Maakunnan kehityksen kärjessä

Liikkujan viikko kannustaa pohtimaan arkisia, kestäviä kulkutapoja

Matkusta Kotka-Kouvola väli junalla 3€ hintaan ja tartu kaupunkipyöriin!

Euroopan laajuista liikkujan viikkoa vietetään 16.9. alkaen. Viikko huipentuu auton vapaapäivään su 22.9. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kymenlaaksossa kestävää liikkumista tukevat liikkujan viikon tarjoukset Kouvola-Kotka junamatkoilla sekä kaupunkipyörien vuokrissa. Myös viikon teemaksi tänä vuonna nostettu kävely on oiva, aina edullinen ja ympäristöystävällinen kulkutapa varsinkin lyhyillä etäisyyksillä. Kouvolassa sitä kokeillaan liikkujan viikon innoittamana myös kokouksissa.

Viikon aikana on Kymenlaaksossa huippumahdollisuudet liikkua kestävillä kulkutavoilla. VR on mukana yhteistyössä tarjoten Kotka–Kouvola välille koko liikkujan viikon junamatkat 3€ säästölipulla uuden VR Matkalla -mobiilisovelluksen kautta. Lataa sovellus App Storesta tai Google Playsta hakusanalla VR Matkalla.

Nyt on hyvä aika totutella junan käyttöön maakunnan kahden kaupungin välillä, sillä 15.12.2019 alkaen tulee merkittäviä uudistuksia Kotka–Kouvola -yhteysvälin juna-aikatauluihin. Muutokset ovat osa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alueellista, vuoden mittaista kokeilua, johon Kymenlaakso on valittu. Tulevat aikataulut ovat saatavilla kaikissa liikkujan viikon tapahtumissa, joten tule nappaamaan oma mukaasi!

Lisätietoja Kymenlaakson junapilotista.

Kaupunkipyörillä ilmaista kyytiä Kouvolassa ja Kotkassa

Kotkassa ja Kouvolassa pyöräilet Kaakaun iloisen oransseilla kaupunkipyörillä koko viikon ajan ilmaiseksi kaikki alle tunnin vuokraukset. Lisäksi auton vapaapäivänä su 22.9. kaikki alle 24 tunnin ajot ovat ilmaisia. Lue lisää www.kaakau.fi

Tapahtumat

-          Keskiviikkona 18.9. klo 6.00-10.30 tai niin pitkään kuin tarjoiltavaa riittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoilee ”Lihasvoimilla Liikkuville” aamupalaa Kouvolan kävelykatu Manskilla. Tarjolla on pientä purtavaa ja tietoa kestävästä liikkumisesta. Liikkujan viikolla on myös käynnissä työmatkaliikkumisen kysely, johon osallistumalla voi voittaa 10 matkan sarjalipun Kotka-Kouvola -väliseen junaan. Lisäksi XAMK tarjoaa Kasarminmäen kampuksella maksutonta pyörähuoltoa klo 10.00-14.00. Lue lisää: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/liikkujan-viikko-2019/

-          Torstaina 19.9. klo 16.30-17.30 Kaupungin liikuntapalvelut järjestää keskusurheilukentällä ke 19.9. klo 16.30-17.30 yli 20-vuotiaille suunnatun liikuntatapahtuman, jossa voi testata kuntoaan 6 min kävelytestissä, UKK-kävelytestissä tai Cooper-testissä. Lue lisää: https://liikkuvakouvola.fi/testaus

-          Lisäksi Kouvolan kaupunki haastaa liikkujan viikolla kaikki kokouksia järjestävät tahot ulos kokoushuoneista ja kävelemään! Kävelykokous on hyvä vaihtoehto perinteiselle kokoustamiselle silloin kun halutaan kokousrutiineihin vaihtelua, käsiteltäviin asioihin uusia innovatiivisia näkökulmia, lihaksille liikettä ja koko keholle raitista ilmaa.

