Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Kenet sinä veisit Luonnon päivien viettoon?


Kuva: Mari Limnell

Kenet sinä voisit viedä Luonnon päivien viettoon? Kuka kaipaisi apuasi ja intoasi, jotta voisi osallistua? Ensi vuonna on luvassa toinen toistaan hienompia ja helppoja tapoja nauttia Kymenlaakson upeasta luonnosta -kansallispuistoista, Kymijoesta, merestä ja saaristosta, järvistä, luonnonsuojelualueista, luontopoluista, soista ja metsistä. Voisitte lähteä vaikkapa soihtuvaellukselle, villiyrttikurssille, yömelontaan, aistikävelylle metsään, kuutamouinnille, jälkien tunnistusretkelle lumiseen luontoon tai yöpyä tähtitaivaan alla. Tavoitteena on, että Luonnon päivien aikana mahdollisimman moni lähtee luontoon itselleen mieluisella ja ehkäpä jopa aivan uudella tavalla. Itse aion kokeilla perheeni kanssa retkiluistelua sekä viedä isovanhempani eväsretkelle Repovedelle. Haluan myös tutustuttaa lapseni lähiluontoomme, metsiin ja niittyihin. Niissä riittää ihmeteltävää vuoden jokaiselle päivälle.

Suomen luonnon päiviä vietetään


•    4.2.2017 teemalla ”Sukella talveen
•    20.5.2017 teemalla ”Villiinny keväästä
•    17.6.2017 teemalla ”Rakastu kesäyöhön” ja
•    26.8.2017 teemalla ”Juhli luontoa


Kymenlaakson Luonnon päivien valmistelu käynnistyi 21.6.2016 Kuusankoskella Metsähallituksen järjestämässä työpajassa, jossa oli paikalla parikymmentä osallistujaa mm. latu-, lintu- ja luonnonsuojelujärjestöistä, Martoista sekä Kouvolan kaupungilta. Työpajan osallistujat halusivat tuoda maakuntamme upeaa luontoa lähemmäksi ja tutummaksi kaikille, mutta erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille sekä maahanmuuttajille. Osallistujat ideoivat Luonnon päiville monenlaista ohjelmaa, kuten perhosbongausta, rantaongintaa, tarinointia erätulien äärellä, retkiruokakursseja, pop-up -laavuravintoloita, lumikenkäkävelyä sekä eväsretkiä luontoon.

Ensi vuonna on siis tarjolla monenlaisia, kaikille avoimia tilaisuuksia tutustua niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksonkin moni-ilmeiseen luontoon. Kesän aikana ideoita jalostetaan konkreettisiksi tapahtumiksi. Seuraava Luonnon Päivien suunnittelutyöpaja järjestetään Karhulassa maakuntatalolla 24.11.2016.

•    Jos olet kiinnostunut osallistumaan Kymenlaakson Luonnon Päivien toteutukseen, ota yhteyttä Metsähallituksen Joel Heinoon (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Voit myös merkata oman Luonnon Päivien tapahtumasi kartalle (linkki alla)

Suomen luontoa juhlitaan itsenäisyytemme satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2017. Kymenlaakson liitto koordinoi juhlavuoden järjestelyjä Kymenlaaksossa.

•    Jos sinulla, yhdistykselläsi tai yritykselläsi on idea siitä, miten haluaisit juhlistaa satavuotiasta Suomea, käy tutustumassa Suomi 100 -sivuun, jossa on lisätietoa aiheesta (linkki alla).

 Tervetuloa mukaan suunnitteluun!

Luonnon päivät 2017   Suomi 100 Kymenlaaksossa

 

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 ja digitaalisuus

  • Kymenlaakson maakuntakaava 2040 työssä hyödynnetään osallistavia
  • paikkatietomenetelmiä ja kehitetään digitaalista maakuntakaavaa.

Kymenlaakson Liitto on käynnistänyt Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -kokonaismaakuntakaavan. Yhtenä läpileikkaavana teemana on maakuntakaavan digitaalisuuden edistäminen parantamalla maakuntakaava-aineistojen saavutettavuutta, hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä. Maakuntakaava-aineistojen lisäksi kaavaprosessin aikana syntyneitä tutkimus- ja selvitysaineistoja avataan vapaasti hyödynnettäväksi. Näin lisätään maakuntakaavoituksen läpinäkyvyyttä ja aineistojen hyödynnettävyyttä Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson Liitto osallistuu valtakunnalliseen maakuntakaavojen harmonisoinnin, visualisoinnin ja e-palveluiden hankekokonaisuuteen (HAME), jonka tavoitteena on luoda edellytykset maakuntakaavatiedon helpommalle ja tehokkaammalle hyödyntämiselle. Hankkeessa luodaan maakuntakaavoitukselle oma tietomalli sekä sujuvoitetaan kaavan laadintaa yhdenmukaistamalla tietosisältöä ja visualisointitapoja.

