Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakson liikennejärjestelmäpäivä webinaarina 3.11.2020

Liikenteen ja kuljetusten tulevaisuuden näkymät Kymenlaaksossa - Hidas sopeutuja vai rohkea suunnannäyttäjä?

Kymenlaakson liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kotkan ja Kouvolan kaupungit järjestävät yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa liikenneasioiden ajankohtaisia asioita käsittelevän liikennejärjestelmäpäivän tiistaina 3.11.2020 klo 08:30 – 12:00. Tilaisuus järjestetään webinaarina, joten osallistuminen on helppoa ja turvallista.

Ilmoittautumiset keskiviikkoon 28.10.2020 mennessä täältä!

OHJELMA
8.30 Tilaisuuden avaus

8.35 Kaakkois-Suomi Liikenne12 –suunnitelma
- Alustus (Väylä/Traficom)
- Paneelikeskustelu

9.15 Kymenlaakso osana kansallista ja globaalia toimintaympäristöä
- HaminaKotka-sataman puheenvuoro
- RR-terminaali vahvistaa Kymenlaakson logistista asemaa
- Pyhtään lentopaikan kehittäminen
- Paneelikeskustelu

Tauko

10.30 Kymenlaakson toimenpiteet fossiilittoman liikenteen edistämiseksi
- Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Traficom
- Hiilineutraali Kymenlaakso, Kymenlaakson liitto
- Henkilöliikenteen toimenpiteitä
- Tavaraliikenteen keinot, Transport Ahola
- Liikenteen käyttövoimat, VTT

11.55 Tilaisuuden päättäminen, Kymenlaakson liitto

Tervetuloa!

 

 

Etelä-Suomen maakuntien painoarvo kasvun käynnistymisessä merkittävä

Maakuntajohtajat Savolainen, Häkämies, Leppänen ja Mikkola toivat Etelä-Suomen neljän maakunnan – Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson näkemyksiä työministeri Tuula Haataiselle esikuntineen Suomen kestävän kasvun ohjelmavalmisteluun.

Maakuntajohtajat korostivat, että koronan jälkeinen kestävä kasvu lähtee sieltä, missä on väestöä, toimijoita ja työpaikkoja. Etelä-Suomen alueella asuu lähes puolet koko Suomen väestöstä. Samoin lähes puolet koko Suomen työpaikkamäärästä sijaitsee näissä maakunnissa ja alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta.

- Etelä-Suomen maakunnat näkevät, ettei EU:n elvytysvarojen jaosta pidä tehdä aluepolitiikkaa. Rahojen jakoa tulee katsoa kokonaisuutena, kertaa maakuntajohtaja Laura Leppänen Päijät-Hämeen liitosta.

Maakuntien liittoja huolettaa rakennerahastovarojen jaon lisäksi myös oikeudenmukaisen siirtymän eli JTF-rahaston varojen jako osana EU:n elvytyspaketin rahojen jakoa.

- Etelä-Suomea on mahdotonta sivuuttaa EU:n elvytyspaketin jaossa, varat eivät voi valua itään ja pohjoiseen. Ainakin mikäli toimenpiteiltä halutaan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta ja lisäksi luoda kestävää kasvua. Etelä-Suomen maakuntiin sijoitettu euro tuo yli kaksi euroa takaisin. Pitääkin kysyä, missä syntyy lisäarvoa ja missä on talouden aktiviteettia, summaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.

Eteläsuomalainen aluepolitiikka puhutti

Euroopan Unionin rakennerahastovarojen jako herätti eteläsuomalaiset maakunnat yhteisen edunvalvonnan äärelle. Etelä-Suomen maakunnat nostivat työministeri Haataisen kanssa käydyssä keskustelussa esille, että aluekehitysvajoamia on nykyisin joka puolella Suomea, myös etelässä. Myös TKI-potentiaalista valtaosa sijaitsee eteläisessä Suomessa. Kehitysnäkymät vaihtelevat maakuntien sisälläkin.

- Meillä on saatu eteläsuomalainen henki päälle. Ensimmäinen yhteisponnistuksemme on EU:n elvytyspaketin varojen jako, siinä meillä on paljon yhteistä niin kansallisella kuin kansainvälisellä areenalla, kertoo Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.