Kotkassa: Uusi tapa liikkua - testaa arkimatka joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen

-          Tiistaina 17.9. klo 12-14 Karhulan keskustassa järjestetään esteettömyyskävely (kokoontuminen Karhulan torilla). Kävelyn tarkoituksena on tarkastella esteettömyystilannetta apuvälineitä käyttävien näkökulmasta osana liikkujan viikkoa. Esteettömyyskävely on verkastahtinen, noin 1,5-2 kilometriä pitkä KAIKILLE AVOIN vuorovaikutustilaisuus. Paikalle saapuu kaupungin viranhaltijoita sekä esteettömyyskartoittaja Elina Lämsä. Heille voi esittää kävelyllä aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kävelyyn sisältyy myös kahvitauko.

-          Kotkan kaupunki järjestää Liikkujan viikon aikana haasteen nimeltä Uusi tapa liikkua, jossa kehotetaan kaupunkilaisia testaamaan arkimatka joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen.

Osallistujat voivat esimerkiksi kokeilla miten töihin matkaaminen onnistuu pyörällä tai bussilla auton sijasta, tai saisiko päivän liikunta-annoksen kävelemällä koulumatkan?

Tempaukseen mukaan lähteneet tunnistaa siitä, että päällä on jotain vihreää. On se sitten lakki tai takki, niin vihreät ihmiset toivon mukaan valtaavat Kotkan Liikkujan viikon aikana. Tempaukseen mukaan lähteneet osallistuvat myös arvontaan, jossa tulee olemaan mahtavat palkinnot. Tunnisteena somessa kannattaa käyttää #uusitapaliikkua.

Yritykset voivat vapaasti lähteä myös mukaan haasteeseen ja kotkalaiset toimijat ovat vapaita ideoimaan omia tapoja aktivoida uudenlaista liikkumista Kotkassa.

Lisätietoa tapahtumasta ja osallistumisohjeet arvontaan löydät Kotkan sivuilta: www.kotka.fi.

 
Liikkujan viikkoa vietetään yhteistyössä Kymenlaakson Liiton, VR:n, Xamkin, KaaKaun sekä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien järjestämänä.

Kymenlaakson rahoittajaviranomaisten infotilaisuus 29.8.2019

Merikeskus Vellamossa kokoontui 29.8.2019 Kymenlaakson hanketoteuttajia kuuntelemaan alueella toimivien rahoittajaviranomaisten esityksiä eri rahoitus mahdollisuuksista alueella.

Syksyllä 2019 avautuu hankehaut molempiin rakennerahasto-ohjelmiin, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitushaku on avoinna 1.9.-1.10.2019 välisenä aikana ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ajalla 9.9.-17.10.2019. Etelä-Suomen yhteinen EAKR hakuinfo pidetään webinaarina 9.9.2019, vielä ehdit ilmoittautua rakennerahastot-sivuilla!

Tilaisuudessa kerrottiin myös Kymenlaaksossa toimivista kansainvälisistä verkostoista sekä käynnissä olevista kansainvälisistä hankkeista. Lisäksi kuultiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maaseutuohjelman kautta yrityksille ja yhdistyksille saatavasta tuesta sekä Team Finland -verkoston tarjoamista kasvu- ja kansainvälistymispalveluista yrityksille.

Tilaisuuden materiaalit alla

Kymenlaakson Liiton uutiskirje 4 / 2019

Uutiskirjeessä aiheena:
  • -Kymenlaakson liiton toimisto siirtyy Kouvolaan
  • -Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 sidosryhmätilaisuus 4.9.2019
  • -Viranomaiset Manskilla 2019
  • -Sidosryhmät osallistuivat aktiivisesti hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttatyöhön
  • -Kuntamaksut vuonna 2020 säilymässä ennallaan
  • -Maakuntajohtajan blogi: Minun Kymenlaaksoni
  • -Syksyn 2019 Etelä-Suomen EAKR hankehaku

Lue lisää:

Maakuntajohtajan blogi "Minun Kymenlaaksoni"

Kymenlaakson vahvuus on sen asukkaissa, joilla useilla on vahvat juuret kymenlaaksolaisessa maaperässä, taajamissa sekä kylissä - ja maaseudulla yleensäkin.

