Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Menestystarinoita

Merikotka viihtyy taas Suomessa ja Kymenlaaksossa! Suomenlahdella löydettiin tänä vuonna yli 30 merikotkien pesää. 1970 luvulla laji oli sukupuuton partaalla. Nyt sen reviiri laajenee koko maassa.

Merikotkan suojelutyö on ollut merkittävä ja todella rohkaiseva ympäristönsuojelun menestystarina. Tarina kertoo ennen kaikki sitä, että pitkäjänteisellä työllä on mahdollista ratkaista myös vaikeimmat ympäristöongelmat. Monet pitivät merikotkien suojelutyötä välillä jopa turhana. Ajateltiin, että peli on menetetty ja edellytyksiä lajin pelastamiselle ei enää ole. Täytyy nostaa hattua niille monille, jotka alkoivat toimia silloin, kun muut heittivät hanskat naulaan.

Ympäristönsuojelun menestystarinoita on paljon. Valitettavasti ne eivät aina pääse etusivuille. Hyvä esimerkki globaalisen tason yhteistyön suursaavutuksista on otsoniongelman ratkaiseminen. Otsonikato on pysähtynyt ja otsonikerros alkanut elpyä. Kun Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin 25 vuotta sitten, vain harva olisi voinut kuvitella, että ongelman ratkaisemiseksi päästään kansainvälisellä yhteistyöllä niin pitkälle.

Suuri maailmanlaajuinen ympäristöhaaste on täällä hetkellä ilmastonmuutoksen torjuminen. Monille on turhauttava seurata, miten hitaasti maalimaanlaajuiset ilmastotalkoot edistyvät. Monet epäilevät, että ilmastoneuvotteluissa ei päästään ikinä eteenpäin. Monet luopuvat. Näinä hetkenä kannattaa muistaa menestystarinoita. Maailmaan pyörät jauhavat hitaasti ja hyviä uutisia täyttyy joskus odottaa pitkään.

Yksi hyvä uutinen tuli äskettäin USA:sta: Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitteli muutama päivä sitten suunnitelmansa maansa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä! ”Sukupolvemme on ensimmäinen, joka kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja viimeinen, joka voi tehdä jotain sen torjumiseksi”, Obama sanoi.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Mikä yhdistää Ruotsia, Saksaa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa? Varmasti moni asia, mutta ainakin näissä maissa talous kasvaa samoin kuin työvoiman määrä. Nämä maat ovat pitkään olleet myös voimakkaan maahanmuuton maita. Tutkimusten mukaan maahanmuutto edistää talouden kasvua.

No mitenkäs Suomessa tulisi maahanmuuttoon suhtautua? Tietenkin myönteisesti. Maan talous tallaa paikallaan ja työvoima ja työpaikat vähenevät. Kuitenkin Suomessa monilla tahoilla tuntuu olevan halu käpertyä sisäänpäin ja hankaloittaa entisestään tänne haluavien maahan tulemista. Samoin hädässä olevien pakolaisten saapumista pitäisi rajoittaa. Tällainen ei ole sivistyneen ja vauraan yhteiskunnan tapa toimia. Mitä ihmettä me, pitkälle koulutettu kansa ja viennistä sekä kansainvälisyydestä riippuvainen maa, oikein pelkäämme?

Hyvin monilta tuntuu unohtuneen, että Suomesta on usein läh-detty kurjuutta pakoon pääosin Ruotsiin sekä Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan asti. Mitä sitten olisi tehty, jos nämä maat eivät olisi avanneet rajojaan sinne haluaville?

Ketkä muistavat 1990-alun laman Suomessa, niin muistavat myös sen, kuinka Suomi oli syvässä ahdingossa ja kansainvälisten rahoitusinsituutioiden avun varassa. Jos Suomi olisi silloin ollut Euroopan Unionin jäsenmaa ja jos Euroopan Vakausmekanismi EVM olisi ollut olemassa, niin Suomi olisi halulla ottanut EVM:n apua vastaan. Niin kuin Kreikka tekee nyt ja niin kuin monet muutkin maat, mm. Portugali ja Espanja ovat tehneet. Kun sormi pystyssä neuvotaan muita ja kirotaan ”etelän” maiden huonoa talouskuria, kannattaa ensin muistaa, että olemme itse olleet usein samankaltaisessa ahdingossa. Eikä sitä koskaan tiedä, tarvitsemmeko apua taas itsekin.

