Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Ajantasaisuuden arviointikortti

Keskusta- ja taajamatoiminnot

Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Taajama-alueilla korostuu teollisen kehityksen kautta nähtävissä oleva rakenne. Kotkan ja Kouvolan välinen etelä-pohjoissuuntainen akseli on aluerakenteen osalta keskeinen, ja sen toiminnallinen kehittäminen on tärkeää. Etelä-Kymenlaaksossa Kotkan-Haminan seutu muodostaa yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden.

Pohjois-Kymenlaakson seudun muodostaa Kouvolan kaupunki yksin, koska Iitin kunta vaihtoi maakuntaa 2021 alusta. Kymenlaakson pinta-alasta lähes 30 % on merialuetta.  Koko maakunnan taajamien saavutettavuus on hyvä. Yli 90 % maakunnan väestöstä asuu alle 15 minuutin matkan päässä lähimmän taajama-alueen keskuksesta.

Maakunnan demografinen kehitys on ollut negatiivista. Uudet asumismuodot, monipaikkaisuus ja etätyön yleistyminen luovat tulevaisuudessa uusia kasvumahdollisuuksia. Kymenlaakso kytkeytyy entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, mikä edellyttää toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Pendelöinti on Kymenlaaksossa vilkasta, ja se kohdistuu erityisesti Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen, mutta myös Etelä-Karjalaan.  

Maakuntakaavan merkinnät

Keskustatoimintojen alue

Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoiset keskustat ja seudullista merkitystä omaavien taajamien keskustatoimintojen alueet. Keskustatoimintojen alue sisältää asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot.

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava kestävän liikkumisen toimintaedellytyksistä eri liikkumismuodot huomioiden. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaupunkikuvan kehittämiseen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen sekä keskustatoimintaa tukevaan palvelurakenteeseen.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn.

Taajamatoimintojen alue

Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä olemassa olevien että uusien taajaman osien yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaa-alueiden riittävyys sekä virkistysreitistöjen jatkuvuus.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.

Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava kestävän liikkumisen toimintaedellytyksistä eri liikkumismuodot huomioiden.

Rakennettujen alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn.

Kehitettävä ja tiivistettävä kaupunkialue

Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu seudullisesti ja strategisesti merkittäviä kaupunkikehittämisen ja tiivistämisen tarpeita.

Suunnittelumääräys: Kehitettävillä ja tiivistettävillä alueilla tulee yhdyskuntarakennetta kehittää niin, että elinkeinotoiminnan, asutuksen, kaupan ja muiden palveluiden sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia edistetään. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä tulee luoda rakenteellisia ja toiminnallisia kokonaisuuksia kaupunkialueen osakeskusten välille. Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla alueen ominaispiirteet huomioiden.

Taajamatoimintojen reservialue

Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen pitkän aikavälin reservialueita.

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kytkeytyminen olemasssa oleviin taajamiin ja palveluiden saavutettavuus. Lisäksi alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskevat taajamatoimintojen alueen (A) suunnittelumääräykset.

Ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueena kaupunkikeskustat Kouvola, Kotka ja Hamina sekä keskustatoimintojen kohdemerkinnällä kuntakeskukset ja muut pienet keskustat; Inkeroinen, Myllykoski, Virojoki, Siltakylä ja Miehikkälä.  Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmatyön yhteydessä on hyväksytty Kymenlaakson aluerakennekuva 2050. Aluerakennekuvassa todetaan, että “Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät.” Maakuntakaava ja –suunnitelma ovat tältä osin yhtenevät ja keskustatoimintoja koskevat maakuntakaavamerkinnät ajantasaisia.

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. Taajamia kuvaavassa aluejaossa YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tiheitä taajama-alueita Kymenlaaksossa ovat Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupunkiseudut, Jaala, Utti, Kaipiainen, Elimäen kk, Myllykoski, Inkeroinen, Pyhtään kk, Siltakylä, Neuvoton, Klamila, Miehikkälä ja Virojoki.