Mutta voimmeko tuudittautua menneen ajan lumoon, ajatukseen maaseudun palaamisesta sellaiseksi idylliksi kuin moni meistä sen viime vuosikymmeniltä vielä lapsuudestaan muistaa? – Emme voi. Maailma menee vauhdilla eteenpäin. Elinkeinorakenne on ollut viime vuosikymmenet murroksessa ja on sitä edelleen: Suomen maaseutu hakee ja saa aivan uusia muotoja.

Kymenlaakson aluekehitys perustuu vahvaan logistiseen asemaan, biotalouteen ja digitalisaatioon. Nämä kaikki kuuluvat yhdenvertaisesti myös maaseudulle. Biotalous itsestään selvänä, mutta myös hyvä logistiikka ja digitalisaatio.

Nykyisin puhutaan monipaikkaisuudesta. Se tarkoittaa, että ihmisillä saattaa nykyisin olla monia paikkakuntia, joissa he asuvat ja toimivat. Viihtyvät myös. Liikkuvuus on lisääntynyt. Uudet tiet kuten tänne Kaakonkulmalle saakka johtava E18-moottoritie tekevät työn, asumisen ja vapaa-ajan vieton mahdolliseksi yhä laajemmalla alueella, jopa saman päivän aikana. Kymenlaakson kylät ovat siten ajallisesti paljon lähempänä keskuksia kuin ne olivat vaikkapa maaseutukylien kukoistuskaudella 1950-luvulla. - Olisiko monipaikkaisuudesta apua maaseudun elinvoiman ylläpitämiseen?

Monipaikkaisuudesta keskusteltaessa on nostettu esiin kysymys: voisiko nykyajan tai tulevaisuuden monipaikkainen asukas maksaa veronsakin muualle kuin varsinaiseen talviasuinpaikkaansa? Suomen väestön kasautuessa entistä enemmän Kehä III:n sisäpuolelle meidän on mietittävä myös tämän suuntaisia malleja. Tässä on toki vielä paljon selvitettävää, isoja asioita ja vaikeita yksityiskohtia, mutta periaatteena monipaikkaisuus on nostettu tulevaisuuden asumisen mallien uudistamisessa keskiöön.

Olen edellä kuvaillut maakuntajohtajan näkökulmastani Kymenlaakson maaseudun kehittämistä tulevaisuudessa. - Mutta on minulla Kymenlaaksoon aivan henkilökohtainenkin näkökulma: kuulun itse kymenlaaksolaiseen monisatavuotiseen sukuun. Sukututkimus (Prihan – Mikkolan) suvun osalta on päässyt 1500-luvulle saakka. Mikkolan talosta on vielä kivijalka jäljellä - ja muistomerkki on paikalla isoisäni kuuluisan lentäjäveljen (alppilentäjä Väinö Mikkolan) kunniaksi Kouvolan Alakylässä. Mutta noin sata vuotta sitten Alakylä kuului vielä Valkealan pitäjään ja sen Kouvolan kylään. Isoisäni kotitalon maille alettiin 1922 rakentaa Kouvolan kauppalaa. Samoihin aikoihin hänkin lähti kotitalostaan maailmalle. Siitä lähtien seuraavat sukupolvet ovat asuneet muualla Etelä-Suomessa.