Kun pääministeri Sipilän hallitus purkaa turhia normeja, toivon, että Suomen kansalaisuuden hakemisen hankaluuksia vähennetään kovalla kädellä. Esimerkkejä on runsaasti siitä, kuinka maassa pitkään asuneet ja tänne veronsa maksaneet, muiden EU-maiden kansalaiset, joutuvat vuosikausia kestävään kansalaisuuden hakumenettelyyn. En tiedä, miksi valtiovaltakin haluaa hidastaa tänne haluavien etabloitumista, kun kuitenkin juhlapuheissa puhutaan vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisällä ja halusta saada maahan työtä tekeviä. Ei Suomi niin houkutteleva maa ole, että meillä on varaa pitää tänne haluaville kynnykset mahdollisimman korkeina.

Juha Haapaniemi

Hallituksen toimeenpanosuunnitelma teon alla

Maan hallitus istuu avokonttorissa ja valmistelee hallitusohjelmansa toimeenpanosuunnitelmaa. Seuraavassa muutama näkökulma erityisesti kuntien ja liittojen asemaan vaikuttavista hallitusohjelman osista. Hallituksen ohjelman näkökulma on täysin eri kuin vahvoihin peruskuntiin pyrkinyt Kataisen hallituksen ohjelma. Mikä tunnetusti ei onnistunut.

Nyt kuntia ja maakunnan liittoja koskevissa aluehallinnon järjestelyissä mennään kansanvaltaisiin  itsehallintoalueisiin sekä SOTE:n järjestämisessä että erikseen päätettävän muun, valtion ja kuntalähtöisen aluehallinnon järjestämisessä. SOTE:n osalta alueiden määrä on korkeintaan 19. Muun aluehallinnon osalta ei ole vielä linjausta alueiden määräksi. Järkevää tietenkin on, että alueella on yksi itsehallinto, kun hallintohimmeleistä pyritään eroon.

Itsehallintoalueelle tulee vaaleilla valittu ylin päättävä elin ja sen nimeämä hallinto. Sille annetaan tehtäväksi ainakin SOTE, jonka lainsäädännön pitäisi olla valmis ministeri Rehulan kaksivuotisen pestin aikana. Tässä vaiheessa, kun tarkempia tietoja ei ole olemassa, voi ajatella, että itsehallintoalueen muita tehtäviä olisivat liittojen nykyiset tehtävät. Siis kaavoitus, aluekehitys, edunvalvonta, kansainvälisten asioiden edistäminen, EU:n rakennerahastoasiat jne. Kunnilta voisi tulla muita tehtäviä, kuten esim. pelastustoimi (mikä muutamassa maakunnassa jo onkin maakunnan liiton alla). Valtion aluehallinnosta siirtyisivät luontevasti alueellisia kehittämistehtäviä ja mahdollisesti jotain muutakin.

Paljon puhetta on herättänyt nk. maakuntavero. Pelätään, että veroaste tätä kautta nousee. Mutta onhan nytkin olemassa pakkokuntayhtymien, suurimpana sairaanhoitopiirit, laskuttama piilomaakuntavero. Se on noin 10-11 prosenttiyksikköä kunnallisveron tuotosta. Tietenkään itsehallintoalueen muodostaminen ei saa nostaa veroastetta; niiden muodostamisella pyritään päinvastoin kustannusten laskemiseen ja sitä kautta kokonaisverotuksen tason laskuun.

Odotamme jännityksellä, miten ja missä järjestyksessä tämä hallinnon uudistaminen toimeen pannaan.

Hyvää kesää!

Juha Haapaniemi
maakuntajohtaja

Yhteistyötä maakuntien verkostoissa tarvitaan

Pieninä, joustavina ja ketterinä toimijoina maakuntaliitot tekevät laajaa yhteistyötä kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa, joissa pohditaan aluerakennetta, liikennejärjestelmää, alueiden kilpailukykyä, yritysten liiketoimintaedellytyksiä tai kansalaisten hyvinvointia. Blogissa tarkastellaan Kymenlaakson Liiton nykyistä toimintaa erilaisissa verkostoissa. Hallitusohjelman maininnat itsehallintoalueista jäävät odottamaan hallituksen tulevia päätöksiä.

Lue lisää...Yhteistyötä maakuntien verkostoissa tarvitaan