Jaa artikkeli
Kymenlaakson liitto antoi kantansa Euroopan komission kymmenenteen koheesioraporttiin
Kymenlaakson liitto antoi kantansa Euroopan komission valmisteilla olevaan kymmenenteen koheesioraporttiin (10th Cohesion Report). Koheesioraportin tarkoituksena on arvioida mm. alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja niiden muutoksia. Samalla raportissa tarkastellaan aluepolitiikan onnistumista kilpailukyvyn vahvistumisessa, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä mm. energia- ja turvallisuuskysymyksiä. Liiton tavoitteena on vaikuttaa mm. tulevan EU:n rahoituskauden ohjelmien valmisteluun niin, että ne edistäisivät Kymenlaakson ja Kaakkoisen Suomen teollisen uudistumisen, aluetalouden ja työpaikkojen kasvua.
Liitto nosti esille seuraavia Kymenlaakson kannalta keskeisiä teemoja:
- Itärajan sulkeutuminen on pitkäaikainen rakennemuutos, ei tilapäinen häiriö. Venäjä-yhteyksien katkeaminen on osunut samanaikaisesti teollisuuteen, logistiikkaan, kauppaan, matkailuun ja yritystoimintaan. Kymenlaakson aikaisempi sijaintietu on muuttunut rakenteelliseksi haitaksi. EU-politiikassa alue tarvitsee siksi pitkäjänteisen siirtymästrategian ja erikseen kohdennettuja toimia, ei vain lyhytaikaista kriisitukea.
- EU:n koheesiorahoituksen nykyinen aluejako ei tunnista Kaakkois-Suomen todellista tilannetta. Rahoitusta pitäisi kohdentaa nykyistä tarkemmin NUTS 3 -tasolla sinne, missä rajan sulkeutumisen vaikutukset ovat tosiasiassa suurimmat. Kymenlaakso ja Kaakkois-Suomi eivät saa jäädä tilanteeseen, jossa niillä on idän ongelmat mutta etelän resurssit.
- Kymenlaaksolle tarvitaan paremmat investointi- ja yritystukiedellytykset. Tämä on erityisen tärkeää vihreän ja puhtaan siirtymän, akkuteollisuuden, datakeskusten ja muun teollisen uudistumisen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
- Venäjä-yhteistyön tilalle on rakennettava uusi kansainvälisen yhteistyön suunta. Kaakkois-Suomen kansainvälistymisen painopistettä on rakennettava pitkäjänteisesti uudelleen erityisesti talouskehityksen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmista.
- Kaakkois-Suomen elinvoima on myös Suomen ja EU:n turvallisuuskysymys. elinvoimainen, asuttu ja toimintakykyinen itäinen ulkoraja vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Siksi aluekehitys-, koheesio-, investointi- ja turvallisuuspolitiikkaa ei pitäisi käsitellä toisistaan erillisinä.
- Kymenlaakson elinvoimaan investoiminen on samalla investointi EU:n itäisen ulkorajan resilienssiin, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn.
Lue koko kannanotto TÄSTÄ!