Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakso on nyt Hinku-maakunta

Suomen ympäristökeskuksen tiedote:

Kymenlaakso sai Hiilineutraalin maakunnan (Hinku) statuksen joulukuussa. Kymenlaakson pitkäjänteinen ilmastotyö yhdessä alueen kuntien kanssa saa vahvistusta nopeasti kasvavasta Hinku-verkostosta.

Hinku-maakunnat sitoutuvat yhdessä alueen Hinku-kuntien kanssa vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Kymenlaakson kunnista Hinku-verkostoon kuuluvat Hamina, Kouvola ja Kotka. Kymenlaakson Hinku-kuntien asukasmäärä on 90 prosenttia maakunnan kokonaisasukasmäärästä.

Kymenlaakson liitto on ylpeä maakunnan Hinku-statuksesta, jonka saimme ensimmäisten maakuntien joukossa. Olkoon esimerkkimme kannustuksena muillekin maakunnan liitoille. Meillä on johdonmukaisesti tehty yhteistyötä Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekartan onnistumisen puolesta. Maakunnan liitto on ollut siinä koordinoijana - erityisesti ympäristösuunnittelijamme Anna-Riikka Karhunen”, sanoo Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.
Kaikki mukana ilmastotyössä

Kymenlaaksossa on tehty pitkään laajaa yhteistyötä ilmasto- ja ympäristöasioiden parissa. Esimerkiksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa on toteutettu vuodesta 2011 lähtien, ja Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet noin 40 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2017.

Kymenlaakson nuorisovaltuutetut antoivat Hiilineutraali Kymenlaakso -työpajoissa vahvan viestin maakunnan päättäjille: tavoitteen saavuttaminen on kiinni tahtotilasta ja asenteesta, ja jokaisen oma esimerkki on tärkeä. Sitoutuminen tähän työhön kaikilla sektoreilla vaatii laajaa yhteistyötä maakunta-, kunta- ja valtion tasolla sekä elinkeinoelämän osallistamista ja asukaslähtöistä suunnittelua”, sanoo Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen.

Oma roolini on edistää vuoropuhelua maakunnan eri toimijoiden välillä. Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta on tärkeä foorumi, jossa monitahoisista asioista voidaan käydä vapaata keskustelua. Lähtökohtana on, että neuvottelukunta on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä maakunnallisessa kehittämistyössä ja aluesuunnittelussa. Koen, että tässä on onnistuttu”, sanoo Kymenlaakson ympäristöpoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Anna Kiiski.

Kymenlaakson tulo Hinku-maakunnaksi vahvistaa hienosti maakunnan ilmastonmuutoksen hillintätyötä ja niitä mahdollisuuksia, jotka avautuvat alueen elinkeinotoiminalle vähähiilisyyden alueella. Vähähiilisyyttä edistävät maailmamarkkinat kasvavat seitsemän prosenttia vuosittain, ja siitä kasvusta Kymenlaakson toimijoiden kannattaa ottaa oman osansa”, sanoo Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomessa jo neljä Hinku-maakuntaa

Suomessa jo neljä Hinku-maakuntaa

Hinku-maakunnan statuksen ovat saaneet Kymenlaakson lisäksi Pohjois-Karjala, Pirkanmaa ja Päijät-Häme.

Maakunnan on mahdollista hakea Hinku-maakunnan statusta Suomen ympäristökeskuksesta. Hinku-kuntien asukasmäärän tulee kattaa vähintään 80 prosenttia maakunnan asukasmäärästä ja maakunnan on sitouduttava yhdessä Hinku-kuntien kanssa koko maakunnan päästövähennystavoitteeseen.

Hinku-nimitystä voivat hakea ja toimintaa koordinoida maakunnassa maakuntaliitto, ELY-keskus, tai muu maakunnallinen toimijataho maakuntauudistuksen jälkeen. Koordinoiva taho perustaa maakunnallisen yhteistyöryhmän tai liittää sen jo maakunnassa toimivaan yhteistyöryhmään. Ryhmän tehtävänä on laatia vuoteen 2030 ulottuva maakunnallinen päästövähennyspolku yhdessä maakuntien keskeisten toimijoiden kanssa.

