Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavan laadintaa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) eli MRL. MRL:n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Kymenlaaksossa on voimassa maakuntavaltuuston 15.6.2020 hyväksymä Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava ja kattaa kaikki maankäyttömuodot koko maakunnan alueella. Tällä sivustolla on arvioitu Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ajantasaisuutta. Tavoitteena on muodostaa käsitys Kymenlaakson maakuntakaavoituksen tulevista tarpeista. Ajantasaisuusarvioinnissa peilataan maakuntakaavan vastavuutta Kymenlaakson toimintaympäristön muutoksiin ja maakunnallisiin kaavoituskysymyksiin sekä asetettuihin tavoitteisiin. Ajantasaisuusarviointi on tehty vuoden 2023 aikana.

Toimintaympäristön muutokset

Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja väestöllinen rakennemuutos kuluneen vuosikymmenen aikana. Negatiivinen väestönkehitys on voimistunut 2010-luvun loppupuolella. Maakunnan väkiluku on supistunut väestön ikääntymisen sekä muuttotappioiden vaikutuksesta. Erityisesti Kymenlaakson työikäinen väestö on supistunut voimakkaasti ja varsinkin nuoret ovat muuttaneet maakunnasta pois sekä koulutuksen että työn perässä.

Maakunnan sisällä toimintaympäristö ja siinä ennustetut muutokset ovat Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna erilaisia. Toisin kuin useimmissa maakunnissa Kymenlaaksossa maakunnan keskuskaupungin ja muun seudun välillä ei ole merkittävää eriytymistä aluetalouden tai demografian näkökulmasta. Tätä selittää osin Kymenlaakson hallinnollinen rakenne: maakunta koostuu lähinnä Kouvolan ja Kotka-Haminan kaupunkiseuduista.

Maakunnan työpaikkojen määrä on niin ikään supistunut voimakkaasti. Teollisuudella ja sitä palvelevalla toiminnalla on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Kaakkois-Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuusklusteri. Kymenlaakson vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnassa on myös vahva logistiikan keskittymä ja paljon logistiikkaan ja varastointiin liittyviä työpaikkoja. Eniten työpaikkoja maakunnassa on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat julkinen hallinto, maanpuolustus sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. 

Elinkeinorakenne on vähitellen monipuolistumassa. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta että uudemmilta toimialoilta.  Erityisesti keskitytään älykkääseen ja vihreään logistiikkaan, uusiutuviin materiaaleihin ja energiaan sekä datatalouteen, kyberturvallisuuteen ja pelillisyyteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa Kymenlaakson yritystoiminnan kilpailukykyyn moninaisesti.

Kymenlaakson asema valtakunnan kokonaisturvallisuudessa, huoltovarmuuslogistiikan välittäjänä sekä ulkomaankaupan ja teollisuuden keskeisenä toimijana on korostunut. Kouvola on yksi Suomen tärkeimpiä raideliikenteen risteyskohtia ja erityisesti Kotka-Kouvola -yhteysvälin ja HaminaKotkan sataman merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, vientilogistiikalle ja metsäteollisuudelle on merkittävästi lisääntynyt vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa.

Vaalimaa on ollut yksi Suomen ja Venäjän välisen rajan vilkkaimpia rajanylityspaikkoja. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat vaikuttaneet rajaliikenteeseen merkittävästi. Rajaliikenteen määrät eivät lähivuosina palaa sotaa edeltäneelle tasolle. Kymenlaakson toimintaympäristössä rajavalvonnan merkitys on vastaavasti korostunut koko maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta merkittävästi.

Kymenlaakson tavoitteeksi on asetettu olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kymenlaakso on ensimmäisenä maakuntana laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman, Ilmastokestävä Kymenlaakso. Suunnitelmassa tarkasteltiin Kymenlaakson ilmastoskenaarioita, maakunnan haavoittuvuuksia sekä sopeutumistoimia yhdeksälle eri sektorille: maatalous, metsätalous, luonnon monimuotoisuus, yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, lämmön- ja energiantuotanto ja jakelu sekä vesihuolto, sosiaali-. terveys- ja pelastusala, liikenne ja logistiikka, teollisuus ja muut elinkeinot, sekä matkailu ja virkistys.

Kymenlaakson keskeisimpiä haavoittuvuustekijöitä ovat Kymijoen vesistön sekä Kotkan ja Haminan rannikkoalueiden tulvariskialueet; metsä- ja maatalouden suuri merkitys maakunnan taloudelle; talousmetsän suuri osuus ja siitä johtuva monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden pirstoutuneisuus ja pienuus; maayhteys eteläisempään Eurooppaan, mikä edesauttaa vieraslajien leviämistä; logistiikka-alan keskeinen merkitys Kymenlaakson ja koko Suomen huoltovarmuudelle ja vientiteollisuudelle; sekä ikääntyvä väestö ja heikko talouskasvu.

