Tuloksia älykkään erikoistumisen strategian tilannekuvakyselystä
Tämän vuoden helmikuun aikana tiedusteltiin Kymenlaakson TKI-toimijoiden näkemyksiä kärkialojen toiminnasta ja tarpeista. Vastauksista (n=17) on koostettu yhteenveto sekä lisäksi nostettu vastauksista ne seikat, joita strategia ei nykyisessä muodossaan huomioi. Kysely on osa maakunnan älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) mukaista vuosittaista seurantaa.
Vastauksissa painotettiin seuraavia asioita:
- Datakeskustoiminnan tärkeys ja sen laajemman alueellisen ekosysteemin kehittäminen.
- Panostukset tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuriin ovat alkaneet kantamaan hedelmää. Ymmärrystä kärkialojen mahdollisuuksista tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää.
- Akkuklusterin rakentuminen Kotkan-Haminan seudulle tärkeää.
- Kansainvälisiin klustereihin kiinnittyminen ja kansainvälisen rahoituksen tavoitteellinen lisääminen. Viennin edistämistä tulisi tehdä yhteisesti ja pyrkiä saamaan konkreettisia pilotteja valittujen yhteistyöalueiden kanssa.
- Yritysyhteistyön ja TKI-verkostojen tiivistäminen läpileikkaavana ilmiönä, erityisesti yritysten kasvuhalun, -osaamisen ja –rahoituksen puute. Alueellisille yrityksille parempia kannustimia osallistua TKI-toimintaan ja yhteishankkeisiin. Pyrkiä rakentamaan yhteistyötä myös isojen kansainvälisten yritysten kanssa.
- TKI-huippuosaamisen vähäinen määrä, joten alueellisten hankkeiden nouseminen kansallisesti merkittäviksi tutkimuskeskittymiksi sekä linkittyminen kansainvälisiin klustereihin tärkeää.
- Kokonaisturvallisuuden hankkeista syntyneen syvällisemmän viranomaisyhteistyön hyödyntäminen.
- Kyberturvallisuuden investoinneista syntyvän kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen.
- Matkailijavirtojen kasvattaminen ja keskeisten alueellisten tapahtumien nostaminen maakuntaohjelmaan. Elämystalouden kehittäminen vaatii rakenteellista tukea sekä rajat ylittävää yhteistyötä. Elämystalouden linkittäminen kärkialoihin.
- TKI-panostukset logistiikan onnettomuusriskin pienentämiseksi.
- Liikenteen (Kouvolan RRT-HaminaKotkan satama) tehostaminen, Itämeren turvallisuus, Kymenlaakson asema TEN-T verkostossa ja RailBaltica-yhteistyö sekä hiilidioksidipäästöjen (erityisesti merenkulun) vähentäminen.
- Rahoittajan ymmärryksen puute kentän tarpeista. Yritys- ja kehitysrahoituksen instrumentit paremmin tukemaan toisiaan. Hankkeet liian irrallisia ja pienen maakunnan TKI-toiminta liian hajautunutta. Alueelle vaikea rakentaa pitkäaikaista osaamispääomaa.
- Yhteinen tekeminen Kymenlaaksossa heikkoa, toimintakulttuuri vaatii muutosta. Laajempien ekosysteemien ja toimialakohtaisten yritysverkostojen rakentaminen kärkien ympärille. Laajaa ja monialaista kehittämistä, jossa huomioidaan myös nousevia teemoja.
Keskeiset asiat, joita strategia ei huomioi:
- Strategiassa ei huomioida yritysten TKI-valmiuksiin liittyviä haasteita. Pk-yrityksillä ei välttämättä ole halua, aikaa tai osaamista pitkäjänteiseen TKI-työhön tai hanketoimintaan. Kasvuhalu ja investointikyky ovat monilla aloilla heikkoja. Tulisiko pilotointi- ja investointikynnyksen madaltamiseen ja markkinoille pääsyyn panostaa omana toimenpiteenään?
- Hankerahoituksen pirstaleisuus ja byrokratia. Toisistaan irralliset hankkeet, lyhytjänteisyys sekä rahoittajan ohjaus eivät vastaa kentän tarpeita. Pitäisikö strategiassa huomioida paremmin hankemallin rakenteelliset ongelmat?
- Alueen yhteisen tahtotilan opetteleminen ja sen esteiden poistaminen. Onko toimintakulttuurin muutos edes mahdollista?
- Elintarvikesektori omana kärkialana?
Seuraavaksi strategian seuranta etenee maakunnallisella innovaatiofoorumilla (~2026-2027), jonka valmistelussa tullaan hyödyntämään kyselyn tuloksia sekä strategian väliarvioinnilla (~2027-2028).
Lisätietoja:
Timo Malkoc, aluekehitysasiantuntija, Kymenlaakson liitto
Petri Tolmunen, Elinkeinopäällikkö, Head of International Affairs