Suomen ympäristökeskuksen tiedote

Lisää aiheesta

Hinku-verkosto

Lisätietoja

Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus SYKE puh. 029 525 1629, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, puh. 040 548 031. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen, puh. 044 747 8510, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kymenlaakson ympäristöpoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Anna Kiiski, puh. 040 752 4392, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen, Kymenlaakson liitto, puh. 044 747 8503, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

SYKE:n tiedote aiheesta


Uutiskirje Joulukuu 2019

Liiton uutiskirjeestä löydät lyhyesti ja nopeasti tärkeimmät uutisemme ja linkit tarkempiin tietoihin.
 
Uutiskirjeessa tässä kuussa mm.
  • EAKR hankkeille 16.12. myönnetty rahoitus
  • Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartta hyväksytty
  • Kymenlaakso mielii HINKU-maakunnaksi
  • DIGITUKI-hanke käynnistyi Kymenlaaksossa

    (Uutiskirjeen EAKR- rahoitusuutisen otsikossa on sattunut virhe.  Rahoitusta myönnettiin siis 3,3 milj. € sekä  käyttämättä jäänyttä  rahoitusta 0,7 milj., uudelleen budjetoinnin kautta.)

Siirry uutiskirjeeseen.

Toimintamme kautta toteutamme Kymenlaakson visiota 2040,
" Kymenlaakson on elinvoimainen ja ekotehokas asuin -,  harrastus- ja liiketoimintaympäristö."

Tavoitteenamme on hiilineutraali maakunta 2040.
 

 

 

 

Hiilineutraali Kymenlaakso on mahdollista saavuttaa vuoteen 2040 mennessä

Kymenlaakson maakuntaohjelmaan kirjattu tavoite hiilineutraalista maakunnasta vuonna 2040 on mahdollista saavuttaa vähentämällä erityisesti liikenteen, energia- ja teollisuus- sekä maataloussektorin päästöjä ja lisäämällä metsien ja maaperän hiilinieluja. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekartassa esitetään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sekä tärkeimmät toimet, joilla tavoite saavutetaan.

Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöt laskeneet noin 40 %

Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöt laskettiin tuotanto- ja kulutusperusteisesti kunnittain sekä sektoreittain (energiantuotanto ja teollisuus, liikenne, maatalous, vesiliikenne, työkoneet, pienteollisuus ja jätehuolto) vuosille 1990-2040. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin hiilinielut laskettiin vuosille 2015-2017.
Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet noin 40 % vuodesta 1990 vuoteen 2017. Suurimmat päästövähennykset on saavutettu teollisuudessa sekä energiantuotannossa. Kymenlaakson energiantuotannossa käytetään poikkeuksellisen paljon (noin 65 %) uusiutuvaa energiaa, joka koostuu pääosin metsä- ja selluteollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipeästä. Kaikkien muidenkin sektoreiden päästöt ovat vähentyneet: jopa liikenteen päästöt ovat laskeneet hieman, vaikka liikennesuorite on kasvanut. Tämä johtuu ajoneuvotekniikan kehittymisestä energiatehokkaampaan suuntaan. Liikenteen päästöistä yli 50 % aiheutuu henkilöliikenteestä. Suhteellisesti eniten päästöt ovat vähentyneet jätehuollossa, sillä kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on romahtanut. Vuosittain vaihtelevat metsien hakkuut ovat suurin yksittäinen tekijä hiilinielujen muodostumiseen Kymenlaaksossa.

Pääpaino päästöjen vähentämisessä, lisäksi hiilinielut kasvuun

Hiilineutraalilla Kymenlaaksolla tarkoitetaan tilannetta, jossa maakunnan vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin hiilinielut. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekartan pääpaino on päästövähennyksissä. Merkittävimmät päästövähennystoimet ja -potentiaalit kohdistuvat liikenteeseen, teollisuuteen sekä energiantuotantoon. Lisäksi on tärkeää lisätä maaperän ja metsien hiilinieluja. Tavoitteen saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutus vaatii myös aktiivista tutkimustiedon seurantaa ja käytäntöön soveltamista.

Tiekartassa esille nostettuja, päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ovat mm. liikenteen käyttövoiman muutos uusiutuvaan energiaan, liikennesuoritteen vähentäminen, logistiikan vähähiiliset kuljetusketjut, eheän ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu sekä digitalisaation hyödyntäminen. Energiantuotannossa tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta, hyödyntää hukkalämpöä nykyistä paremmin, lisätä uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta, kehittää energian kysyntäjoustoratkaisuja ja lisätä puurakentamisen osuutta. Muita keskeisiä tiekartan toimenpiteitä ovat esim. kiertotalous- ja clean tech -ratkaisujen soveltaminen laajasti eri sektoreilla, TKI-toimintaan panostaminen, yritysten ilmastobisnespotentiaalin hyödyntämi-nen, kaikki ikäluokat kattava ympäristökasvatus ja kestäviin kulutustapoihin siirtyminen.

