Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Maakuntajohtajan blogi: Kymenlaakso koronasta nousuun

Vuoden vaihtuessa on hyvä luoda katse menneeseen vuoteen 2020. Erikoinen se on ollut kerrassaan, jopa pelottava, mutta täynnä selviytymistahtoa ja suomalaista sisua. Alkuvuosi oli taloudessa vielä lievää kasvun aikaa, isoja tilaisuuksia pidettiin, matkusteltiin ja lentokoneet kulkivat...
Mutta maaliskuussa olimme yhtäkkiä aivan uudenlaisen tilanteen edessä: pandemian alkaessa kansantalous ja monien ihmisten oma talous sekä kaikilla ihmisillä elämäntapa muuttui nopeasti Suomessa ja koko maailmassa. Siirryimme silloin vielä tuntemattomaan tulevaisuuteen.

Digiloikka 2020 oli valtava. Ilman pandemiaakin loikka olisi ollut ajankohtainen, mutta sen soveltaminen käyttöön olisi ollut vuosia kestävä prosessi 2020-luvulla. Nyt opimme kertaheitolla uudenlaisen etätyön, joka ei enää ollut mikään kuriositeetti, vaan monella työpaikalla ainoa tai pääasiallinen toimintatapa. Yhteisöllisyys, viranomaistoiminta ja myös inhimillinen auttamishalu olivat ja ovat kaikki edelleen tarpeen, jotta eri väestöryhmät saadaan tasapuolisten digitaalisten palvelujen ääreen.

Kymenlaakson selviytymissuunnitelma laadittiin laajana yhteistyönä loppukesästä. Samoihin aikoihin myös valtioneuvosto aloitti Suomen kestävän kasvun ohjelman eli valtaisan elvytyspaketin valmistelun. Miljardiluokan elvytyspaketti on temaattinen, joka ei varsinaisesti tunnista yksittäisiä maakuntia. Onneksi meillä Kymenlaaksossa on pakettiimme nyt koordinoitu suuri joukko isoja hankkeita, jotka samalla sopivat myös valtakunnallisiin teemoihin. Valtakunnallisessa elvytyspaketissa suuri on kaunista. Periaate suosii tuotannollista toimintaa. Se suosii sellaisia vahvoja teollisuuden aloja, vihreää siirtymää, biotaloutta, logistiikkaa ja digitalisaatiota, jotka ovat ajankohtaisia teemoja myös Kymenlaakson siirtymäkaudella kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä.  

Onnellisuusprofessori Markku Ojasen mukaan myös pessimismi suojaa suomalaisia koronavuonna. ”Pahemminkin voisi olla”, ajattelee suomalainen. Pessimismi ja optimismi eivät onnellisuutta tutkittaessa olekaan toistensa vastakohtia. Suomalaisista jopa 86 prosenttia oli tutkimuksessa tyytyväisiä elämäänsä, eli ei edes pandemia lannistanut suomalaisia! Jo kolmena vuonna peräkkäin suomalaiset ovat YK:n onnellisuusraportin mukaan olleet maailman onnellisinta kansaa. Ojasen mukaan suomalaisten ns. tyytyväisyyden perustaso ei juuri muutu. Kriisit muistuttavat meitä siitä, mikä elämässä itse asiassa on tärkeää.

