Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content
Jaa artikkeli

Haastattelussa Kymenlaakson liiton kesäharjoittelija Meri Lampila – Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyö

Metropolian ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehtuuria opiskeleva Meri Lampila on työskennellyt Kymenlaakson liitolla rakennettujen kulttuuriperintökohteiden parissa. Kolmen kuukauden mittainen harjoittelujakso sivusi omaa alaa, sillä tehtävään liittyi paljon rakennusten tutkimista, vaikka kyseessä ei ollutkaan suunnittelua. Harjoittelu on ollut mieleinen, sillä kaavoitukseen ja Kymenlaakson rakennuskantaan liittyen on saanut paljon uutta tietoa. Lampila on myös päässyt osallistumaan ja seuraamaan sekä kuntien välisiin että liiton sisäisiin kokouksiin.

Harjoittelupaikkaa hakiessaan Lampila oli kiinnostunut erityisesti suunnittelutehtävistä sekä kaavoituksesta. ”Kun sain tiedon Kymenlaakson liiton harjoittelupaikasta ja sen työtehtävistä, olin välittömästi kiinnostunut.” Myös etätyöskentelyn mahdollistama jousto tehdä töitä kotipaikkakunnalla Helsingissä oli mielekästä.

Työnkuvaan ja toteutukseen liittyen kädet olivat melko vapaat, sillä tarkkaa toteutustapaa ei ollut määritelty. Päämääränään Lampilalla oli selvittää kunnilta rakennetun kulttuuriympäristön inventointeja ja tehdä näistä koonti. Kuntien lisäksi apuna toimi Kymenlaakson museo sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ”Työ oli itseohjautuvaa, mutta sain aina apua tarvittaessa!” Lampila toteaa.

Taustatutkimusta tuli tehdä paljon ennen varsinaisen työn aloittamista, sillä tietoa oli paljon ja sekalaisesti. ”Tämä ei kuitenkaan haitannut, päinvastoin, sillä sain paljon tietoa alueen rakentamisesta jopa vuosituhansien ajalta.”

Työpäiviin toimistolla sisältyi itsenäisen työn lisäksi myös kokouksia tai retkiä. Joskus, jopa työhyvinvointia lisääviä kävelylenkkejä. Mieleenpainuvinta Lampilalle oli vierailu Stora Enson tehtaalla Anjalankoskella. Etäpäivinä työnteko taittui useimmiten kotipahalla samalla auringosta nauttien.

Erityisesti Lampila haluaa kiittää työyhteisöä, joka toimi kannustavana tahona työnteossa. Vaikka etätöiden seurauksena yhteistä aikaa työkavereiden kanssa oli vähän, vaikutti yhteishenki toimivan myös ilman Teamsia. ”Kaikki olivat aidosti kiinnostuneita työni etenemisestä ja minusta, sain myös hyviä elämänohjeita tulevaisuuteen kollegoiltani.” Lampila naurahtaa. Ikäeroa vakituisten työntekijöiden ja harjoittelijan välillä oli jopa useita kymmeniä vuosia, mutta tämä ei puheenaiheita supistanut, vaan saatiin aikaan hauskaa, ikäpolvien välistä vertailua.


| Pia Hurtta | Ajankohtaista