Kymenlaakson liitto antoi lausuntonsa hallituksen lakiesitykseen sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta (Suurjänniteverkkohanke), joka pohjaa Fingridin kesäkuussa 2024 julkaisemaan ehdotukseen kantaverkon liittymismaksujen rakenteen uudistamisesta. Kymenlaakson maakunta esitetään Fingridin kantaverkkomaksurakenteen uudistuksen suunnitelmissa kulutuspainotteiseksi alueeksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kantaverkkoon liittyminen olisi tulevaisuudessa Kymenlaaksossa kalliimpaa verrattuna Itäisen Suomen muihin maakuntiin.

Ehdotuksen mukaan kantaverkon liittymismaksuihin sisällytettäisiin alueellisia sijoittumissignaaleja siten, että kulutuksen liittäminen verkkoon kulutuspainotteisella ja tuotannon liittäminen verkkoon tuotantopainotteisella kantaverkon alueella olisi kalliimpaa ja vastaavasti
kulutuksen liittäminen verkkoon tuotantopainotteisella ja tuotannon liittäminen verkkoon kulutuspainotteisella kantaverkon alueella olisi edullisempaa. Edelleen Fingridin ehdotuksen mukaiset liittymismaksut olisivat neutraaleja niillä kantaverkon alueilla, joissa tuotanto ja kulutus
olisivat tasapainossa.

Kymenlaakso asetetaan eriarvoiseen asemaan muiden Itäisen Suomen ohjelman alueiden kanssa

Kymenlaakson liitto on huolissaan siitä, että kalleimmat liityntämaksut vaikuttavat merkittävästi teollisuuden investointipäätöksiin sekä Kymenlaakson kansalliseen ja kansainväliseen Invest In-toimintaan. Liitto pitää ongelmallisena sitä, että suunnitelmat heikentäisivät Itäisen Suomen
ohjelman tavoitteiden toteutumista mm. teollisten keskittymien kehittämistavoitteiden osalta. Itäisen Suomen ohjelma toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelmaa ja siihen ovat sitoutuneet ohjelman kannalta keskeiset ministeriöt kuten SM, VM, VNK, YM, OKM, MMM, LVM ja TEM.

Kymenlaakson liitto toteaa, että Itäisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää alueen taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta. Toimenpiteillä pyritään myös parantamaan koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Itäisen Suomen ohjelma on tunnistettu EU-tasoisena strategisena kysymyksenä, jossa elinvoimaisuuden vahvistaminen nähdään keskeisenä
myös EU:n turvallisuuden näkökulmasta. Itäisen Suomen kasvun ja kehityksen vaikutukset hyödyttävät koko Suomea niin taloudellisesti kuin turvallisuudenkin kannalta.