu- ja tuotekehityksen vauhdittaminen

TKI-toiminnan ja rahoituksen lisääminen

Älykkään erikoistumisen pitkän tähtäimen tavoite on synnyttää uutta liiketoimintaa innovaatio- ja kehittämistoiminnan avulla sekä avittaa yritystoiminnan uusiutumista.

Julkisten hankintojen hyödyntäminen ja referenssimarkkinoiden luominen

Palvelu- ja tuotekehitystä sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa voidaan edistää hyödyntämällä julkisia (innovatiivisia) hankintoja sekä luomalla referenssi- ja edelläkävijämarkkinoita.

Kokeilutoimintaan ja avoimeen innovaatiomalliin kannustaminen

Avoin innovaatio viittaa yritysten tai organisaatioiden kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avaamiseen organisaation ulkopuolisille tahoille. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että organisaatioiden tulisi sisäisen tiedon lisäksi hyödyntää paljon tehokkaammin myös ulkoista tietoa, ulkoisia ideoita ja teknologioita, omassa liiketoiminnassaan ja innovointiprosesseissaan. Lisäksi avoimuus voi tarkoittaa idean antamista organisaation ulkopuoliselle taholle jatkokehittämistä varten tai ulkopuolisen tahon tuomista mukaan kehittämiseen (esim. käyttäjät, yhteistyökumppanit).

Infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen

Strategian kärkivalintoja kehitettäessä maakunnassa olevan infrastruktuurin ja toimintaympäristön osaamista ja kyvykkyyksiä kasvattavien rakenteiden kehittäminen on keskeisessä roolissa. Strategian toteutuksen puitteissa tärkeää on muun muassa:

Yrityksille suunnattujen TKI-palveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen

Maakuntaan tulee kehittää vaikuttavia TKI-toiminnan malleja ja prosesseja, joiden avulla etenkin yritykset pystyvät kehittämään omaa TKI-toimintaansa. Näiden palveluiden kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat maakunnan koulutus- ja kehittämisalan toimijat.

Innovaatio- ja yhteistyöalustojen sekä muiden kehittämisympäristöjen vahvistaminen

Erilaiset alustat ja ympäristöt ovat keskeisessä roolissa kärkialojen innovaatio- ja kehittämistoiminnan aktivoimisessa ja tiedon jakamisessa. Alustojen toiminnassa korostuu niiden kyky koota erilaisia toimijoita niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kehitettävät alustat voivat olla niin fyysisiä, digitaalisia kuin sosiaalisiakin ympäristöjä. Ympäristöt ja alustat voivat olla tutkimuslähtöisiä, soveltavan kehittämisen ympäristöjä, yritystoimintalähtöisiä keskittymiä, start‐up‐ ja yrityskehitysympäristöjä, Living Lab- ja Test Bed -ympäristöjä, välittäjäorganisaatioita ja teemallisia ja virtuaalisia verkostoja.

Kymenlaaksosta löytyy jo sekä hyviä, toiminnassa olevia että kehittyviä alustoja ja toimintaympäristöjä. Tällaisia ovat muun muassa:
• BioSampo ‐koulutus‐ ja tutkimuskeskus
• Hyötyvirta-kehittämisalusta
• Playa Game Industry Hub
• Digitaalisten pakkausten tuotantokeskittymä
• Älykäs satama ja kampusalue (Kantasatama)
• Kouvola RRT (Rail Road Terminal)
• Railgate Finland
• Helsinki-East Aerodrome
• Satamasidonnainen liiketoiminta
• Akkuklusteri
• Vaalimaan raja-asema (rajaliikenteen, turvallisuuden ja logistiikan kehittämisalustana)

Ekosysteemin kokoaminen ja viestintä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

Ekosysteemin toimintaa vahvistetaan viestimällä ekosysteemin toimijoista, rakenteista sekä ekosysteemissä syntyvistä tuloksista laaja-alaisesti niin alueen sisällä, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Viestinnällä on keskeinen merkitys erilaisten toimintamahdollisuuksien esiin nostamisessa sekä toiminnan näkyväksi tekemisessä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Yhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen

Keskeisiä sidosryhmiä ovat maakunnan yritykset, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, erilaiset kehittämisyhtiöt sekä julkisen sektorin toimijat. Neloskierre tuo mukaan myös järjestösektorin sekä kansalaiset, kuluttajat. Maakunnasta löytyvien kumppanuuksien ja verkostojen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös maakunnan ulkopuolisiin verkostoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Kymenlaaksolaisten yritysten aktivointi ja sitouttaminen innovaatioekosysteemiin

Yritykset ovat Kymenlaakson TKI-toiminnan avainpelureita ja siten myös älykkään erikoistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Yritysten osallistumista ja sitoutumista maakunnan innovaatioekosysteemiin on kuitenkin syytä vahvistaa. Yritysten mukaan saaminen onkin tunnistettu keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen näkökulmasta.

