Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Ajantasaisuuden arviointikortti

Luonnonsuojelu

Pinta-alan mukaan suurin luonnonsuojelualuetyyppi on kansallispuisto, joita Kymenlaakson alueella on kolme. Ne edustavat maakunnan vaihtelevia luonnonoloja. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan suojelualue Pohjois-Kymenlaaksossa muodostuvat metsistä ja järvistä. Valkmusan kansallispuisto edustaa eteläisen Suomen suoluontoa. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu ulkosaariston karuista saarista. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamisesta vesialueille on tehty eduskunnassa toimenpidealoite (TPA 100/2020 vp) vuonna 2020. Asia raukesi käsittelemättömänä eduskunnan toimikauden päättyessä huhtikuussa 2023.

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 luonnonsuojelualueiksi on merkitty valtakunnallisten suojelualueiden kohteita (kuten soidensuojeluohjelman täydennysehdotuskohteita, lintuvesiensuojeluohjelman, lehtojensuojeluohjelman, soidensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja rantojensuojeluohjelman kohteita). 

Sojelualueiksi on merkitty kohteita, jotka ovat luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat.

Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Euroopan unionin komission hyväksymät luontodirektiivissä määritellyt luontotyypit ja lajien elinympäristöt. Lisäksi osoitetaan komissiolle ilmoitetut lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet. 

Maakuntakaavan merkinnät

Suojelualue

Merkinnällä osoitetaan luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä alueita tai kohteita. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Suunnittelumääräys:

Suojelualueiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät alueiden luonto- ja ympäristöarvoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat.

Luonnonsuojelualue

Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Suunnittelumääräys:

Luonnonsuojelualueiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- tai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen.

Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue

Merkinnällä osoitetaan Euroopan unionin komission hyväksymät luontodirektiivissä määritellyt luontotyypit ja lajien elinympäristöt. Lisäksi osoitetaan komissiolle ilmoitetut lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet. Näiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä.

Suunnittelumääräys:

Ei kaavamääräyksiä.

Ajantasaisuuden arviointi

Uusia luonnonsuojelualueita perustetaan jatkuvasti lisää, etenkin yksityismaiden suojelualueverkosto kasvaa vuosittain useilla uusilla suojelualueilla. Näiden lisäksi kansallisten luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen myötä valtiolle ostetaan luonnonsuojeluohjelmissa suojeltavaksi määritettyjä maa-alueita. Koska uusia luonnonsuojelualueita perustetaan useita vuodessa, eivät maakuntakaavan luonnonsuojelu- ja suojelualuemerkinnät ole ajantasaisia.

Maakuntakaavan yleispiirteisyyden osalta on käyty keskusteluja siitä, tulisiko pienimpien suojelualueiden päivitys tehdä ainoastaan päivityksen yhteydessä lisäämällä kaavan hyväksymisen jälkeen perustetut suojelualueet maakuntakaavaan.

Uusi luonnonsuojelulaki (LSL) astui voimaan vuonna 2023. Siinä muutettiin joidenkin suojeltujen luontotyyppien määritelmiä ja tuotiin uusia luontotyyppejä suojelun piiriin. LSL:n 64 § mukaisia uusia suojeltavia luontotyyppejä ovat rannikon metsäiset dyynit, sisämaan tulvametsät, harjumetsien valorinteet, meriajokaspohjat, suojaisat näkinpartaispohjat sekä kalkkikivikalliot. ELY-keskus päättää näiden luontotyyppien luonnontilaisen tai siihen verrattavan esiintymän suojelusta. Arvokkaat luontotyypit huomioidaan maakuntakaavan suunnitteluratkaisuja tehtäessä. Tavoite on kuitenkin laatia yhä yleispiirteisempiä maakuntakaavoja, mistä syystä pienialaisimpia luontotyyppejä ei ole tarpeellista sisällyttää maakuntakaavaan. 

Natura 2000 -verkostoon ei ole ehdotettu uusia alueita Kymenlaaksosta maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen, joten tältä osin maakuntakaava on ajantasainen.

Suomen kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia on valmistelussa. Siinä toteutetaan Suomen sitoumuksia kansainvälisiin luonnonsuojelusopimuksiin. Näistä keskeisimpiä ovat YK:n nk. Montrealin sopimus, jossa YK:n jäsenvaltiot sitoutuvat suojelemaan 30 % maa- ja meripinta-alastaan vuoteen 2030 mennessä. EU:n biodiversiteettistrategiassa on asetettu samat suojelualuetavoitteet, minkä lisäksi siinä linjataan, että 10 % tulee olla tiukasti suojeltuja alueita. EU:n biodiversiteettistrategiaan on myös kirjattu, että kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella.

Keskeisimpiä kysymyksiä YK:n ja EU:n tavoitteiden kansallisessa toteuttamisessa maakuntakaavoituksen näkökulmasta ovat lisäisten suojelupinta-alojen jakaantuminen Suomen sisällä sekä kansallinen vanhan tai luonnontilaisen metsän määrittely. Kun kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma valmistuvat, tulee Kymenlaakson maakuntakaava 2040 arvioida luonnonsuojelualueverkoston osalta uudelleen. Kunnianhimoisten luonnonsuojelutavoitteiden johdosta on mahdollista, että Kymenlaakson suojelualueverkostoon ja siten myös maakuntakaavaan tulee päivitystarpeita.

Seurantapalvelut ja -aineistot

Suojelun seuranta

Palvelussa seurataan maakuntakaavan suojelu- ja luonnonsuojelualueiden toteutumista.