Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakson liikkumistutkimus 2019 - pyöräilyn osuus odotettua korkeampi

Kymenlaaksossa toteutettiin vuoden 2019 aikana ensimmäistä kertaa maakunnallinen liikkumistutkimus yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja kuntien kesken. Kyseessä oli kevennetty menetelmä valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta (HLT).

Kaikista maakunnan matkoista kuljetaan 15 % kävellen ja 17 % polkupyörällä (vrt. HLT koko maa kävely 22 % ja pyöräily 8 %). Autolla liikutaan koko maan tapaisesti 61 % osuudella. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus osoittautui korkeimmaksi Kotkassa (34 %) ja luku on maakunnankin tasolla 32 %. Hieman yli puolet (52 %) maakunnassa tehtävistä matkoista on enintään 5 km pituisia, mikä vastaa koko maan lukua. Juuri näihin matkoihin liittyy eniten potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen. Kunnan keskusta-alueella (enintään 1 km keskustasta) asuvat tekevät kuitenkin 51 % matkoista henkilöautolla.

Vastaajat olivat tyytyväisimpiä kävelyn (yleisarvosana 3,6/5) ja henkilöautoliikenteen (yleisarvosana 3,4/5) olosuhteisiin. Tyytymättömimpiä oltiin joukkoliikenteen (yleisarvosana 3,0/5) ja pyöräilyn (yleisarvosana 3,3/5) olosuhteisiin.

Henkilöautoliikenteen kehittämistä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 58 % vastaajista, kun taas pyöräilyn/jalankulun osalta vastaava luku oli 54 % ja joukkoliikenteen osalta 50 %.

Tutkimus tehtiin posti- ja nettikyselyn yhdistelmänä, joka toimittiin 10 000 satunnaiselle kymenlaaksolaiselle ikähaarukassa 7–85 vuotta. Tutkimuspäiväksi osoitettiin se, jona tutkimushenkilö vastaanotti saatekirjeen. Ajankohtana oli toukokuun loppu. Vastauksia saatiin koko alueelta 1744 ja vastausprosentiksi muodostui 17,4. Tulokset laajennettiin seuduittain iän ja sukupuolen mukaan.

Tutkimustuloksiin voit tutustua tarkemmin ja kunnittain alla olevien linkkien kautta:

Koko maakunnan tulokset

Kotkan tulokset

Kouvolan tulokset

Haminan tulokset

Muu Kymenlaakso (Iitti, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä)

(Sivu päivitetty 21.10.2019)

 

Kymenlaakso mukana laulumaratonilla

Kultaisen laulukirjan kannesta kanteen laulumaraton järjestettiin Hämeenlinnassa 12.-13.10.2019. Kymenlaaksoa tapahtumassa edusti Kymijoki-kvintetti, Antti Koivisto, Heidi Adamsson-Aalto, Päivi Naski-Koivisto, Ulla Ohtamaa sekä Väino Rehvonen. 
Lauantain aikana laulettiin mm. kaikki Kultaisessa laulukirjassa olevat maakuntalaulut. Erikokoiset kuorot toimivat esilaulajina, kukin oman maakuntansa maakuntalauluun. Tapahtumaan osallitui yhteensä 1972 laulajaa ja 574 esilaulajaa kahden päivän aikana.

Kaiken kaikkiaan kahden päivän aikana laulettiin 400 laulua.Lauantaina maraton jatkui tauotta klo 12.00 aina keskiyöhön asti. Sunnuntaina laulu jatkui taas puolilta päivin, urakan huipentuessa klo 18.30 Finlandiaan Hämeenlinnan Mieskuoron laulamana.

Tapahtuman pääjärjestäjä oli Hämeenlinnan Sibelius -seura yhdessä Kulttuurikaaren ja
Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Kymenlaakson liitto kiittää lämpimästi Kymijoki-kvintettiä maakunnan edustamisesta!


Kymijoki-kvintetti; oik.  Antti Koivisto, Heidi Adamsson-Aalto, Päivi Naski-Koivisto, Ulla Ohtamaa sekä Väino Rehvonen.

Maakuntajohtajan blogi

Kymenlaakson Liitto muuttaa 1.1.2020 lähtien

Päätoimipaikkamme siirtyy Kouvolaan ns. Hovioikeudentaloon, Hovioikeudenkatu 6. Hovioikeudentalo rakennettiin vuonna 1996. Jatkossa taloa voi kutsua myös Maakuntataloksi, koska talon alemmissa kerroksissa toimii niin ikään koko maakunnan laajuisen toimijan Kymsoten tiloja. Kotkan Karhulassa vehreän puiston keskellä sijaitsevan suojelurakennuksen Helilän pappilan ottaa vuokranantaja Kotka-Kymin seurakunta omaan käyttöönsä. Kymenlaakson liiton Maakuntatalona vuonna 1879 rakennettu arvokas puutalo toimi kokonaisen neljännesvuosisadan 1994 – 2019.