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 valmistelussa hyödynnetään digitaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja annetaan kymenlaaksolaisten itsensä kertoa sekä osoittaa kartalla, miltä tulisi näyttää Kymenlaakso 2040. Suunnitellaan yhdessä toimiva Kymenlaakso!

Kymenlaakson maakuntakaava 2040   OSALLISTU

 

YLE:n alueradiot ovat saaneet uudet nimet; miksi?

YLE:n alueelliset radiot ovat saaneet uudet nimet 7.1.2016. Maakuntien nimet ovat kadonneet Pohjanmaata ja Saame-aluetta lukuun ottamatta. Kymenlaakson radio on nyt YLE Kotka. Maakunnan nimi ei näy myöskään alue-TV:n puolella. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat yhdessä YLE Kaakkois-Suomi, kuten tähänkin asti on asianlaita ollut.

On vaikea ymmärtää, miksi YLE on vaihtanut pitkäaikaiset ja vakiintuneet nimet ja säilyttänyt yhden maakunnan nimen. YLE vakuuttaa, että nimenmuutokset eivät vaikuta uutisointiin ja ohjelmiin maakunnan alueella. Jääpä nähtäväksi.

Minun mielestäni ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein maakuntien muita kuntia kohtaan, että maakunta - YLE:n  nimi perustuu  pelkästään toimituksen sijaintipaikkakuntaan. YLE:n ratkaisu voi olla ymmärrettävä suurilla paikkakunnilla, mutta monikeskuksisissa maakunnissa se ei toimi. On myös vaikea ymmärtää ajankohtaa ”uudistukselle”, kun maahan ollaan perustamassa uudenlaista alueiden itsehallintoa = maakuntahallintoa nykyisen maakuntajaon mukaisesti. YLE ei ole ollenkaan ratkaisussaan seurannut aikaansa eikä ottanut huomioon alueiden, maakuntien, identiteetin vahvistumista.

Olisi erinomaista, jos YLE tekisi nyt nopeasti saman kuin Posti viime vuonna omalta osaltaan ja ottaisi maakuntien nimet takaisin.

Juha Haapaniemi
maakuntajohtaja

Interreg-rajayhteistyö 25 vuotta – mennäänkö eteenpäin vai palataanko vanhaan?

Vuosi 2015 on ollut eurooppalaisen alueyhteistyön 25-juhlavuosi. Interreg vakiintunut nimitys EU:n aluepolitiikan rahoitusinstrumentista, jolla tuetaan alueiden välistä, EU-valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Kymenlaakson maakunta on mukana Keskisen Itämeren Interreg-ohjelmassa, jossa edistetään yhteistyötä Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin välillä. Myös koko Itämeren alueen kattava ohjelma on kymenlaaksolaisten toimijoiden hyödynnettävissä.
Vuosi 2015 on ollut myös uuden ajan kansainvaellusten vuosi, joka on Euroopassa näkynyt mittavana turvapaikanhakijoiden virtana. Tämä on saanut monet vaatimaan rajojen sulkemista. Historiallinen muistimme on valitettavan lyhyt. Vain 25 vuotta sitten Eurooppa oli vasta vapautunut jyrkästä kahtiajaosta länsi- ja itäblokin välillä. Suomi oli jotain harmaata vyöhykettä siinä välissä. Rajat blokkien välillä ja jopa blokkien sisällä olivat esteitä ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaalle liikkumiselle. Pohjoismaita lukuun ottamatta Länsi-Euroopassakin passi- ja tullitarkastukset olivat arkipäivää. Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne laskettiin kymmenissä tuhansissa, kun nykyään puhutaan kahdeksasta miljoonasta.
Neljännesvuosisata on lyhyt aika historiassa, mutta siinä ajassa moni asia Euroopassa on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan. Euroopan unionin tavoite toimivista sisämarkkinoista on nyt paljon lähempänä kuin 25 vuotta sitten, mutta tehtävää riittää silti edelleen. Valtioiden rajat ja jokaisessa jäsenmaassa noudatettavat omat käytännöt muodostavat edelleen esteitä, jotka vaikeuttavat arkeamme ja hidastavat talouskasvua. On selvää, että unionin ulkorajavalvonta on saatava toimimaan, jotta sisärajojen yli voidaan jatkossakin liikkua vapaasti. Rajojen sulkeminen johtaisi entistä syvempään lamaan ja suurempaan työttömyyteen.
Interreg-yhteistyö on kehittynyt vaiheittain tai kerroksittain, kuten oheinen syntymäpäiväkakku kuvaa. Se alkoi tutustumisesta ja luottamuksen rakentamisesta. Seuraava vaihe oli yhteyksien parantaminen, jota jatketaan edelleen. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä yhteistyö nostettiin yhteistyöteemaksi näiden jälkeen. Uusimmat ohjelmat panostavat talouskasvun aikaansaamiseen.
Toivottavasti voimme jatkossakin panostaa enemmän rajojen muodostamien esteiden poistamiseen kuin niiden uudelleen pystyttämiseen.
Toni Vanhala
kansainvälisten asiain päällikkö