Omassa virassani kuulen monilta muualla vaikuttavilta suomalaisilta, että Kymenlaaksohan on upea paikka! Voisiko sijainniltaan olla parempaa paikkaa Suomessa? Sijainnin lisäksi meri, saaristo, jokimaisemat ja erämaaluonto ovat koko ajan näkyvissä. Elämisen laatua riittää. Vahvuuksiin lisään aina myös logistiikan ykköspaikan koko maassa. Osaamisen lisäksi tavaravirtojen volyymi, Suomen suurin kuljetuskäytävä maan keski- ja itäosista sekä Venäjältä Kouvolaan ja edelleen maan suurimpaan vientisatamaan Hamina-Kotkaan, on valtakunnan kaikkein tärkein valtasuoni. Kuljetuskäytävään liittyy vahva perusteollisuus, jota ilman Suomen koko kansantalous olisi hukassa. Omaa osaamista vahvistetaan uudella tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnalla sekä myös koulutustason nostolla. Perinteinen teollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan. Ennakointi on myös hyvin lähtenyt Kymenlaaksossa liikkeelle.
Vahvuudet ovat Kymenlaaksossa niin suuria, että en tällä kertaa listaa ongelmia, joita niitäkin toki riittää. Koronapandemian aikana on nimittäin keskityttävä olennaiseen: mikä maakunnassa onkaan tärkeintä, minkä varassa selviämme pandemian yli? Selviämme koronapandemiasta yhteistyöllä. Logistiikan ja tuotannollis-teollisen rakenteen vahva asema on turvattava. Tämän varaan rakentuu myös yhtä tärkeä palvelusektori, jossa esimerkiksi matkailussa riittää vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kaikki innovaatiot tulee osata hyödyntää. Isoja tapahtumia, kulttuuria, urheilua ja muuta yhteisöllisyyttä on 2020 jouduttu perumaan tai siirtämään.  Ravitsemus- ja majoitusala ovat suurissa vaikeuksissa. Yrityksiä on ehdottomasti tuettava. Vaikka pandemiasta toipuminen asiantuntijoiden mukaan vie useita vuosia, uskon jo vajaan vuoden päästä meidän olevan vahvemmalla pohjalla, uudessa normaalissa, Kymenlaaksoa kehittämässä.


Lopuksi toivotan kaikille kymenlaaksolaisille ja Kymenlaakson ystäville entistä Parempaa Alkanutta Vuotta 2021!

 

Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola

Etelä-Suomi tiivisti yhteistyötään

Maakuntajohtajan blogi 27.10.2020

Etelä-Suomen liittouma toimi aktiivisesti vuosina 1995 – 2010. Tuolloin liittoumalla oli säännöllistä yhteistyötä liikenteen, aluesuunnittelun ja aluekehityksen aloilla sekä vuosittaiset maakuntahallitusten yhteiskokoukset ja yhdessä palkattu työntekijä. Muiden päällekkäisten yhteistyömuotojen viidakossa Etelä-Suomen keskinäinen yhteistyö päätettiin vuonna 2010-luvulle tultaessa jättää ikään kuin säästöliekille, odottamaan tulevia tarpeita. Sen jälkeenkin yhteistyö on jatkunut, mutta vain tapauskohtaisesti. Edelleen Suomen rakennerahastovarojen jaossa Etelä-Suomea käsitellään ministeriöissä yhtenäisenä alueena. Muodostamme edelleen EU:n suuralueen eli ns. NUTS2-alueen. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelu kulkee pääosin suuralueittain.

Keväällä 2020 käytiin pitkä, turhauttavakin vääntö suomen 18 maakuntajohtajan kesken EU:n uuden rakennerahastokauden 2021-27 sisäisestä varojen jaosta. Toimeksiannon maakuntajohtajien kollegiolle oli joulun 2019 alla antanut elinkeinoministeri Mika Lintilä. Sovintoratkaisua Etelä- ja Länsi-Suomen muodostaman blokin ja toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomen blokin kanssa ei löytynyt. Kaikkemme yritimme. Molemmat osapuolet esittivät ministeriöön omat mallinsa, jotka perustuivat erilaisiin tulokulmiin. Ministeri käyttänee mallejamme pohjamateriaalina tehdessään oman ratkaisunsa asiassa marraskuussa 2020.

Etelä- ja Länsi-Suomen tulokulmana oli maakuntien tasapuolinen kohtelu: pohjanamme oli Nordregion puolueeton selvitys aluekehityksen nykytilasta kaikissa Pohjoismaissa. Sen mukaan esimerkiksi Kymenlaakson aluekehitysvajoama oli kaikkein jyrkin, koska maakunta oli vajonnut Etelä-Savon ja Kainuun luokkaan. Myös Päijät-Häme oli vajonnut lähes Kymenlaakson tasalle. Pääilmansuunnat eivät enää vuosikymmeniin olleet määritelleet aluekehityksen tilaa Suomen sisällä: aluekehitysvajoamia oli nyt niin etelässä kuin lännessäkin – ja toisaalta aluekehityksessä menestyneitä alueita kuten Oulun seutu oli myös pohjoisessa.

