Kymenlaakson maakuntahallitus antoi lausuntonsa Itäisen Suomen ohjelman luonnoksesta. Se toteaa lausunnossaan, että ohjelmaa vaivaa konkretian puute ja se on laadittu hyvin yleisellä tasolla. Lisäksi se muistuttaa, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan viimeisimmässä tilastoanalyysissä heikentynyttä tilannetta tulee korostaa. Lausunnossaan maakuntahallitus painottaa, että Itäisen Suomen tarkastelu kokonaisuutena häivyttää Kaakkois-Suomen nopeasti heikentyneen tilanteen. Venäjän-vastaisesta rajasta puhuttaessa usein unohtuu eteläinen meriraja Venäjää vastaan. Rajan kokonaispituus on ohjelmaluonnoksessa mainittu noin 1343 km, josta Suomenlahden merirajaa on 54 km. Varsinainen maaraja on noin 1290 km. Esimerkiksi venäläisten matkailijamäärien romahduksen vaikutukset nimenomaan Kaakkois-Suomen matkailuelinkeinoon jäävät pimentoon.  Ohjelmassa tulisi huomioida suljetun Suomenlahden vaikutukset Kymenlaakson logistiikkaan, investointiympäristöön ja kokonaisturvallisuuteen.

Maakuntahallituksen esiin nostamia huomioita

• Koko Itäisen Suomen nostaminen I-tukialueeksi sekä vaikuttaminen tulevaan EU-rahoituskauteen.
• Investointihalukkuuden turvaamiseksi on rajamaakuntien turvallisuudesta ja turvallisuusmielikuvasta pidettävä huolta.
• Tuulivoima-kompensaatiomallissa tulisi Kymenlaakso huomioida erityisesti, sillä tuulivoiman rakentaminen on merirajan sekä maarajan vuoksi ollut käytännössä mahdotonta.
• Etelä-Suomen kantaverkon kapasiteetin riittävyydestä tulee huolehtia maakuntaan suunniteltujen investointien varalta, sillä Kymenlaakso kuuluu eniten sähköä kuluttavan Etelä-Suomen kantaverkkoon.
• Runkoverkkoon kuuluva vetyrunkoputki tulee ulottaa Kouvolasta HaminaKotkan Satamaan saakka.
• Matkailun kehittämisen osalta muistutetaan myös Kymenlaakson kehittämiskohteista. Erityisesti risteilymatkailu Suomenlahdella, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Pohjois-Kymenlaakson puhtaat järvet, Kymijoki sekä Repoveden kansallispuiston kehittäminen matkailun vetonauloiksi tarvitsevat erityishuomiota.
• Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen mm. TaletnBoost ohjelman kautta.
• Opintolainahyvityspilotti voisi houkutella nuoria jäämään alueelle.
• Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen turvaaminen, varmistamaan elinkeinoelämälähtoisten ja uusiutumista tukevien lahjoitusprofessuurien jatkuvuus.
• TKI-ekosysteemin vahvistaminen itäisen Suomen tiedeyhteisön kanssa.
• Kymenlaakson logistiikan osaamiskeskuksen huomioiminen valtiovallan yhteistyöllä ja tuella.
• Kyberturvallisuuden vahvistaminen, paikallisen ruoantuotannon tukeminen, maataloustuotantoalueet, osaamisen huoltovarmuus, EU:n erillisohjelmat sekä Naton resilienssivaatimukset ovat Kymenlaakson kannalta hyviä kirjauksia.
• HaminaKotkan satama tulee erikseen mainita jo johdantotekstissä, koska se on Saimaan kanavan sulkeuduttua käytännössä ottanut vastaan kaiken itäisen Suomen tavaraliikenteen.
• Sekä sataman että rautatieterminaalin investoinnit tulee turvata Itäisen Suomen kilpailukyvyn ja Suomen viennin kannalta. Sataman ja rautatiesolmun yhdessä muodostamaa logistiikan kokonaisuutta tulisi painottaa olennaisesti Suomen kokonaisturvallisuuteen liittyvänä infrastruktuurin kokonaisuutena.
• Maaseudun ja saariston laajakaistayhteisien parantamiseen maaseuturahaston rahoituksella kaipaisi ohjelmaluonnokseen konkreettisempia rahoitustoimia erityisesti Venäjän maarajaan ja merirajaan rajoittuvalla maaseudulla sekä saaristossa, joissa yhteyksistä on tullut työskentelyä haittaava pullonkaula.

Koko lausunnon voit lukea TÄSTÄ!