Sivutoimipaikka tulee kaupunkimaiseen ympäristöön perinteikkääseen vanhaan satamatoimistoon Kotkan Kantasataman läheisyyteen osoitteeseen Laivurinkatu 7. Kokouksia on mahdollista jatkossa järjestää sekä Pohjois- että Etelä-Kymenlaaksossa Kymenlaakson liiton omissa tiloissa. Myös Kymenlaakson kesäyliopiston opetus sekä muut toiminnot ovat samoissa tiloissa näissä molemmissa kaupungeissa.

Hovioikeudentalo, sijaitsee Salpakeskuksen naapurissa. Salpakeskuksen talo vuodelta 1954 puolestaan on vanha Kymen lääninhallitus, jonka tiloissa toimii suuri osa Kaakkois-Suomen ELY-keskusta. Taannoisen sote- ja maakuntauudistuksen aikana suunniteltiin jo uuden maakunnan toimintoja tähän samaan pihapiiriin. Uutta maakuntaa ei tullut, mutta ajatus synergisestä sijaintiedusta ELY-keskuksen läheisyydessä jäi itämään. Ensi vuosikymmenellä 2020-luvulla meidät siis tavoittaa uusista toimitiloistamme Kouvolassa ja Kotkassa.

”Saimaan maakunta”

Maakunnallista keskustelua on viime viikkoina hämmentänyt ajatus laajasta Saimaan maakunnasta. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo olisivat tällaisen maakunnan ytimessä Saimaan ympärillä, mutta lehtikirjoittelussa mukaan on väen väkisin liitetty näitä maakuntia suurempi kolmas jäsen Kymenlaakson maakunta. Aloite ei ole tullut Kymenlaaksosta. Perusteluksi on kaupiteltu kaakkoisen Suomen vahvistamista.

Maakuntien yhdistäminen juuri nyt tässä tilanteessa ilman siihen velvoittavaa tai uusia tehtäviä antavaa lainsäädäntöä vaikuttaisi erittäin keinotekoiselta. Aluekehityksen ongelmia moinen rajojen siirto ei ainakaan ratkaisisi, vaan siinä tarjottaisiin aivan liian helppoa ratkaisua isoon ongelmavyyhtiin. Tarkoitan väestön vähenemistä ja muita siihen liittyviä aluekehityksen kielteisiä indikaattoreita. Tulevaisuuden haasteet eivät ratkea hallinnollisten rajojen poistamisella, vaan aluekehityksen keinoin on tehtävä kaikki voitava investointien saamiseksi ja väestön pitovoiman kasvattamiseksi maakunnissamme. Vain siten voidaan vahvistaa koko kaakkoista Suomea.

Myöskään kaupunkiseutujen intressiristiriitoja suurmaakunta ei poistaisi, melkeinpä aivan päinvastoin! Laaja maakunta toisi mukanaan uusia kaupunkiseutuja omine ongelmineen entisten lisäksi. En ole vielä kuullut maakunnasta, jossa eivät naapurikaupungit kilpailisi keskenään. Kyseessä ei ole vain suomalainen, vaan maailmanlaajuinen ilmiö. Nykylainsäädännön mukaan yksittäisten kaupunkien tai kuntien vaikutusmahdollisuudet pienenisivät eivätkä suurenisi suurmaakunnassa.

Kymenlaakson maakuntahallitus linjasi taannoisen sote- ja maakuntauudistuksen aikana vuonna 2017 suuntautumistaan eri ilmansuuntiin. Edelleen todettiin, että Kymenlaakso on vahva osa Etelä-Suomen suuraluetta. Liikenneväylät ovat tässä keskeisessä asemassa. Lähimpiä naapureita ovat Päijät-Häme ja Etelä-Karjala – kumpikin on yhteistyökumppanina tuttu sekä historiasta että käytännön toiminnassa. Lisäksi näitä molempia moninkertaisesti suurempi Uusimaa kuuluu Kymenlaakson luontaisiin kumppaneihin. Kaikki tiet vievät Helsinkiin.    