Etelä-Suomen neljän maakunnan keskinäinen tilanne on erilainen, koska mukana ovat vauraat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Niiltä on Kymenlaaksolle ja Päijät-Hämeelle tullut ymmärrystä rakennerahastovarojen oikeudenmukaisessa jaossa. Samaan Etelä-Suomeen sisältyy erilaisia alueita. Kymenlaakso ja Päijät-Häme suuntautuvat Etelä-Suomeen, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle monessa asiassa. HUS on yksi yhdistävä tekijä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on toinen. Lisäksi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa on Etelä-Suomessa laajaa yhteistyötä. Samoin kansainvälinen lentokenttämme on Helsinki-Vantaa. Meillä on Brysselissä yhteinen edunvalvontatoimisto. Yhdistäviä tekijöitä on paljon.

Suomen aluekehityskartta on nykyisin varsin kirjava. Vaadimme oikeudenmukaisuutta maakuntien kesken. Vastapuolemme eli Itä- ja Pohjois-Suomi sen sijaan edelleen haluaa EU:n liittymäsopimuksen mukaisesti sille muutenkin lankeavan ns. NSPA-tuen lisäksi muitakin etuja: vielä suuremman osuuden myös muista rakennerahastovaroista vedoten Itä- ja Pohjois-Suomen harvempaan asutukseen ja sijaintiin. Aiemmilla ohjelmakausilla saavuttamistaan lisäeduista idän ja pohjoisen maakunnat eivät suostuneet tinkimään. Kymenlaakson tilanne kyllä silläkin puolella tunnustettiin, mutta myönnytyksiä ei tehty.

Suomen hallituksen EU:n uusi elvytyspaketti on muuttamassa maakuntien rahoitustilannetta. Se on kuitenkin eri asia, temaattinen rahoitusmalli, erillisrahoitus. Se ei muuta periaatteellista vaatimusta saada rakennerahastovaroille oikeudenmukainen jako Suomen maakuntien kesken.

Matkalla maakuntaan - mitä opittavaa vaiherikkaasta Kymenlaakson maakuntauudistusvalmistelusta ?

Matka alkoi kahden ministeriön kirjeestä 26.5.2016

26.5.2016 päivätyllä kirjeellä valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö pyysivät tai pikemminkin määräsivät Suomen 18 lakisääteistä maakunnan liittoa käynnistämään

MONITOIMIALAISEN MAAKUNNAN VALMISTELUN.

Valmisteluun piti kutsua mukaan kunkin toimialan viranomaiset:  ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirien ja muiden keskeisten kuntayhtymien johto sekä maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat.
Enimmillään Kymenlaaksossa uudistusvalmistelussa oli 500 viran-/toimenhaltijaa.

Matka päättyi äkkipysäytyksellä Sipilän hallituksen eroon 8.3.2019

Kun maakunta- ja sote-uudistuksella ei ollut edellytyksiä edetä eduskunnassa, erosi Sipilän hallitus ja samalla toimeenpanon valmistelu alueilla loppui välittömästi. Nyt eletään alasajon vaihetta.

Mitä opittavaa kolme vuotta kestäneestä Kymenlaakson maakuntavalmistelusta ?

Yhteinen tavoite johtaa uudistumiseen ja synnyttää luottamusta

Ryhdyimme rakentamaan monitoimialaista maakuntaa ! Monitoimialaisuus tarkoitti sitä, että maakuntaan oli tulossa monta nykyistä alueellista viranomaista niin valtion- kuin kunta- ja kuntayhtymähallinnosta samoin kuin tiettyjä toimialoja kunnista. Valmistelutyö aloitettiin perehtymällä valtavaan määrään lakiluonnoksia, joissa määriteltiin tulevan maakunnan sisältöä. Sieltä löytyi se meidän kaikkien yhteinen tavoite, jota me saimme lähteä ”soveltamaan” meidän maakunnan tarpeisiin.

