Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content
Jaa artikkeli

Etelä-Suomen maakunnat odottavat tulevalta EU-vaalikaudelta aktiivisia, kestävää kasvua tukevia toimia muuttuneessa turvallisuusympäristössä

Etelä-Suomen maakuntien yhteiset EU-vaalitavoitteet painottuvat talouteen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin, joita tulee vahvistaa huomioiden muuttunut geopoliittinen tilanne, energia- murros ja ilmastonmuutos. Etelä-Suomen maakunnat peräänkuuluttavat alueellisten erityispiirteiden tunnistamista ja alueellisten toimijoiden roolin vahvistamista EU-tasolla. Puolet Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan Etelä-Suomen alueella. Suomen talouden veturina Etelä-Suomi korostaa Euroopan Unionin globaalin kilpailukyvyn vahvistamista, missä meillä on muulle EU:lle paljon annettavaa. EU:n tulee panostaa pitkäjänteisesti kilpailulliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen ja tuettava etenkin puhtaan energian, ympäristön, kierto- ja biotalouden sekä digitalisaation osaamista.

Kymenlaakson liitto toimii puheenjohtajaliittona seuraavaksi eli vuonna 2024.  ”Tarkoituksemme on edelleen tiivistää eteläsuomalaista yhteistyötä ja laatia koko Etelä-Suomelle yhteinen visio”, lisää maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.

Nyt laaditussa kannanotossa Kymenlaakson kannalta keskeisimpiä nostoja ovat:  
 
1.    Rahoitussaannon maksimoimiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomen on uudistettava omia EU-koheesiopolitiikan linjauksia.
2.    Tukialueissa tulee huomioida todelliset aluekehityserot ja suunnata tukitoimet siten, etteivät ne vääristä kilpailua keskenään samankaltaisilla alueilla.
3.    Muuttunut geopoliittinen tilanne ja vaikutukset EU:n ulkoraja-alueisiin ja ulkorajamaihin tulee huomioida EU:n alue- ja rakennepolitiikassa.
4.    Jäsenvaltiokohtaisiin rahoituksen saantokriteereihin tulee sisällyttää ulkoraja-alueet ja huomioida ko. alueet myös valtiontukialueita muodostettaessa.
5.    Rahoitus tulisi kytkeä jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja talouskasvua sekä osaamista, energiamurrosta, turvallisuutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja uusia innovaatioita edistäviin ja elinkeinorakennetta uudistaviin toimiin.
6.    EU:n liikennepolitiikan CEF (Connecting Europe Facility) -ohjelman rahoitusta tulee vahvistaa ja hyödyntää aktiivisesti raideliikenteen kapasiteetin kehittämiseksi.
7.    Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta (Military mobility) tulee lisätä ja hyödyntää sitä huoltovarmuutta vahvistaviin satama-, raide- ja tieyhteyksiin.
8.    Vihreä siirtymä edellyttää EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen korkeaa tasoa ja innovaatioiden pilotointia kaupungeissa ja alueilla.
9.    Vetytalouden markkinoiden syntymiseksi tarvitaan panostuksia puhtaan energian tuotantoon, vedyntuotantolaitoksiin ja vetyverkkoihin.
10.  Tuulivoiman lisärakentamisen ja puolustusvalvonnan tarpeiden yhteensovittamisen haasteet koskettavat itärajan alueiden lisäksi laajemmin Etelä-Suomea ja koko EU:n itäisiä ulkoraja-alueita.
       Ratkaisuja tutkateknologian kehittämiseksi tarvitaan siis myös EU:n ja NATO:n yhteistyössä.
 
Etelä-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja nimetyt kansanedustajat kokoontuivat Etelä-Suomen neuvottelukunnan kokoukseen Helsinkiin keskiviikkona 22.11.2023 päättämään maakuntien yhteisistä kärkitavoitteista tulevalle EU-vaalikaudelle. Euroopan parlamenttivaalit käydään kesäkuussa 2024. Kymenlaakson liittoa edustivat maakuntahallituksen jäsen Jouko Rauhala, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen sekä elinkeinopäällikkö Petri Tolmunen
 
Lue koko kannanotto.


| Pia Hurtta | Ajankohtaista