Sen sijaan pohjoinen naapuri Etelä-Savo, vaikkakin teknisesti samaa vaalipiiriä, ammattikorkeakoulun toimialuetta ja hiippakuntaa, ei Itä-Suomen osana ole ensisijainen suuntautumisvaihtoehto. Sama pätee toisinpäin. Naapureilla on kyllä toki yhteistäkin, mutta luontainen suuntautuminen työssäkäynti- tai asiointialueena kulkee Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta eri ilmansuuntiin. Välissä on historiallisia maakuntia vanhastaan erottava laaja metsäinen vyöhyke, jossa sijaitsee esimerkiksi Repoveden luonnonsuojelualue.

Kymenlaakson Liitto 2020-luvulle

Ehtivätkö kaavaillut sote-maakunnat aloittaa nykyisen hallituksen aikana, ei ole tätä kirjoittaessani vielä ole lainkaan varmaa. Toivomme toki. Muuttujia on paljon, ja yksi hankalimmista on jälleen kerran ns. Uudenmaan erillisratkaisu. Aiemmat metropolialueen uudistukset ovat aina törmänneet rajoihin. Rajojen taustalla on valta. Erillisratkaisun rajat eivät ole vielä selvillä: rajoittuuko soten erillisratkaisu Helsingin kaupunkiin, joka on myös oma vaalipiirinsä? Rajoittuuko se pääkaupunkiseutuun, jolla asuu yli miljoona ihmistä ja kolme suurta kaupunkia? Rajoittuuko se Helsingin seudun 14 kuntaan, jolloin Länsi- ja Itä-Uudenmaan ongelma jää ratkaisematta? Vai onko kyseessä koko heterogeenisen Uudenmaan - 1,6 miljoonan ihmisen - sote-erillisratkaisu?

Vielä epävarmempaa on, ehtivätkö uudentyyppiset sote-maakunnat aloittaa monialaisina, vai jäävätkö nykyiset maakunnan liitot toimimaan niiden ulkopuolella. Varsin erikoiselta vaikuttaisi malli, jossa olisi monenlaisia maakunnallisia organisaatioita päällekkäin ja samanaikaisesti. Mutta nyt edetään vaihe kerrallaan – ja lainsäädäntö valmistuu ennen minkäänlaisten uusien maakuntien toimeenpanovaihetta. Uskon ja toivon, että hiljaa hyvää tulee.

Jaakko Mikkola

Maakuntajohtaja

Lausuntopyyntö Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnoksesta

lausuntopyyntö hiilineutraali kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnoksesta

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.

Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta pyytää lausuntoja sidosryhmiltä
Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnoksesta to 24.10.2019 mennessä.

Lausunnot pyydetään toimittamaan to 24.10.2019 mennessä osoitteeseen
virasto [ ät ] kymenlaakso.fi

Aineistot:

Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos

Kymenlaakson, kuntien ja sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut (Excel)

Lisätietoja:

ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen,
Kymenlaakson Liitto, p. 044 747 8503, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Kymenlaakson ympäristöpoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Anna Kiiski,
Merikotka ry:n toiminnanjohtaja, p. 040 752 4392, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hiilineutraali Kymenlaakso 2040

Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta

Liikkujan viikko kannustaa pohtimaan arkisia, kestäviä kulkutapoja

Matkusta Kotka-Kouvola väli junalla 3€ hintaan ja tartu kaupunkipyöriin!

Euroopan laajuista liikkujan viikkoa vietetään 16.9. alkaen. Viikko huipentuu auton vapaapäivään su 22.9. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kymenlaaksossa kestävää liikkumista tukevat liikkujan viikon tarjoukset Kouvola-Kotka junamatkoilla sekä kaupunkipyörien vuokrissa. Myös viikon teemaksi tänä vuonna nostettu kävely on oiva, aina edullinen ja ympäristöystävällinen kulkutapa varsinkin lyhyillä etäisyyksillä. Kouvolassa sitä kokeillaan liikkujan viikon innoittamana myös kokouksissa.

Viikon aikana on Kymenlaaksossa huippumahdollisuudet liikkua kestävillä kulkutavoilla. VR on mukana yhteistyössä tarjoten Kotka–Kouvola välille koko liikkujan viikon junamatkat 3€ säästölipulla uuden VR Matkalla -mobiilisovelluksen kautta. Lataa sovellus App Storesta tai Google Playsta hakusanalla VR Matkalla.