Taajama-alueiden muutosta on tarkasteltu vertailemalla SYKE tuottamia YKR taajamia kuvaavia aluejakoja vuodesta 1990 lähtien. Kymenlaaksossa muutokset tällä aikavälillä maakunnan taajama-alueissa eivät ole erityisen suuria. Lähes kaikki maakunnan taajama-alueet ovat joko hieman laajentuneet tai pysyneet kutakuinkin samoina. Selkeintä laajentuminen on kaupunkikeskusten ja kuntien keskustaajamien ympärillä. Voimakkainta taajama-alueiden kasvu on ollut Kouvolan ja Kotkan kaupunkialueiden reunoilla sekä Valkealan sekä Pyhtään Siltakylän taajama-alueilla. Maakuntakaavaan taajamien rakenteellinen perusratkaisu on pääpiirteissään ajantasainen. Kehitettävät ja tiivistettävät kaupunkialueet liittyvät suoraan Kymenlaakson kaupunkikeskustoihin ja tukevat keskustojen kehittämistä. Maakuntakaavaratkaisu on ajantasainen kehitettävien ja tiivistettävien kaupunkialueiden ja taajamatoimintojen alueiden osalta. Maakuntakaavaratkaisu vastaa yhdyskuntarakenteelle asetettuun tavoitteeseen kestävästä ja tasapainoisesta yhdyskuntarakenteesta, olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä, elinympäristön laadun parantamisesta hyvin. Kehittyvät ja supistuvat alueet on tunnistettu. Maakuntakaava profiloi eri keskustoja ja taajamia niin hyvin kuin yleispiirteisen kaavan on mahdollista.

Taajamatoimintojen reservialueeksi on maakuntakaavassa osoitettu Kotkan Hietasen alue ja Valkealan Hunkerin sekä Rusin alue. Hietanen on nykyisellään satamatoimintojen aluetta. Kaavamerkinnällä varaudutaan pitkän aikavälin maankäytön muutoksiin alueella. Mikäli satamatoiminta Hietasen alueella päättyy, on alueen luonteva käyttötarkoitus tämän jälkeen taajamatoimintojen alue. Hietanen sijoittuu keskeiselle paikalle Kotkan taajamarakenteeseen Kotkansaaren ja Karhulan keskustojen väliin ja on hyvin saavutettavissa eri liikennemuodoilla.  Hunkerin ja Rusin alueiden osoittamisella on varauduttu mahdollisesti kasvavan väljän ja luonnonläheisen rakentamisen tarpeisiin Valkealan palveluiden läheisyydessä. Kaavaratkaisu on Hietasen osalta ajantasainen. Hunkeri ja Rusi ei ole osoitettu Kouvolan kuntatason suunnittelussa tulevaisuuden asuinalueiksi, joten näiden osalta maakuntakaavaratkaisua tulee tarkastella maakuntakaavaprosessin yhteydessä. 

Seurantapalvelut ja -aineistot

Aluerakennekuva 2050

Aluerakennekuva 2050

Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Työn tekemisen muodot ja asumisen tarpeet ovat muuttuneet. Aluerakenteen kehittämisellä vastataan muutostrendeihin sekä edistetään maakunnan houkuttelevuutta, asumisviihtyisyyttä ja vetovoimaa. 

Tutustu Kymenlaakson aluerakennekuvaan 2050 karttapalvelun avulla.

Siirry palveluun

Aluerakenteen kehityskuva 2050

Aluerakenteen kehityskuva 2050

Aluerakenteen kehityskuva 2050 sivustolla voit tutustua erilaisiin Kymenlaakson aluerakenteen analyyseihin ja seurantaan liittyviin palveluihin.

Siirry palveluun

Tilastot

Tutustu Kymenlaakson väestötilastoihin sekä tarkemmin väestösuunnitteeseen ja -ennusteisiin Kymenlaakson ennakoinnin tilastopalvelussa.

Väestösuunnite

Väestöennuste