Kymenlaakson talouskehitys kuuluu edelleen Suomen heikoimpiin, mutta alueella näkyy myös merkkejä käänteestä. OP:n tuoreen maakunta-ennusteen mukaan maakunnan pitkään jatkunut rakennemuutos ei ole ohi, vaikka pahin itäisen Suomen talousshokki näyttäisi jääneen taakse. Kymenlaaksossa tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita nopeaa kasvukäännettä. Taustalla kehityksessä näkyvät erityisesti itärajan sulkeutumisen vaikutukset Kaakkois-Suomen elinkeinoelämään.  Vuosina 2022–2024 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan talouskasvu oli koko maan heikointa. Kymenlaakson BKT:n kasvu jäi vuonna 2024 vain -0,1 prosenttiin, kun koko Suomen keskiarvo oli 1,2 prosenttia. Vaikka se on edelleen vaatimatonta, kehitys on aiempia vuosia parempaa. Maakunnan talous elää tällä hetkellä kahden vastakkaisen kehityksen välissä: vanhan teollisen rakennemuutoksen vaikutukset jatkuvat samalla, kun uusi vihreän siirtymän investointiaalto hakee vielä täyttä vaikutustaan.

Kymenlaakson talouskehitystä rasittaa erityisesti heikko väestökehitys. Maakunnan väkiluku vähenee, mikä hidastaa kokonaiskasvua, vaikka taloudellinen hyvinvointi asukasta kohden kehittyisikin myönteisesti.

OP arvioi, että Kymenlaaksossa BKT asukasta kohden kasvaa lähivuosina Suomen nopeinta tahtia, vaikka maakunnan kokonais-BKT:n kehitys jää edelleen vaatimattomaksi. Ennuste kertoo siitä, että tuottavuus voi parantua samaan aikaan, kun väestö vähenee.

Työttömyyden ennustetaan laskevan hitaasti

Työmarkkinoiden näkymät ovat silti edelleen vaikeat. OP:n ennusteen mukaan Kymenlaakson työttömyysaste on tällä hetkellä Suomen korkein, 11,5 prosenttia. Työttömyyden ennustetaan laskevan hitaasti vuoteen 2030 mennessä, mutta maakunta pysyy edelleen maan keskiarvoa heikommalla tasolla. Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden vaikeuksia kuvaa myös avoimien työpaikkojen vähyys suhteessa työttömien määrään. Työttömiä työnhakijoita on alueella selvästi enemmän yhtä avointa työpaikkaa kohden kuin useimmissa muissa maakunnissa.

Tarkastelu nostaa esiin myös Kymenlaakson heikon suhdannetilanteen. Maakunnan tuotantokuilu oli viime vuonna noin -2,7 prosenttia, mikä tarkoittaa, että talouden tuotanto jäi selvästi alle pitkän aikavälin trenditasonsa. Kymenlaakson suhdannetilanne oli koko Suomen heikoimpia.

Maakunnan lähivuosien kasvuennusteet pysyvät varovaisina. OP ennustaa Kymenlaakson BKT:n kasvun olevan vuosina 2026–2027 keskimäärin hieman negatiivinen, kun koko Suomen talouden odotetaan kasvavan runsaan prosentin vuosivauhtia. Maakunnan elpyminen jää näin selvästi hitaammaksi kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Pirkanmaalla.

Pitkän aikavälin kehityksessä Kymenlaakso erottuu myös investointien vähäisyydellä. Maakunnan investointitaso jäänee tulevina vuosina alle koko maan keskiarvon. Kymenlaaksossa korkean tuottavuuden työpaikkojen määrä on vähentynyt, mikä heikentää kasvun edellytyksiä. Toisaalta ennusteissa näkyy myös selvästi myönteinen mahdollisuus. OP arvioi raportissaan vihreän siirtymän investointien tukevan Kymenlaakson pitkän aikavälin kasvua. Maakunnan tuleva kasvu näyttääkin nojaavan ennen kaikkea tuottavuuden paranemiseen tilanteessa, jossa väestön kasvu ei enää tue talouskehitystä.

Lue koko raportti: OP Pohjola Maakuntien talousnäkymät ja ennusteet, Toukokuu 2026

Lähde: OP Pohjola, Maakuntien talousnäkymät ja ennusteet, Toukokuu 2026