Yritysten mukaan saamiseksi tarvitaan kuitenkin riittävän konkreettisia ja lisäarvoa synnyttäviä toimia sekä erilaisia lähestymistapoja: maakunnasta löytyy niin pieniä kuin suuriakin toimijoita, joiden kyvyt, mahdollisuudet ja innokkuus osallistua toimintaan vaihtelevat.

Kansainvälisten verkostojen vahvistaminen

Älykkään erikoistumisen toteuttaminen on lähtökohdiltaan hyvin kansainvälistä. Alueen omaa osaamista ja verkostoja on syytä vahvistaa pitkäjänteisesti linkittymällä kärkivalintojen kannalta keskeisiin kansainvälisiin verkostoihin. Älykkään erikoistumisen strategian toteutuksen yhteydessä onkin keskeistä tunnistaa ne kärkialakohtaiset keskeiset kansainväliset verkostot ja kumppanuudet, joiden kautta voidaan edistää muun muassa kärkialoihin liittyvää TKI-toimintaa ja sen rahoituksen kanavoitumista maakuntaan.

Ohjelmakaudella 2021–2027 älykkään erikoistumisen merkitys tulee korostumaan EU:n jäsenmaiden välisissä yhteishankkeissa, ja EU tarjoaakin erilaisia foorumeita, joita hyödyntämällä voi vahvistaa kärkialoihin liittyviä verkostoja ja yhteistyötä. Esimerkiksi Älykkään erikoistumisen S3‐foorumilla (Smart Specialisation S3 Platform) alueet voivat viestiä ja rakentaa omaa älykkään erikoistumisen profiiliaan sekä löytää itselleen sopivia kumppanialueita. Myös EU:n alueidenvälisen yhteistyön ohjelma (mm. Interreg, Horisontti) tukevat kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä. Älykäs erikoistuminen on huomioitu myös ERRINin toiminnassa.

Toiminalliset tavoitteet ja toimeenpano

Toiminnallisten tavoitteiden kautta parannetaan TKI-toiminnan kyvykkyyksiä, verkostoja ja kumppanuuksia ja maakunnasta löytyvää infrastruktuuria sekä maakunnan toimijoiden mahdollisuuksia innovaatioiden ja uusien ratkaisujen hyödyntämiseen palvelu- ja tuotekehityksessä.

Toimeenpanon ohjaus, resursointi ja seuranta

Toimeenpanosuunnitelman laadinta

Strategian toteuttamista tuetaan laatimalla strategialle toimeenpanosuunnitelma, jossa kullekin valitulle strategiselle kärjelle tunnistetaan keskeiset toimijat, tarvittavat konkreettiset toimenpiteet sekä toimeenpanon välineet, kuten käytettävissä olevat rahoitusinstrumentit.
Käytettävät rahoitusinstrumentit
Rahoituskaudella 2021–2027 älykäs erikoistuminen on tärkeä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ESI) kohdentumista ohjaava strategia. Ohjelmakaudella valtaosa Suomessa käytettävistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusvaroista kohdennetaan tukemaan EU:n ensimmäistä toimintapoliittista tavoitetta ”Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia”.  Älykkään erikoistumisen strategia on nostettu hyvän hallinnon mahdollistavaksi edellytykseksi (enabling criteria) rahoituksen saamiselle tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
Kullekin strategiassa valitulle kärjelle tunnistetaan toimeenpanosuunnitelman yhteydessä parhaat mahdolliset rahoitusvälineet. Keskeisiä hyödynnettäviä rahoitusohjelmia ovat ainakin seuraavat:

•    Euroopan aluekehitysrahasto EAKR
•    Interreg Central Baltic-ohjelma
•    Interreg Baltic Sea Region
•    Interreg Europe
•    SEFR Interreg
•    Life-ohjelma sekä
•    Horizon Europe

Strategian seuranta

Strategian seurantaan asetetaan joukko mittareita, joista osa seuraa yleisesti älykkään erikoistumisen toimintaympäristön kehitystä ja osa kärkikohtaista kehitystä. Käytettävistä mittareista ja seurannan toteutuksesta sovitaan ensimmäistä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa. Strategiakaudella 2021-2025 Kymenlaakson liitto vahvistaa rooliaan strategian seurannassa sekä jalkauttamisessa ja vastaa siitä, että seuranta toteutetaan sovitusti.

Yleisiä älykkään erikoistumisen toimintaympäristön seurantaan soveltuvia, helposti seurattavia mittareita ovat esimerkiksi:

•    T&K-menot yhteensä
•    T&K-menot yrityssektorilla
•    T&K-menot korkeakoulusektorilla
•    Patenttien lukumäärä
•    Viennin määrän kehitys
•    Yritysten liikevaihdon kehitys
•    Arvonlisäyksen kehitys

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.

Sosiaalinen media


Tilaa uutiskirje

Copyright Kymenlaakson liitto 2020. Oikeudet muutoksiin pidetään.