Setävainajani kuitenkin aina sanoi, että ”jonkun meistä” olisi ”palattava Kymenlaaksoon”. Minä olin se ”joku meistä” ja tein kuin teinkin paluun sukuni alkuperäiseen maakuntaan 1990-luvun puolivälissä. Muutin perheeni kanssa Kotkaan ja aloitin urani Kymenlaakson liitossa. Viihdyimme Kotkassa aivan erinomaisesti. Kymmenen vuoden kuluttua työni kuitenkin liikutti minua jälleen hieman lännemmäksi, ja nykyisin pendelöin E18-moottoritietä Kymenlaaksoon Itä-Uudenmaan puolelta. Uusi tie on tehnyt työmatkasta uskomattoman joutuisan, nopeamman kuin on pääkaupunkiseudun sisällä kulkeva liikenne. Minustakin on näin ollen tullut monipaikkainen, koska pidän monessa mielessä Kymenlaaksoa toisena kotimaakuntanani.

Kymenlaakson maakunta on suurimmalta osaltaan vanhaa Viipurin lääniä. Kymenlaakso mainitaan seutukuntana jo 1930-luvun oppikirjoissa. Se oli kirjallisuuden mukaan Viipurin läänin teollistuneimpina seutuja yhdessä Vuoksenlaakson ja Laatokanrannan kanssa. Klamilalainen Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun 1934. Vanhamuotoinen Kymenlaakson maakuntaliitto perustettiin 1937. Näin ollen Kymenlaakson maakunnan juuret juontavat jo sotia edeltäneeseen aikaan, aikaan ennen valtakunnanrajan dramaattista muutosta.

Kymenlaakso on kuin Suomi pienoiskoossa. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot: Etelässä on saaristo ja merenranta - pohjoisessa laajat metsäalueet, Repoveden kansallispuisto kuin Lappi konsanaan. Väliin jää asutusta, teollisuutta ja viljelymaita jokivarressa ja eteläisessä Kymenlaaksossa tai Elimäen tasankoja kuin Pohjanmaata. Näin Kymenlaaksoa on usein kuvailtu mini-Suomeksi.

Logistiikkamaakunnassa rautatie kytkee kokonaisuuden yhteen. Kymenlaaksonkin päärata kulkee etelästä pohjoiseen kuten Suomessa. Suomen metsäteollisuus, maan suurin vientisatama ja sieltä rautateitse lähtevät maan suurimmat tavaravirrat tekevät teollisen ja logistiikkamaakunnan. Siksi koko Suomen kansantalous ja talouden toimivuus ovat paljolti riippuvaisia juuri Kymenlaakson maakunnasta.

Kymenlaaksolaisuus ei ole vähäteltävä asia – päinvastoin! Kymenlaakson laulun kolmannen säkeistön sanoin:

”Sydänhermo oot sinä Suomenmaan, ken vertaiseksesi kelpaiskaan!
Kymenlaakso, toivehin ylpein sinun onneas suojellaan.”

- Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja

Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä kehitetään – auta vastaamalla kyselyyn

Hyvä Suomen Kotiseutuliiton jäsen

Nyt voitte auttaa Kotiseutuliittoa kehittämään Valtakunnallisia kotiseutupäiviä entistäkin vetovoimaisemmaksi kulttuuriperintötapahtumaksi. Kotiseutuliitto järjestää vuosittain Valtakunnalliset kotiseutupäivät eri puolilla Suomea, aina yhdessä paikallisen pääjärjestäjän kanssa. Kyselyn avulla kerätään tietoa sekä kotiseutupäiville osallistuneilta että heiltä, jotka eivät (vielä) ole osallistuneet päiville. Tarkoituksena on kehittää Valtakunnallisia kotiseutupäiviä entistä kävijäystävällisemmiksi ja auttaa paikallisia järjestäjiä onnistumaan tapahtuman järjestämisessä!

Kyselyyn vastataan verkossa osoitteessa http://bit.ly/ksp-kehitys. Kysely on auki 1.8.-15.9.2019.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia, riippuen haluatko vastata kyselyn loppuosan avoimiin kysymyksiin pitkästi vai lyhyesti. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Kaikkien erikseen yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan hotellilahjakortti!

Lisätietoja antavat
Kotiseutupäivien kehittämisryhmän puheenjohtaja Teppo Ylitalo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050-5909569
Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 045-1509109
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/valtakunnalliset-kotiseutupaivat/