Henkilöjunaliikenteen kustannukset kaatumassa kuntien harteille
Valtion ostaman henkilöjunaliikenteen järjestäminen muuttuu 2030-luvun alussa. Vuoden 2031 alusta lähtien ostoliikenne avataan kilpailulle ja uhkakuvana on, että kustannukset hankinnoista kohdistuvat merkittävästi kuntien vastuulle valtion tukitason pienentyessä. Kymenlaakson osalta tämä tarkoittaa Kotka-Kouvola-Lahti välillä liikennöivää O-lähijunaa tai vastaavantyyppistä liikennettä. Traficomin selvityksen perusteella tekemät ehdotukset liikenteen järjestämiseksi tulisivat merkittävästi heikentämään mm. alueen työssäkäyntiyhteyksien vaikutusta työvoiman liikkuvuuteen. Vähintään nykyisenkaltainen liikenne on edellytys Kotkan ja Kouvolan elinkeinoelämän, opiskelijoiden ja hyvinvointialueen kehittyville toiminnoille osana metropolialueen työssäkäyntialuetta.
Kuntien resurssit äärimmillään jo nyt
Hankintavastuuta ei voi merkittävästi siirtää Kymenlaakson kuntien vastuulle tilanteessa, jossa niiden resurssit ovat jo valmiiksi venytetty äärimmilleen itärajan sulkemisen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten, valtionosuusleikkausten ja käynnistymässä olevan datatalouden ja vihreän siirtymän elinkeinorakenteen murroksen vaatimissa investoinneissa. Vaikutukset korostuvat erityisesti Kymenlaaksossa, jossa on ollut toimiva lähijunaliikenne ja tuen osuus on ollut suuri liikennöinnin kustannuksista.
Traficomin henkilöjunaliikenteen ostoliikenne kokonaisuuden selvityksessä Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liikennettä on supistettu kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tarvittavina supistusvaihtoehtoina on esitetty seuraavat vaihtoehdot:
- O-juna Lahti-Kouvola esitetään supistettavan 8 vuorosta 3 vuoropariin vuorokaudessa tai
- O-juna Kouvola-Kotka esitetään supistettavaksi 2 tunnin vuoroväliin nykyisen ruuhka-ajan 1 tunnin ja muiden aikojen 3 tunnin vuorovälin sijasta
Erityisenä huolenaiheena ovat junaliikenteen vaikutukset juuri käynnistyneen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun XAMK:n 3500 opiskelijan, Kymenlaakson keskussairaalan sekä asiakkaiden että työntekijöiden liikkumiseen, sekä tulevien suurten vihreän siirtymän hankkeiden osaavan työvoiman saatavuuteen.