- Emme saa alisuorittaa. Eurooppalaisella tasolla yksi maakunta ei ole mitään. Yhtenä Etelä-Suomena olemme liki puolet Suomen väestöstä ja vaikuttavuutta tällä yhteistyöllä me haemme, kertoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Laura Leppänen, maakuntajohtaja , Päijät-Hämeen liitto
Ossi Savolainen, maakuntajohtaja,  Uudenmaan liitto 
Kari Häkämies , maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto
Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson liitto

 Lisätietoja: maakuntajohtaja Jaakko Mikkola gsm: 040 548 0311, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

#Kymenlaakso #kestäväkasvu #RRF

Suomen kestävän kasvun-ohjelman maakuntakierros jalkautui Kymenlaaksoon 9.10.2020

Lähes sata kymenlaaksolaista toimijaa osallistui perjantaina 9.10. Suomen kestävän kasvun – ohjelman maakuntakierroksen Kymenlaakson tapahtumaan Kouvolassa. VM:n jalkautumisella maakuntiin on tärkeä rooli Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinnassa, vuorovaikutuksessa alueiden ja yritysten suuntaan. Ministeri Paatero muistutti puheenvuorossaan, että tulevaa rahoitusta ei kohdenneta alueellisesti, vaan teemoittain. Ohjelma rahoitetaan EU:n Elpymis- ja Palautumistukivälineellä (RRF), jonka osuus on 2,3 mrd euroa sekä muiden ohjelmien lisärahoituksella 0,7 mrd euroa. Rahat tulee olla käytetty kolmen vuoden aikana, totesi ministeri Paatero puheenvuorossaan. Varsinaisten hankkeiden toteutuksen aika on 2021 alkupuolelta eteenpäin. Toteutusaikataulu tukee nimenomaan nopeaa vaikuttavuutta.

Kestävän kasvun ohjelman teemoja on kaikkiaan kuusi, mm. vihreä siirtymä, kestävä infrastruktuuri ja digitalisaation vahvistaminen. Näiden teemojen alla Kymenlaaksosta löytyy vahvaa osaamista sekä tahtotila ja näkemys kehitystyöhön. Sen osoittivat alueen eri toimijoiden puheenvuorot, joissa nousivat esiin mm. akkuklusterin kehittäminen Kotka-Haminaseudulla, Kouvolan aseman vahvistaminen rautateiden merkittävimpänä kansallisena solmukohtana RRT- kokonaisuudella, sekä alueen vahva metsäteollisuuden muutos perinteisimmiltä tuotteilta, kohti kierrätettäviä materiaaleja sekä biopolttoaineiden valmistusta. Digitalisaation hyödyntäminen toteutuu maakunnassa mm. logistiikkassa ja kyberturvallisuuden osaamis- ja peliliiketoiminnan kehittämisellä. Logistiikka-alan uutena kehityskohteena on Pyhtään sähköisen ilmailun keskittymän, Helsinki East-Aerodromen kehittäminen osana laajempaa Suomen ilmailuliikenteen muutosta.

Alueen edustajien puheenvuoroissa nousi esiin maakunnan kannalta keskeisten hankkeiden merkitys kansallisesti. Lisäksi erilaisissa hankkeissa korostuvat niin vähähiilisyys kuin digitalisaation tuoma tehokkuus. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta on yksi hallituksen kestävän kasvun teemoista. Osaamisen, tutkimus- ja kehitystyön tärkeys nousee vahvasti esiin myös alueen lähitulevaisuuden panostuksissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kotkan kantasatamaan nouseva Xamkin kampus oppimisympäristö- ja tki-hankkeineen, tapahtumakeskus sekä turvapuistokokonaisuus, jotka mahdollistavat uudenlaisen tehokkaan TKI- ja tapahtumaliiketoiminnan.

Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen nosti esiin Kymenlaakson teollisen yritystoiminnan ja niiden laajan alihankintaverkoston elinmahdollisuuksien turvaamisen koronan aiheuttaman globaalin kriisin keskellä. Teollisen tuotannon vaikeudet näkyvät hitaammin, mutta iskevät sitäkin kovemmin. Jos teollisuuden annetaan romahtaa, sitä ei saada takaisin, kiteyttää Lehtinen.

Kymenlaakson Kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen totesi puheenvuorossaan, että elvytysrahalla tulee tukea yrityshankkeita, jotka edistävät digitalisaatiota, kestävän vähähiilisen talouden ratkaisuja sekä parantavat kilpailukykyä. Hän piti tärkeinä myös raide- ja väyläinvestointeja elpymisen välineenä sekä  kilpailukyvyn parantumisen kannalta.

