Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Kymenlaakson liitto katsoo, että on kannatettavaa pyrkiä sujuvoittamaan suunnittelumenettelyjä. Lausunnoilla oleva esitys kuitenkin pitää sisällään esityksiä, jotka voimaan tullessaan pahimmassa tapauksessa hidastavat prosesseja. Kymenlaakson liitto katsoo, että esitetty alueidenkäytön suunnittelun kokonaisuus ei yksinkertaista järjestelmää eikä täten täytä sille asetettuja tavoitteita. Myös entisen maankäyttö- ja rakennuslain pilkkominen useisiin eri lakeihin sekavoittaa kokonaisuutta ja vaikeuttaa kokonaisuuden ja riippuvuussuhteiden hahmottamista. Lakiesitys heikentää maakuntakaavoituksen roolia ja asemaa ja sitä myötä maakuntakaavoituksen vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä suunnittelujärjestelmän johdonmukaisuutta. Lakiesitys heikentää strategisen suunnittelun painoarvoa, vaikka tarve määritellä yhteinen näkemys maankäytön tulevaisuudesta korostuu tulevaisuudessa.

Maakuntakaava on ainoa kaavataso suuressa osassa Suomea. Tällaisena se on ketterä suunnitteluväline, joka mahdollistaa uutta maankäyttöä, esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeita, ja yhteensovittaa intressiristiriitoja. Liitto katsoo, että maakuntakaavan yhteensovittava ja ohjaava rooli tulee jatkossakin säilyttää.
Nykylainsäädännön muotoilu maakunnan suunnittelun tehtävistä on tarkoituksenmukainen ja tulee säilyttää uudessa alueidenkäyttölaissa. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ei ole riittävä toimenpide edistämään maakuntakaavojen toteutumista. Nykyisen lain tulkinnasta on olemassa vuosikymmenten oikeuskäytäntö. Uusi sanoitus johtaisi vuosien epävarmuuteen ennen uuden oikeuskäytännön muodostumista.
Lakiesityksen mukaan kuntien yhteinen yleiskaava saisi nyt vahvemman aseman muodostuen näin käytännössä omaksi kaavatasokseen. Kymenlaakson liitto pitää mm. ongelmallisena, että vaikka maakuntakaava päivittyisi, yhteinen yleiskaava ohjaisi kuntien yleiskaavoja.

Investointiprosessien ennustettavuus hidastuisi

Ennustettavuuden heikentyminen hidastaisi mm. erilaisia investointiprosesseja. Lakiesityksen lisäys tuulivoimalan ja asutuksen välistä vähimmäisetäisyyttä koskevasta säännöksien myötä tuulivoima-alueiden toteuttaminen kävisi Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa käytännössä mahdottomaksi.
Rakentamislaissa oleva puhtaan siirtymän sijoittamislupa sen sijaan on ristiriidassa alueidenkäyttölain esityksen kanssa. Rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla saa sijoittaa mm. teollisen mittakaavan akkutehtaita ja datakeskuksia, mutta teollisen mittakaavan aurinkovoiman sijoittaminen vaatisi kaavoitusmenettelyn.

Uhkasakkomahdollisuus horjuttaa demokratiaa

Lakiesityksessä tuodaan valtioneuvostolle mahdollisuus asettaa määräaika, jonka kuluessa maakunnan liiton tai kunnan on uhkasakon välttämiseksi hyväksyttävä kaava, jossa on valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi tarvittava ratkaisu. Määräaika- ja uhkasakkomenettely vaikuttaa merkittävästi kuntien itsemääräämisoikeuteen. 

Luonnonarvojen vaaliminen ja monimuotoisuuden vaaliminen vaikeutuisivat

Lakiin esitetään lisättäväksi myös metsätalouden harjoittamisen rajoituksia koskeva korvaus. On vaarana, että kunnat eivät enää voisi laatia luonnonarvojen vaalimista ja luonnon monimuotoisuutta koskevia sisältövaatimuksia täyttäviä kaavoja ilman huomattavaa korvausvelvollisuutta.

LUE KOKO LAUSUNTO TÄSTÄ!