Ilmastonmuutos aiheuttaa Kymenlaaksossa etenkin hitaasti eteneviä ilmastoriskejä
Kymenlaakson liitto ja alueen kunnat, hyvinvointialue ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ovat laatineet yhteisen strategian vahvistaakseen alueen sopeutumiskykyä. Työssä oli mukana myös Suomen ympäristökeskus Syke. Strategian yhteydessä valmisteltu sopeutumisen toimeenpano-ohjelma sisältää yli 50 toimenpidettä alueen eri toimijoille sekä suunnitelman näiden rahoittamiseksi. Kymenlaaksossa on varauduttu hyvin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin erilaisiin onnettomuusriskeihin. Mutta myös hitaasti etenevät ilmastoriskit, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja helteiden terveysriskit vaativat systemaattista varautumista ja aktiivista sopeutumista. Alueen elinkeino- ja väestörakenne syventävät juuri näiden riskien vaikutuksia. Kymenlaakso on ensimmäinen maakunta Suomessa, joka on laatinut alueellisen sopeutumisstrategian, ja nyt tehty työ päivittää ja syventää vuonna 2022 tehtyä ensimmäistä Ilmastokestävä Kymenlaakso -sopeutumissuunnitelmaa.
Suomen ympäristökeskuksen tuoreen, Kymenlaakson ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan selvityksen mukaan Kymenlaakson keskeiset ilmastoriskit liittyvät lämpötilan nousuun, sadannan ja tulvariskien kasvuun, helteiden ja kuivuuden lisääntymiseen sekä talvien leudontumiseen. Näillä on moninaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinkeinoelämään sekä maakunnan luontoon.
”Olennaista on vaikuttaa sekä haavoittuvuuksiin että ilmastoriskeihin. Haavoittuvuuksia voidaan hallita johdonmukaisella luonnon monimuotoisuuden parantamisella sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisella”, painottaa Kaisa Leino Kymenlaakson liitosta.
Maakunnan ominaispiirteet lisäävät tiettyjä ilmastoriskejä
Kymenlaakson väestö on keskimäärin iäkkäämpää kuin muualla Suomessa, ja alueen väestön vanheneminen on muuta maata nopeampaa. Väestön sairastavuus ja muut hyvinvoinnin haasteet lisäävät kymenlaaksolaisten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen riskeille.
Kymenlaakson arvokkaimmat luontoalueet ovat pirstoutuneita, ja alueella on pitkät perinteet intensiivisestä luonnonvarojen hyödyntämisestä, mikä on heikentänyt erityisesti metsäluonnon tilaa. Tämä lisää luontoalueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Köyhtynyt metsäluonto on riski myös talousmetsien hyötykäytön näkökulmasta, sillä sään ääri-ilmiöt ja metsätuholaiset iskevät herkästi tasaikäiseen, yksilajiseen metsikköön. Erityisesti kuusen kannalta Kymenlaakson ilmasto-olosuhteet muuttuvat kuitenkin vähitellen huonommiksi, sillä kuusi on altis kuivuudelle.
Kymenlaakso on vahva luonnonvaramaakunta. Viljanviljely ja maatalous ovat alueelle tärkeitä elinkeinoja. Alkutuotannon kannattavuushaasteet lisäävät viljelijöiden haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamille satotappiolle. Metsätalous on usein viljelijöiden tukielinkeino, johon turvaudutaan heikkoina satovuosina.
Ilmastokestävä Kymenlaakso –suunnitelman tavoitteena on vahvistaa alueen resilienssiä muuttuvan ilmaston edessä ja varmistaa, että tulevaisuuden Kymenlaakso on terveellinen ja turvallinen paikka asua ja yrittää.
Strategia ja suunnitelma on laadittu Pathways2Resilience -hankkeen alaisessa Pact4Resilience-hankkeessa (P4R), joka on saanut rahoitusta Euroopan unionilta. Strategian taustaksi on koottu ajantasaista tietoa alueen ilmastoriskeistä ja haavoittuvuustekijöistä. Nämä on kuvattu erillisessä sopeutumisen lähtötilannetta kuvaavassa selvityksessä (Rekola ym. 2026).
Ilmastokestävä Kymenlaakso - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja ja toimintasuunnitelma
Lisätietoja: Kaisa Leino, ympäristösuunnittelija, Kymenlaakson liitto,
Lisätietoja: Johan Munck af Rosenschöld, asiantuntija, Ilmastoratkaisut , politiikka ja riskit, Syke,