Kun yhteinen iso tavoite oli selvä, olimme hyvin motivoituneita selvittämään asioita, verkostoitumaan kansallisesti, viestimään työryhmissä oman toimialan asioista ja ennen kaikkea olimme valmiita uudistamaan asiakasprosessejamme ja toimintatapojamme. Kun uudistus pysähtyi, jäi todentamatta, miten toteutusvaihe olisi edennyt.

Yhteisen suuren tavoitteen eteen ponnisteleminen synnytti alueella keskinäistä luottamusta. Yksin ei kerta kaikkiaan olisi pärjännyt !

Verkostot toimivat ja vaikuttavat

Kymenlaakso on kompakti maakunta, jossa on helppo muodostaa teema- ja ilmiöpohjaisia toimivia verkostoja ! Näin totesimme lukuisia kertoja valmistelun aikana.

Yhes tekemällä verkostoissa saadaan parempaa vaikuttavuutta, näkyvyyttä, taloudellisuutta ja tehokkuutta. Yksin ei kannata kaivautua poteroihin, kun ihmisten välisellä yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan.

Tehää yhes !

Yhteinen tavoitteemme on Kymenlaakson asukkaiden hyvinvointi. Kymenlaaksossa sote-valmistelun isona tuloksena oli Kymsoten syntyminen, jolta laadukkaita palveluja odotetaan ja jolle menestystä toivotaan.

Kymenlaakson Liitto vastaa aluelähtöisestä kehittämisestä ja suunnittelusta tavoitteena elinvoimainen maakunta.
Osaamme ja pystymme, jos haluamme. Sen maakuntauudistusvalmistelu osoitti!

16.5.2019
Ulla Silmäri

 

Maakunnassa saavutettu sotesopu

Maakuntauudistuksen johtoryhmä linjasi periaatteet tammikuun 2017 kokouksessaan. Myös maakunnan sote-työryhmä pääsi yksimielisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa. Sotesovun syntymistä oli kauan odotettu – ja nyt on saavutetulle yksimielisyydelle annettava kaikki tuki ja sitä edelleen vahvistettava. Sote edellä menevässä uudistuksessamme juuri sotesopu onkin ensiarvoisen tärkeää. - Onneksi olkoon kaikille sotesovun saavuttamisessa mukana olleille!

Esivalmisteluvaiheen työsuunnitelma

Esivalmistelusuunnitelma 1.0 hyväksyttiin maakuntauudistuksen johtoryhmässä tammikuussa 2017. Sen pohjalta laaditaan parhaillaan työsuunnitelmaa, jossa sote- ja maakuntauudistuksen eri toimenpiteet saavat vastuutahot ja aikataulun.

Väliaikaishallinto aloittaa loppuvuodesta 2017

Mikäli eduskunta ehtii käsitellä maakuntauudistuksen ison lakipaketin juhannukseen mennessä, väliaikaishallinto aloittaa suunnitellussa aikataulussaan 1.7.2017. Aloitukseen saattaa tulla tekninen viivästys, mutta - niin tai näin – joka tapauksessa loppuvuodesta 2017 maakunnissa siirryttäneen uuden juridisen henkilön eli maakunnan aikaan. Nämä uudet maakunnat voivat jo rekrytoida henkilöstöä väliaikasihallinnon tarpeisiin. Maakuntavaalit järjestetään 28.1.2018. Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu maaliskuussa 2018.

Kymenlaaksossa edelleen tekemisen meininki

Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen monet valmisteluryhmät, työryhmät ja tiimit jatkavat 2017 tiivistä työtään – ja maakunnassa on edelleen se sama tekemisen meininki, jolla aloitimme elokuussa 2016. Tiukka aikataulu tekee työstä jäntevän – otetaankin se mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana! Maakuntapalvelut etenevät soten tapaan kohti väliaikaishallinnon alkamista.

Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja