Maakunnan kehityksen kärjessä

Uutiskirje toukokuu 2020

Liiton uutiskirjeestä löydät lyhyesti ja nopeasti tärkeimmät uutisemme ja linkit aiheisiin.

Uutiskirjeessa tässä kuussa mm.

  • Merialuesuunnitelma nähtävillä 18.5.-17.6.2020
  • Anna ehdotuksesi Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinto Nutikan saajaksi
  • Vastaa millaista ympäristöasioihin liittyvää tietoa Kymenlaaksossa kaivataan
  • Euroopan kulttuuriperintötunnus haettavissa
  • Kotiseututyön apurahat haettavissa
  • Etädigitukea tarjolla etäpalveluihin
  • Kymenlaakson kesäyliopiston uutisia

Lue UUTISKIRJE TÄSTÄ LINKISTÄ!

Toimintamme kautta toteutamme Kymenlaakson visiota 2040,
" Kymenlaakson on elinvoimainen ja ekotehokas asuin -, harrastus- ja liiketoimintaympäristö."

Tavoitteenamme on hiilineutraali maakunta.

Euroopan kulttuuriperintötunnus haettavissa suomalaisille kohteille

Suomalaisilla kulttuuriperintökohteilla on tänä vuonna ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on EU:n kulttuuriperintötoimi, jonka tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä.

Tähän mennessä Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2014 alkaen 48 kohteelle 19 EU-maassa. Valitut kohteet liittyvät mm. rakennusperintöön, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnuksia on myönnetty esimerkiksi museoille, arkeologisille kaivauksille, muistomerkeille, arkistoille sekä kulttuuriperinnön parissa toimiville instituutioille. Tunnus voidaan myöntää EU:n alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.

Suomen hakemus lähtee Euroopan komissiolle maaliskuussa 2021. Museovirasto koordinoi hakua Suomessa ja käynnistää tunnuksen hakuprosessin valmistelun huhtikuussa 2020. Tunnuksesta kiinnostuneet kulttuuriperintötoimijat voivat tehdä aiehakemuksen Museovirastolle 10.8.2020 mennessä. Aiehaku on varsinaista hakemusta kevyempi kymmenen kysymyksen dokumentti, jonka kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä käsittelee. Käsittelyn perusteella Museovirasto tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen siitä, mitä kohteita Suomesta ehdotetaan tunnuksen saajiksi. Näistä kohteista tehdään varsinainen hakemus Euroopan komissiolle. Suomesta voidaan lähettää 1–2 hakemusta joka toinen vuosi.

Museovirasto järjestää myös hakuun liittyvän työpajan 6.5.2020 verkkotapaamisena. Tapaamisessa käydään läpi hakukriteereitä ja hakuprosessia sekä syitä hakea tunnusta. Webinaari tallennetaan ja se tulee myöhemmin katseltavaksi Museoviraston verkkosivuille.

Lisätietoja Museoviraston verkkosivuilta.

Merialuesuunnitelman luonnos nähtävillä

Suomen ensimmäisellä merialuesuunnitelmalla kohti tuottavaa ja puhdasta merta

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelmaluonnos on valmistunut. Digitaalinen suunnitelma on nähtävillä ajalla 18.5.-17.6.2020. Kuka tahansa voi tutustua aineistoon ja jättää mielipiteensä internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi.
Koko merialueen kattavassa, alueellisessa merialuesuunnitelmaluonnoksessa tunnistetaan eri käyttötarkoituksien tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa sovittamalla yhteen eri toimialojen tarpeita. Käsiteltyjä toimialoja ovat muun muassa merilogistiikka, kalastus sekä matkailu ja virkistyskäyttö.

KUULUTUS
MERIALUESUUNNITELMALUONNOSTEN KUULEMINEN

Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialue-suunnitelmaluonnos on valmistunut.

Suunnitelmaluonnos on laadittu rannikon maakuntien liittojen toimesta kolmessa osassa:
1. Suomenlahti: Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot;
2. Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa: Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto;
3. Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot.

Kymenlaakson maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 20.4.2020 maankäyttö- ja rakennuslain 67c §:n mukaisesti pyytää merialuesuunnitelman luonnoksesta lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy sekä asettaa luonnoksen julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Merialuesuunnitelmaluonnos sekä keskeiset valmisteluaineistot ovat nähtävillä 18.5.–17.6.2020 välisen ajan internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi.

Mielipiteet tulee kaikkien suunnitelma-alueiden osalta antaa nähtävilläoloaikana palautelomakkeella osoitteessa http://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/palaute

Lisätietoja:
suunnittelujohtaja Frank Hering p. 050 308 7290, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen p. 044 717 0533, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä p. 044 711 4320, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kouvolassa 18.5.2020
KYMENLAAKSON LIITTO
MAAKUNTAHALLITUS 

KUNGÖRELSE
HÖRANDE OM UTKAST TILL HAVSPLAN 

Utkastet till havsplanen, som omfattar Finlands territorialvatten och ekonomiska zon och följer markan-vändnings- och bygglagen, är färdig.

Utkastet till planen har utarbetats av kustlandskapsförbunden i tre de-lar:
1. Finska viken; Kymmenedalens förbund och Nylands förbund
2. Skärgårdshavet och södra delen av Bottenhavet; Egentliga Finlands förbund och Satakunta förbund
3. Norra Bottenhavet, Kvarken och Bottenviken; Österbottens förbund, Mellersta Österbottens för-bund, Norra Österbottens förbund och Lapplands förbund

Kymmenedalens landskapsstyrelse har på sitt sammanträde den 20.4.2020 beslutat begära utlåtanden om utkastet av de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde eller uppgifter planen på ett väsentligt sätt berör samt att lägga fram utkastet offentligt för framförande av synpunkter enligt 67 c § i markanvändnings- och bygglagen.

Utkastet till havsplanen samt centrala beredningsmaterial finns framlagt under perioden 18.5–17.6.2020 på www.merialuesuunnitelma.fi.

Synpunkterna gällande alla planeringsområden ska lämnas in under den tid som planen är framlagd med responsblanketten på http://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/sv/respons/ 

För mer information kontakta:
planeringschef Frank Hering tel. 050 308 7290, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
planeringsingenjör Lotta Vuorinen tel. 044 717 0533, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
koordinator för det finska havsplaneringssamarbetet, Mari Pohja-Mykrä tel. 044 711 4320, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kouvola, den 18 mars 2020
KYMMENEDALENS FÖRBUND
LANDSKAPSSTYRELSEN

Pilotista sähköinen työkalu ajoneuvojen ympäristövaikutusten hallintaan

Pohjoinen kasvuvyöhyke on eteläisen Suomen kuuden maakunnan ja kolmentoista suurimman kaupungin strateginen yhteistyöverkosto jonka alueella jo aiemmin asetetut kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet on ajoitettu vuosille 2029-2040. Kymenlaakso on osa tätä yhteistyöverkostoa. 

Puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin kytkeytyvä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilottihanke mahdollistaa konkreettisen tavan todentaa tavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä kestävään liikkumiseen.

Siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin vauhdittuu lähitulevaisuudessa EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin astuessa voimaan elokuussa 2021.

Se tulee edellyttämään entistä tiukempia päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen minimiosuuksia julkisen puolenliikennehankinnoissa. Samalla on pystyttävä dokumentoimaan, millaisia ajoneuvoja todellisuudessa käytetään ja mitkä niiden päästöt ovat. Yhteistä vertailukelpoista työkalua tai toimintatapaa ei ole.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit ja maakunnat päättivät käynnistää pilottihankkeen asian ratkaisemiseksi. Tuloksena saadaan sähköinen työkalu sekä ajoneuvokaluston hankintaan että kaluston ympäristövaikutusten hallintaa, arviointiin ja monitorointiin.  Digitaaliset ratkaisut tulevat olemaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ytimessä.

Lue koko artikkeli tästä linkistä.

Mikä on Pohjoinen kasvuvyöhyke

Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa. Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkosto tuo uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen yhdistämällä valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat. Vyöhykkeen erinomainen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaaminen luovat ainutlaatuisen alustan innovaatioiden, kuten digitaalisten palvelukonseptien kehittämiselle.

Lisätietoja Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä: http://www.kasvuvyohyke.fi/

#pohjoinenkasvuvyöhyke #Kymenlaakso #haminakotkasatama #portofhaminakotka #KouvolaRRT #railgatefinland

julk. 14.5.2020

Rahti kulkee poikkeusaikanakin - Pohjoisen kasvuvyöhykeen ytimessä

Aikana, jona monen arki tuntuu pysähtyneen, on ympärillämme kuitenkin paljon liikettä: tavaravirrat kulkevat ja keskeiset satamat toimivat edelleen. Koronavirustilanteen vähentäessä ihmisten liikkumista on toimivan logistiikan merkitys kasvanut entisestään. Toimiva tavaraliikenne pitää yllä koko Suomen huoltovarmuutta ja toimintakykyä. pohjoinen kasvuvyöhyke on liikennevirtojen ydinaluetta.

Tieto on vaikuttamisen väline

Paikkatietoalan yrityksen Gispo Oy:n toteuttama alusta esittää reaaliaikaisia liikennevirtoja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella.
Avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisuihin ja avoimeen dataan erikoistunut Gispo Oy toteutti Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle datavisualisoinnin, joka tuo reaaliaikaista tietoa kasvuvyöhykkeen verkkosivuille.
– Tieto on vaikuttamisen väline. Dataa yhdistelemällä ja visualisoimalla loimme kuvan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen merkityksestä liikenteen solmukohtana ja kasvun keskuksena, kertoo paikkatietoasiantuntija ja Gispo Oy:n osakas Topi Tjukanov.
– Uusi alusta on helppo tapa viestiä sekä päättäjille että asukkaille Pohjoisen kasvuvyöhykkeen merkityksestä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila kertoo.

Hankkeessa hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen, Väyläviraston ja Suomen ympäristökeskuksen avointa dataa sekä Telian matkapuhelindataa ihmisjoukkojen liikkeistä.

Teknisessä toteutuksessa on käytetty avointa Kepler-teknologiaa, johon on yhdistetty visualisointeja eri teemoista. Alustalla on mahdollista nähdä reaaliaikainen laiva- ja junaliikenne sekä työmatkaliikkumisen virrat. Lisäksi siihen on koottu aluekohtaiset tiedot muun muassa työpaikkojen ja väestön jakautumisesta, mediaanituloista ja vapaa-ajan asutuksesta.

Näet Itämeren laivaliikenteen viimeisen vuorokauden ajalta tästä linkistä.

Toimiva liikenne pitää yllä Suomen huoltovarmuutta

Satamissa tilanteeseen on onnistuttu reagoimaan nopeasti ja tavaraliikenteen volyymi on pysynyt lähes entisellään. Myös matkustaja-autolautat liikkuvat merellä – tosin ilman matkustajia.

Pohjoinen kasvuvyöhyke on kotimaisen ja kansainvälisen maa-, meri- ja lentoliikenteen solmukohta. Erityisesti meriliikenteellä on valtava merkitys Suomen taloudelle: jopa 85 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupunkien merkittävimmät matkustajasatamat ovat Helsingissä ja Turussa, rahtiliikenteen puolella lisäksi Hamina-Kotkassa, Porvoossa, Porissa, Raumalla, Naantalissa, Uudessakaupungissa ja Hangossa.

Toimiva rautatie- ja maantieverkosto on edellytys myös meriliikenteelle.
Liikennejärjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena, jossa yhteydet maalla ja merellä kehittyvät rinta rinnan. Tällä hetkellä Suomessa valmistellaan ensimmäistä pitkän aikavälin infra- ja väyläinvestointisuunnitelmaa, jossa yhdistyvät kaikki liikkumisen muodot.

Osana kansainvälistä TEN-T-ydinverkkokäytävää Pohjoinen kasvuvyöhyke on avainroolissa kehittämässä sekä kotimaisia että kansainvälisiä yhteyksiä. Saavutettavuutta edistävillä hankkeilla luomme kasvuvyöhykkeestä menestyvän ja kilpailukykyisen alueen niin yritystoiminnalle kuin asukkaille – kasvua koko Suomeen.
Elämme pitkälti metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden vientituloista. Näemme kuitenkin vasta myöhemmin, miten pandemia-aika vaikuttaa vientinäkymiin.

 Mikä on Pohjoinen kasvuvyöhyke

Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa. Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkosto tuo uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen yhdistämällä valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat. Vyöhykkeen erinomainen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaaminen luovat ainutlaatuisen alustan innovaatioiden, kuten digitaalisten palvelukonseptien kehittämiselle.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä TEN-T-ydinverkkokäytävä. Alueella sijaitsevat Suomen suurimmat satamat, Helsinki-Vantaan lentokenttä, tavaraliikenteen rajanylityspaikat sekä useat suomalaiset huippukorkeakoulut ja yritykset.

Lisätietoja Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä: http://www.kasvuvyohyke.fi/

#pohjoinenkasvuvyöhyke #Kymenlaakso #haminakotkasatama #portofhaminakotka #KouvolaRRT #railgatefinland

julkaistu 7.5.2020