Lakimuutokset

Maankäyttö- ja rakennuslaki on vuonna 2000 voimaan astunut laki, joka säätelee rakentamista ja maankäyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) on tehty useita muutoksia, jotka sujuvoittavat kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä. Maakuntakaavoituksen osalta merkittäviä muutoksia olivat esimerkiksi hyväksymisprosesseihin liittyvät muutokset (2015) ja vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevat muutokset (2017). Em. lakimuutokset on jo huomioitu voimassa olevassa Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavassa.  

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus käynnistettiin vuonna 2018. Ympäristöministeriön ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausunnolla 27.9.–7.12.2021. Valtioneuvosto linjasi maaliskuussa 2022 kuitenkin, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen toteutuu vain osittain. Eduskuntaan on viety hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumottiin ja lakiin lisätiin säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain maaliskuussa 2023.  

Rakentamislaki korvaa nykyisen MRL:n rakentamista koskevat osat 1.1.2025 alkaen. Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa kokonaisuudistuksia ja kaavoitusta jatketaan MRL:n nykyisten säännösten pohjalta. Rakentamislain tullessa voimaan MRL:n nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. 

Vaikka sääntelyyn ei ole lähitulevaisuudessa tulossa muutoksia, on maakuntakaavoituksen kehittäminen nykyisten säännösten puitteissa mahdollista ja tarpeen. Ympäristöministeriö on muun muassa vuonna 2014 sekä 2023 toteutunut selvitys  MRL:n toimivuuden ja kehittämistarpeiden kehittämiseksi.  

Ajankohtaisessa Petteri Orpon hallitusohjelmassa on alueidenkäyttölain kehittämiseen liittyviä kirjauksia. Ohjelman mukaan sitoudutaan mm. siihen, ettei kaavatasojen lukumäärä kasva. Lisäksi on tavoitteena keventää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta ja oikeusvaikutteisuutta osana maankäytön suunnittelujärjestelmää. Tarkoitus on myös sisällyttää alueidenkäyttölakiin mahdollisuus kaavoittaa teollisuuspuistoja, jotka luovat etukäteen tiedossa olevat reunaehdot maankäytölle ja nopeuttavat maankäytön prosessien ohella muutakin ympäristölainsäädäntöön perustuvaa luvitusta. Hallitusohjelman kirjauksia ovat niin yleispiirteisiä ja epämääräisiä, että niiden tarkempi huomioiminen ja tulkitseminen ajantasaisuusarviointityön yhteydessä on tässä vaiheessa mahdotonta. Yleisesti on kuitenkin odotettava, että maakuntakaavan yleispiirteinen luonne suhteessa kuntatason kaavoihin korostuu entisestään. 

Tavoitteena toimiva ja kestävä Kymenlaakso

Maakuntakaavan 2040 tavoiteasiakirjassa on asetettu maakuntakaavan tavoitteet ja suuntaviivat. Tavoiteasiakirjassa on asetettu yleisiä tavoitteita, poikkileikkaavia teemoja sekä teemakohtaisia tavoitteita. Teemakohtaisiin tavoitteisiin liittyvä arviointi on käsitelty ajankohtaisuuden teemakohtaisissa arvioinneissa. 

Yleiset tavoitteet

Maakuntakaava luo edellytykset hyvälle elin- ja toimintaympäristölle ja sitä kautta vahvistaa Kymenlaakson kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Maakuntakaavalla kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta.

Kymenlaakso on vetovoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Kaavaratkaisulla on pyritty hyvin erilaisten niin maakunnallisten kuin ylimaakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamiseen. Elinkeinoelämän toimintaympäristön tulee olla alueen ihmisten työllisyyttä edistävää. Elinkeinonelämän tarpeisiin kuuluu mm. logististen yhteyksien kehittäminen ja uusien elinkeinoelämän alueiden kehittäminen. Kaavan tulee turvata eheän kaupunkirakenteen säilyminen ja kehittyminen myös tilanteessa, jossa väestökehitys ei ole positiivista. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta myös kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 käytetään aluevaraus-, kohde- ja viivamerkintöjä sekä ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Lähes kaikkiin kaavamerkintöihin liittyy suunnittelumääräyksiä, joilla ohjataan ensisijaisesti kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Lisäksi kaavassa on annettu koko maakuntaa koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä, joiden ajantasaisuus on arvioitu teemakohtaisesti.  