Tilaisuudessa alueen toimijoiden kanssa kävivät vuoropuhelua ministeri Sirpa Paateron lisäksi ministeri Jari Leppä, sekä VM:n ylijohtaja Markus Sovala.

Alueen kommenttipuheenvuoroja kuultiin lisäksi Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikalta, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholmilta, Xamkin vararehtori Mirja Toikalta sekä Ely-keskuksen johtaja Satu Mäkelältä.

Tilaisuuden lopussa tehdyn kyselyn perusteella Kymenlaakson toimijat pitivät tärkeimpinä Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamisen, koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä vihreän kasvun siirtymä – painopisteitä.

Tilaisuuden tallenteen löydät tästä linkistä.

#Kymenlaakso #kestäväkasvu #RRF

Kuvassa oikealta: Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, VM:n ylijohtaja Markus Sovala, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, ministeri Sirpa Paatero ja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen

Kymenlaakso on uudistumisen tiellä

Kymenlaaksossa on käynnissä vahva uudistumisen tahtotila. Näin osoittaa Kymenlaakson Liiton ja Kauppakamarin yhdessä alueen toimijoille ja yrityksille suunnattu hankekysely. Kyselyn tuloksena syntyi kuva aktiivisesta, hiilineutraalia yhteiskuntaa ja elinkeinoelämän uudistumista kohti tähtäävästä toimintaympäristöstä. Kysely on osa maakunnan viestiä valtionhallinnon suuntaan. Kymenlaakson toimijat ovat yhteistyössä laatineet kattavan Kymenlaakson selviytymissuunnitelman. Perjantaina 9.10.2020 klo 10.00 -12.00 Kouvolassa järjestettävässä tilaisuudessa, alue käy suoraa vuoropuhelua ministeriöiden kanssa. Kymenlaakson viesti on selkeä. Elpymisen, kasvun ja elinkeinorakenteen uudistuminen alueella on turvattava riittävällä rahoituksella. Tilaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelma – VM:n maakuntakierroksia.

Ministeriöiden kiertue on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman laadintaa, joka tehdään yhteistyössä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken. Valmistelun osana järjestettävissä aluetilaisuuksissa kerätään alueiden toimijoiden näkemyksiä ja ajatuksia ohjelman valmisteluun – miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle.

Kymenlaakson kärsittyä metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja järeän alasajon vuoksi kerrannaisvaikutuksiltaan noin 11 000 työpaikan menetys, on maakunnan ollut vaikea ja hidas toipua. Kymenlaaksoa on vaivannut pitkään rakenteellinen työttömyys, väestön ikärakenne, poismuutto, alhainen koulutustaso sekä elinkeinorakenteen yksipuolisuus.

Maakunnassa on kuitenkin meneillään positiivinen muutos. Metsäteollisuus on uudistunut kierrätettävistä pakkaus- ja kertakäyttömateriaaleista aina biopolttoaineiden valmistukseen ja investointien odotetaan alueella jatkuvan. Kotkassa odotetaan UPM:n miljardiluokan biojalostamo-päätöstä. Datakeskusten sijoittumisesta on kartutettu vahvaa osaamista Googlen myötä ja alueelle haetaan myös uusia alan toimijoita. Matkailu- ja tapahtumaelinkeino ottavat vahvoja kasvun askelia mm. kansainvälisen risteilyliikenteen, Kotkan tapahtumakeskusinvestoinnin sekä Kimolan kanavan aukeamisen myötä. Akkuteollisuuden rantautumiseen on maakunnassa varauduttu kaavoituksella ja aktiivisella yhteistyöllä, kun Finnish Battery Chemicals etsii sijoittumispaikkaa ja laatii ympäristövaikutusten arviointia 4:llä paikkakunnalla.

Maakunnan osaamispääomaa halutaan kasvattaa. Useisiin uusiin hankkeisiin liittyy myös alan TKI-toiminnan kehittäminen sekä koulutus. Tänä kesänä perustetun Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä saada alueelle joukko professuureja. Mm. akkuklusterin kehittämiseksi on tarkoitus perustaa energiavarastoinnin professuuri jo tänä syksynä.

Ministeriöiden kiertue on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman laadintaa, joka tehdään yhteistyössä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken. Valmistelun osana järjestettävissä aluetilaisuuksissa kerätään alueiden toimijoiden näkemyksiä ja ajatuksia ohjelman valmisteluun – miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle.

