Maakunnan kehityksen kärjessä

Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus

Taiteen hyvinvointivaikutusten tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kulttuuristen hyvinvointipalveluiden tuottaminen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Toimintaa on kehitetty lukuisissa hankkeissa ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Useissa tutkimuksissa on osoitettu taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen. Hallituksen kärkihankkeet - Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen - ovat mahdollistaneet kulttuurihyvinvointityön valtakunnallisen jalkauttamisen. Päämääränä on, että taide olisi luonteva osa jokapäiväistä elämää. Taidetoiminnan vakiintuminen yhteiskunnan eri sektoreille tarvitsee sitoutuneita kumppaneita, toimivia rahoitusmalleja ja konkreettisia toimia.  

Kymenlaakson Terveyttä kulttuurista -verkoston olemassaolo mahdollisti Kymenlaakson mukaanpääsyn kuuden maakunnan alueella toteutettuun Kulttuurisote-kumppanuushankkeeseen. Hanke toteutui vuoden 2018 aikana. Kymenlaaksossa Kulttuurisotehankkeen osatoteuttajana toimi sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea (1.1.2019 alkaen Kymsote) ja ohjausryhmänä alueellinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ryhmä. Hankkeen käytännön koordinoinnista vastasi kouvolalainen teatteri- ja draama-alan toimija Piia Kleimola työparinaan Kotkan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Heli Kainulainen. Käytännön toteutuksessa työparityöskentely sekä taiteen että soten näkökulmasta koettiin erittäin rikkaaksi. Samoin maakunnallisuus toteutui vastaavien ollessa eri toiminta-alueilta. 

Kulttuurisote-hankevuosi mahdollisti Kymenlaaksossa Kulttuurihyvinvoinnin konkreettisen käynnistämisen sekä etenkin tavoitteen juurruttamiseen. Kulttuurisote hankkeen yhteenveto kiteytyi siihen, miten toistuvuuden merkitys korostuu. Kulttuurihyvinvoinnin on kuljettava fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rinnalla alusta alkaen kaikilla rajapinnoilla (mm. hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, verkostopalaverit yms.). Tämä mahdollistuu vain, kun taide ja kulttuuri on henkilöstön tietoisuudessa, puheissa ja palveluohjauksessa. Taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia ei hoito- tai hoivatyössä useinkaan osata ajatella, jollei taide tai kulttuuri ole valmiiksi olennaisena osana omaa persoonaa. Kun taiteen ja kulttuurin hyvinvointimerkitykset tiedostaa, osaa niitä tarjota ja mahdollistaa myös asiakkaille. Taidetoiminta ei saa olla henkilöstölle lisävaatimus, vaan päinvastoin iloa, valoa ja toivoa tuova lisäelementti. Myös henkilöstölle itselleen.

 Ja työ jatkuu! Kymenlaakson liitto sai Taiteen edistämiskeskuksen myöntämää valtionavustusta 25 000 € Kulttuurisote-hankkeen aikana aloitettujen kulttuurihyvinvointitoimenpiteiden jatkamiseen ja viemiseen konkretian asteelle Kymenlaaksossa. Avustuksella varmistetaan hyvien toimintamallien juurtuminen ja toimeenpano ja taataan, että jo rahoitusta saaneet kärkihanketoimijat pystyvät viemään hankkeensa loppuun maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua. Kymenlaaksossa kohderyhmänä on päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä henkilökunta ja opiskelijat. Kulttuurihyvinvoinnin tietoisuutta lisätään lyhytkestoisten tietoiskujen ja kokemuksellisten koulutuspäivien avulla. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan Jakkara-hankkeen kanssa. Jakkara-hanketta hallinnoi Eksote. Kymenlaakson Kulttuurisote -hanke toteutuu ajalla 1.4.–31.12.2019.