Metsien ja maaperän hiilinielujen kasvattaminen tavoitteen mukaiseksi vuoteen 2040 mennessä tulee olemaan haastavaa. Huomioitavaa on, että hiilinielulaskelmien tuloksiin sisältyy suuria epävarmuuksia. Hiilinielujen lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat mm. ilmastoviisaan metsänhoidon menetelmien käyttöönotto, hakkuutason pitäminen kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä, metsien kasvukunnosta huolehtiminen sekä ns. hiiliviljelymenetelmien, kuten peltojen vesitaloudesta huolehtimisen ja peltojen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen maataloudessa.

Kymenlaakso hakee HINKU-maakunnaksi

Kymenlaaksossa on jo kolme HINKU-kuntaa (Kotka, Kouvola ja Hamina), jotka ovat sitoutuneet HINKU-pääs-tövähennystavoitteisiin. HINKU-verkosto (Hiilineutraalit kunnat) on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto. Hinku-verkoston jäsenenä maakunta, kunta tai yritys saa mm. erinomaista näkyvyyttä omalle työlle, tuotteille ja palveluille, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja.
Kymenlaakson maakuntahallitus päätti, että Kymenlaaksolle haetaan HINKU-maakuntanimitystä. HINKU-maakuntakriteerien täyttymisen vahvistaa SYKE.

Nuorten viesti päättäjille: tahtotila ja asenne ratkaisevat

Kymenlaakson nuorisovaltuutetut antoivat Hiilineutraali Kymenlaakso -työpajoissa vahvan viestin maakunnan päättäjille ja johtajille: tavoitteen saavuttaminen on ennen kaikkea kiinni tahtotilasta ja asenteesta, ja jokaisen oma esimerkki on tärkeä. Vastuutahojen ja toimeenpanijoiden sitoutuminen Hiilineutraali Kymen-laakso -tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kaikilla sektoreilla vaatii laajaa yhteistyötä maakunta- ja kuntatasolla ja valtion kanssa sekä elinkeinoelämän osallistamista ja asukaslähtöistä suunnittelua.

Kymenlaakson maakuntavaltuusto hyväksyi Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekartan kokouksessaan 16.12.2019. Tiekartta laadittiin laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Työn ohjausryhmänä toimi Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, ja työstä vastasi Kymenlaakson liitto. Konsulttina tiekartan laatimisessa toimi Ramboll. Tiekartan toteutumisesta sekä kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä raportoidaan maakuntahallitukselle vähintään neljän vuoden välein.

Lisätietoja:

Hiilineutraali Kymenlaakso 2040

ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen, p. 044 747 8503, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alueellinen digi-tukihanke Kymenlaaksossa

Kymenlaakso sai avustuksen digituen alueelliseen koordinointiin 8.11. Tavoitteena on taata digituen saatavuus Kymenlaaksossa niiden henkilöiden auttamiseksi, jotka eivät osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluita.

Digituki on digitaalisen viranomaisasioinnin, palvelun ja älylaitteen käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta käyttämään älylaitteita ja asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti sekä ymmärtämään yleisiä digitaalisten palvelujen periaatteita.  

Digitukea on monenlaista. Se voi olla lähitukea (esimerkiksi asiointipisteet, vertaistuki ja kotiin vietävä tuki) , etätukea (esimerkiksi chat, puhelin- tai videotuki) ja koulutusta (esimerkiksi online-koulutukset, kansalaisopistot ja videot).

Digituen tarvitsijoita voidaan jakaa eri ryhmiin aina itsepalvelupisteiden käyttäjistä toisen puolesta asiointiin. Vaativampaa tukea tarvitsevien kohdalla järjestöjen ja vertaistuen merkitys kasvaa.  

Alueellisen koordinoijan tehtävänä on alueen digituen tarpeen ja tarjonnan kartoittaminen, digituen verkoston kokoaminen, digituen saatavuuden ja tarjonnan kehittäminen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa, digituen tunnettavuuden kehittäminen ja aktiivinen viestintä alueen digituesta sitä tarvitseville.

Hanke on lokakuun 2020 loppuun. Lisätiedot: Katariina Terävä, p. 044 – 554 9874, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.