Nyt on hyvä aika totutella junan käyttöön maakunnan kahden kaupungin välillä, sillä 15.12.2019 alkaen tulee merkittäviä uudistuksia Kotka–Kouvola -yhteysvälin juna-aikatauluihin. Muutokset ovat osa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alueellista, vuoden mittaista kokeilua, johon Kymenlaakso on valittu. Tulevat aikataulut ovat saatavilla kaikissa liikkujan viikon tapahtumissa, joten tule nappaamaan oma mukaasi!

Lisätietoja Kymenlaakson junapilotista.

Kaupunkipyörillä ilmaista kyytiä Kouvolassa ja Kotkassa

Kotkassa ja Kouvolassa pyöräilet Kaakaun iloisen oransseilla kaupunkipyörillä koko viikon ajan ilmaiseksi kaikki alle tunnin vuokraukset. Lisäksi auton vapaapäivänä su 22.9. kaikki alle 24 tunnin ajot ovat ilmaisia. Lue lisää www.kaakau.fi

Tapahtumat

-          Keskiviikkona 18.9. klo 6.00-10.30 tai niin pitkään kuin tarjoiltavaa riittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoilee ”Lihasvoimilla Liikkuville” aamupalaa Kouvolan kävelykatu Manskilla. Tarjolla on pientä purtavaa ja tietoa kestävästä liikkumisesta. Liikkujan viikolla on myös käynnissä työmatkaliikkumisen kysely, johon osallistumalla voi voittaa 10 matkan sarjalipun Kotka-Kouvola -väliseen junaan. Lisäksi XAMK tarjoaa Kasarminmäen kampuksella maksutonta pyörähuoltoa klo 10.00-14.00. Lue lisää: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/liikkujan-viikko-2019/

-          Torstaina 19.9. klo 16.30-17.30 Kaupungin liikuntapalvelut järjestää keskusurheilukentällä ke 19.9. klo 16.30-17.30 yli 20-vuotiaille suunnatun liikuntatapahtuman, jossa voi testata kuntoaan 6 min kävelytestissä, UKK-kävelytestissä tai Cooper-testissä. Lue lisää: https://liikkuvakouvola.fi/testaus

-          Lisäksi Kouvolan kaupunki haastaa liikkujan viikolla kaikki kokouksia järjestävät tahot ulos kokoushuoneista ja kävelemään! Kävelykokous on hyvä vaihtoehto perinteiselle kokoustamiselle silloin kun halutaan kokousrutiineihin vaihtelua, käsiteltäviin asioihin uusia innovatiivisia näkökulmia, lihaksille liikettä ja koko keholle raitista ilmaa.

Kotkassa: Uusi tapa liikkua - testaa arkimatka joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen

-          Tiistaina 17.9. klo 12-14 Karhulan keskustassa järjestetään esteettömyyskävely (kokoontuminen Karhulan torilla). Kävelyn tarkoituksena on tarkastella esteettömyystilannetta apuvälineitä käyttävien näkökulmasta osana liikkujan viikkoa. Esteettömyyskävely on verkastahtinen, noin 1,5-2 kilometriä pitkä KAIKILLE AVOIN vuorovaikutustilaisuus. Paikalle saapuu kaupungin viranhaltijoita sekä esteettömyyskartoittaja Elina Lämsä. Heille voi esittää kävelyllä aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kävelyyn sisältyy myös kahvitauko.

-          Kotkan kaupunki järjestää Liikkujan viikon aikana haasteen nimeltä Uusi tapa liikkua, jossa kehotetaan kaupunkilaisia testaamaan arkimatka joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen.

Osallistujat voivat esimerkiksi kokeilla miten töihin matkaaminen onnistuu pyörällä tai bussilla auton sijasta, tai saisiko päivän liikunta-annoksen kävelemällä koulumatkan?

Tempaukseen mukaan lähteneet tunnistaa siitä, että päällä on jotain vihreää. On se sitten lakki tai takki, niin vihreät ihmiset toivon mukaan valtaavat Kotkan Liikkujan viikon aikana. Tempaukseen mukaan lähteneet osallistuvat myös arvontaan, jossa tulee olemaan mahtavat palkinnot. Tunnisteena somessa kannattaa käyttää #uusitapaliikkua.

Yritykset voivat vapaasti lähteä myös mukaan haasteeseen ja kotkalaiset toimijat ovat vapaita ideoimaan omia tapoja aktivoida uudenlaista liikkumista Kotkassa.

Lisätietoa tapahtumasta ja osallistumisohjeet arvontaan löydät Kotkan sivuilta: www.kotka.fi.

 
Liikkujan viikkoa vietetään yhteistyössä Kymenlaakson Liiton, VR:n, Xamkin, KaaKaun sekä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien järjestämänä.