Kymenlaakson terveyttä kulttuurista -verkoston perusti keväällä 2017 joukko ihmisiä, joiden sydäntä lähellä on hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Verkostossa on mukana yli sata monella rajapinnalla toimivaa taide- ja sote-alan ammattilaista, yritystä, yhdistystä ja organisaatiota. Verkosto kehittää alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista. Verkosto on ollut perustamisestaan asti hyvin aktiivinen ja vireä. Toimijoilla on vahva tahtotila kehittää ja vakiinnuttaa alueellista kulttuurihyvinvointityötä. Verkoston jäseniä aktivoidaan hakemaan apurahoja ja hankkeita sekä rohkeasti tarjoamaan erilaisiin yhteyksiin työparityöskentelyä (sote+taide). Taide ja kulttuuripuolen toimijoita rohkaistaan tuotteistukseen. Kymenlaakso on mukana jakoon.fi palvelun kehittämistyössä. Jakoon.fi on pilvipalvelu, jonka tavoite on saada taide ja kulttuurihyvinvointipalvelujen tarjonta kohtaamaan kysyntä.
Toimiva palvelutarjotin ja välitystoiminta on kulttuurihyvinvointityön seuraava työsarka. Yhteistyössä on voimaa - tässäkin!

Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkoston Facebook-sivut »
Piia Kleimola
P. 040 548 8016, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.toimintavoima.fi

ESR-Matkailukehityshankkeen kysely maakunnan yrityksille

Hei matkailutoimija!

Pyydämme matkailualalla toimivia vastaamaan tekemäämme kyselyyn. Olemme kiinnostuneita kuulemaan näkemyksiänne vastuullisen matkailun toteuttamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Vastauksesi on meille erittäin tärkeä, olitpa sitten matkailuyrittäjä tai matkailuyrityksen työntekijä!

Kysely on osa Vastuullisen matkailun portaat -hanketta. Hankkeessa kehitetään koulutusmallia, jonka tarkoituksena on tukea Suomessa matkailualalla toimivien henkilöiden ja yritysten vastuullisuusosaamista. Kerätyn tiedon avulla tuotamme erilaisten matkailutoimijoiden tarpeisiin mukautuvan koulutusmallin, jolla edistetään matkailun vastuullisuutta ja vastataan ennakoivasti matkailun kasvuun liittyviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai liikamatkailuun.

Kyselyyn pääset tästä linkistä.
Kyselyyn vastaaminen onnistuu parhaiten tietokoneella tai tabletilla, mutta se toimii myös älypuhelimella. Vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia. Vastaathan perjantaihin 21.6.2019 mennessä.
Kaikki hankkeessa kerätty tieto käsitellään luottamuksellisesti ja kyselymme vastaukset tallentuvat anonyymeinä.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä. Hanketta ovat toteuttamassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto/Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia. Lisätietoa kyselystä tai hankkeessa tehtävästä tiedonkeruusta saat halutessasi Oulun yliopiston tutkijatohtorilta Kaarina Tervo-Kankareelta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai 050 350 7159.   

Vastauksestasi kiittäen

Kaarina Tervo-Kankare      Outi Kulusjärvi                   Saša Dolinšek                    Salli Ojala
FT, tutkijatohtori                FM, väitöskirjatutkija         FM, projektitutkija             LuK, projektitutkija

Maantieteen tutkimusyksikkö
PL 3000
90014 Oulun yliopisto

Laadukkaiden kiviaines- ja rakennuskivikohteiden etsintää jatketaan kesäkuussa Pohjois-Kymenlaaksossa

GTK:n tutkijat tekevät maastotöitä Etelä-Karjalan koillisosassa ja Kymenlaakson pohjoisosissa

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi -projektin (KaaKi) töitä maastotyövaiheella. KaaKi-projekti toteutetaan yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella.

Projektissa etsitään Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvat kallioalueet. Lisäksi kartoitettavista kalliokohteista arvioidaan soveltuvuus laadukkaan rakennuskiven raaka-aineeksi. Nämä kohteet toimisivat tulevaisuuden rakennuskiviesiintymävarantoina ja loisivat uusia rakennuskivilouhimoita sekä mahdollisuuksia rakennuskiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle.