Maakuntakaavaratkaisu vastaa yleisiin tavoitteisiin hyvin. Maakuntakaavan perusperiaatteena on olla mahdollistava. Toimintaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut radikaalisti ja todella nopeasti. Tästä huolimatta maakuntakaava on ollut joustava vastaamaan muuttuneisiin alueidenkäytöllisiin kysymyksiin. Toimintaympäristön muutokset ovat kuitenkin asettaneet täysin uusia haasteita liittyen mm. energiakysymyksiin ja vihreään siirtymään sekä monipaikkaisuuteen ja työn murrokseen, joita ei maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ole huomioitu. 

Poikkileikkaavat teemat
  • Kilpailukyky 
  • Elinvoimaisuus 
  • Vetovoima   
  • Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 

Maakuntakaavan 2040 tavoitteena on toimiva ja kestävä Kymenlaakso. Kaavaratkaisulla on pyritty hyvin erilaisten niin maakunnallisten kuin ylimaakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamiseen. Elinkeinoelämän toimintaympäristön tulee olla alueen ihmisten työllisyyttä edistävää. Elinkeinonelämän tarpeisiin kuuluu mm. logististen yhteyksien kehittäminen ja uusien elinkeinoelämän alueiden kehittäminen. Kaavan tulee turvata eheän kaupunkirakenteen säilyminen ja kehittyminen myös tilanteessa, jossa väestökehitys ei ole positiivista. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta myös kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 

Kymenlaakso on kärsinyt rakennemuutoksesta pitkään. Kymenlaaksossa BKT/asukas oli vuonna 2020 41 987 euroa, mikä on hieman koko maan keskiarvoa vähemmän. Keskiarvon yläpuolelle päästään maakunnista vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Vuonna 2021 Kymenlaaksossa oli 60 570 työpaikkaa. Tämä on 2,6 % koko maan työpaikoista. 2010-luvulla Kymenlaakson työpaikoista on hävinnyt 10 %. Absoluuttisena lukuna tämä merkitsee lähes 6 600 työpaikan katoamista. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työpaikkoja on vähentynyt logistiikka-alalta ja teollisuudesta. Työpaikkojen määrä on kasvanut etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Kymenlaaksossa yrityksiä on viimeisimmän tiedon mukaan lähes 9 800 ja yritysten toimipaikkoja noin 11 500. Suoritettujen tutkintojen jakautuma kertoo sekä työvoiman tarjonnan että työvoiman kysynnän rakenteesta. Kymenlaaksossa on ollut tyypillisesti jonkin verran enemmän toisen asteen ja vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita maan keskiarvoon verrattuna. Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin kehittymiseen. Kymenlaakso haluaa olla aktiivisten ja hyvinvoivien asukkaiden maakunta, jossa jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen, yhteisöllisyyden kokemukseen, koulutukseen, työhön, itsensä toteuttamiseen sekä erilaisiin harrastuksiin. Keskeisiä haasteita maakunnassa ovat rakennetyöttömyys sekä koulutuksen ulkopuolelle jääminen.  

Maakuntakaavan läpileikkaavat teemat tukevat maakuntaohjelma tavoitteita elinkeinorakenteen monipuolistamisesta, älykkään erikoistumisen vauhdittamisesta sekä hyvinvoinnin lisäämisestä.

Ajantasaisuuden arviointi teemoittain

Aluerakenne ja kulttuuriperintö

Aluerakenne ja kulttuuriperintö -teeman alla käsitellään Kymenlaakson keskustojen, taajamien ja kylien sekä maiseman, rakennetun kulttuuriperinnön ja arkeologian maakuntakaavamerkintöjä.

Elinkeinot

Elinkeinot -teeman alla käsitellän teollisuuden, työpaikkojen, palveluiden ja kaupan maakuntakaavamerkintöjä. 


Liikenne

Liikenne -teema käsittää tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenteen maakuntakaavamerkinnät.



Matkailu ja virkistys

Matkailu ja virkistys -teemakokonaisuus käsittelee matkailuun, ulkoiluun, virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Viherrakenne ja luonnonvarat

Viherrakenne ja luonnonvarat -teemassa käsitellään siniviherverkostoon, suojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen sekä maa-, turve- ja kiviainesten ottoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Energia ja tekninen huolto

Energia ja tekninen huolto -teema käsittelee energian tuotantoon ja siirtämiseen sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Sivulla käytettyjen kuvien lähteet: 1. ja 3. Kymenlaakson liitto, 2. Juha Rimpeläinen, 4. Kotkan kaupunki,  4.HaminaKotka satama