Perjantain tilaisuudessa ovat läsnä kuntaministeri Sirpa Paatero sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä VM:n ylijohtaja Markus Sovala. Maakunnasta on kutsuttu osallistumaan laaja joukko erilaisia vaikuttajia. Tilaisuus toteutetaan koronan vuoksi sekä Kouvolan kaupungintalolla sekä Teams-etäyhteydellä.

Tilaisuuden jälkeen kysymyksiin vastaavat:

maakuntajohtaja Jaakko Mikkola gsm: +358 40 548 0311 sekä

aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen gsm: +358 400 644 206

Ensimmäistä kertaa Suomessa - paikallisbussien ja VR:n yhteislippu käyttöön Kymenlaaksossa

VR tarjoaa yhdessä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien kanssa uudenlaisia vyöhykelippuja, joilla voi matkustaa kahden eri kaupungin paikallisbussien lisäksi VR:n alueen junissa. Kokeilu alkaa tiistaina 22.9.2020 Kouvola–Kotka junan ja paikallisbussien yhteislipputuotteilla, joita voi ostaa Waltti-sovelluksen kautta.

Uuden lippuyhteistyön tavoitteena on mahdollistaa entistä sujuvammat matkaketjut esimerkiksi töihin tai naapurikaupungin tapahtumiin. Lippuyhteistyö toteutetaan Liikenne- ja viestintäministeriön junapilottiin liitettynä kokeiluna yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien, VR:n ja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n (Waltti) kesken. Yhteistyö on jatkoa Kymenlaakson junapilotin myötä tehdyille junaliikenteen aikataulu-uudistuksille.

“Kymenlaakson paikallisbusseja ja junaliikennettä yhdistävä lippu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Voit ostaa esimerkiksi 7 euron kertalipun, joka oikeuttaa matkustamaan kaupunkien välisen junamatkan sekä käyttämään paikallisliikenteen busseja molemmissa kaupungeissa kaikilla vyöhykkeillä. Yhteislippu tarkistetaan bussissa kuljettajan ja junassa konduktöörin toimesta. Mobiililipun ostamista varten pitää ladata maksuton Waltti Mobiili -sovellus”, kertoo yhteistyöstä VR:llä vastaava Panu Korhonen.

Kokeilu lähtee liikkeelle alkuvaiheessa aikuisen kerta- ja kausilipulla. Muiden asiakasryhmien lipputuotteet on tarkoitus saada myyntiin myöhemmin. Erityisryhmien lippuja on samanaikaisesti yhä saatavilla tuttujen myyntikanavien kautta. Lippuyhteistyön tarkemmat lippuvaihtoehdot ja hinnat löytyvät Waltti-mobiilista, Kotkan ja Kouvolan joukkoliikennesivuilta sekä VR:n sivuilta.

Esimerkkejä lippuvaihtoehdoista ja hinnoista:

Molempien kaupunkien lippu

Oikeuttaa matkustamaan kaupunkien välisen junamatkan sekä käyttämään paikallisliikenteen busseja molemmissa kaupungeissa valitsemillasi vyöhykkeillä
Kertalipun hinta 7 € (voimassa 2 h), kausilippu 120 € (30 vrk)

Paikallisliikenne + kaupungin sisäinen junamatka

Kouvolan vyöhykkeillä A–B: kertalippu 5 € (voimassa 2h), kausilippu 55 € (30 vrk)
Kotkan seudun vyöhykkeillä A ja B: kertalippu 5 € (2 h), kausilippu 65 € (30 vrk)
Kotkan seudun vyöhykkeillä C ja D: kertalippu 7 € (2h), kausilippu 65 € (30 vrk)

“Lippuyhteistyön aloitus ajoittuu Euroopan laajuiselle liikkujan viikolle 16–22.9, jonka teemana on kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen edistäminen. Tiistaina 22.9 vietetään auton vapaapäivää, jolloin kannattaa tutustua uuteen lipputuotteeseen. Maakunnassa on ollut pitkään yhteinen tahtotila tälle ja kokeilu voi toimia mallina myös laajemmin”, sanoo suunnittelujohtaja Frank Hering Kymenlaakson liitosta.

Liityntäliikenteessä matkaketjua voi jatkaa käyttämällä kaupunkipyöriä, joita löydät Kotkasta, Kouvolasta ja Haminasta. Lisätietoja kaupunkipyöristä löydät täältä.

Lisätietoja medialle:

VR:n media desk
p. 029 434 7123

Kouvolan kaupunki
Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva
020 615 1287

Kotkan kaupunki
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen
040 076 0284