Projektissa tuotetaan kokonaisvaltainen näkemys maakuntien kalliokiviainesten ja rakennuskivien raaka-ainevaroista, niiden tarpeista ja varmistetaan riittävät toimintaympäristöt alueen yrityksille huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö pitkällä aikavälillä. Alueellisten rakennuskivien ja kalliokiviainesten raaka-ainevarantojen sekä esiintyminen tunteminen ja niiden kestävä käyttö luo pohjaa pitkäaikaiselle kiventuotannolle. Lisäksi se turvaa murskattavan kiviaineksen saannin yhteiskunnan infrastruktuurin tarpeisiin sekä alueellisesti että paikallisesti.

Pitkäaikaiseen tuotantoon soveltuvat kiviesiintymät sijoittuvat ympäristösyistä maaseudulle, asutuskeskusten ulkopuolelle ja luovat perinteisten maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaympäristöön uusia teollisia työpaikka- ja sivuelinkeinomahdollisuuksia.

GTK:n tutkijat jatkavat nyt maastotöitä projektin kolmantena kartoituskesänä. Työt alkavat Etelä-Karjalan koillisosasta toukokuussa ja siirtyvät kesäkuussa Kymenlaakson pohjoisosiin.

Kartoitusvaiheessa metsässä liikutaan kävellen, eikä se siten aiheuta haittoja ympäristölle. Paikoittain havainnointiin liittyen joudutaan paljastumilla siirtämään sammalta hieman syrjään. Testinäytteiden ottamiseen pyydetään maanomistajien luvat.

Lisätietoja:

Geologi Paavo Härmä, GTK, puh. 0400 478 938, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yksikön päällikkö Asmo Huusko, GTK, puh. 050 348 8660, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymenlaakson Liiton uutiskirje 3 / 2019

Uutiskirjeessä aiheena:

-Sidosryhmät, asukkaat ja nuoret osallistuivat aktiivisesti Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttatyöhön
-Toimitko luonnon monimuotoisuuden tai luontomatkailun parissa? Ilmoittaudu Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaariin 23.5.2019
-Miten kymenlaaksolaiset liikkuvat?
-Itäisen rantaradan osalta tarvitaan lisäselvityksiä
-Ajankohtaisia avoinna olevia hakuja Brysselissä
-Kymenlaakson maakuntahallitus päätti esittää Uudenmaan liitolle, seuraavia hankkeita osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta.

Lue lisää:

Miten kymenlaaksolaiset liikkuvat?

Kymenlaakson liitto, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat toteuttavat maakunnan ensimmäisen yhteisen liikkumistutkimuksen. Tutkimus tehdään postikyselynä, joka toimitetaan 10 000 satunnaiselle kymenlaaksolaiselle ikähaarukassa 7–80 vuotta. Vastata voi postitse tai netissä 29.5.2019 mennessä.

”Kyselyn avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten paljon alueen asukkaat liikkuvat ja millä kulkutavoilla. Tiedon avulla pystytään paremmin ohjaamaan suunnittelua ja näkemään muutoksia liikkumistottumuksissa”, toteaa Kymenlaakson liiton suunnittelujohtaja Frank Hering.

Kyselyllä selvitetään liikkumisen lisäksi myös asukkaiden tyytyväisyyttä asuinympäristönsä olosuhteisiin. Tyytyväisyyttä kysytään jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen näkökulmasta. Tyytyväisyystieto on tärkeä työkalu suunnittelijoille ja päätöksentekijöille.

Liikkumistutkimus palveleekin sekä kuntien että maakunnan liikenteen ja alueiden suunnittelua, mutta tarjoaa myös faktoja valtakunnalliseen keskusteluun. Kysely on alueen kuntien, aluehallinnon ja valtion yhteinen ponnistus, jonka toteuttamisesta on haaveiltu jo pitkään.

Kymenlaakson liiton liikennesuunnittelusta vastaava Matti Konttinen toivoo, että jokainen tutkimukseen valittu henkilö vastaa kyselyyn määräaikaan mennessä. ”Vain asukkaiden avulla saamme aitoa ja merkityksellistä tietoa, joka ohjaa suunnittelua seuraavien vuosien ajan”.

 
Lisätiedot liikkumiskyselystä:

Matti Konttinen, Kymenlaakson liitto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tapio Kinnunen, Strafica Oy, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.