Afrikkalaisesta sikarutosta (ASF) on tullut Kaakkois-Suomen alueelle uusi alueellinen haaste. Perjantaina 28.8.2026 tehdyn uuden löydöksen johdosta tartunta-alue on laajentunut länteen, kattaen lähes koko Kymenlaakson alueen sekä Loviisan ja osan Lapinjärven kunnasta. Lisäksi tartunta-alue jatkuu Miehikkälästä Etelä-Karjalan puolelle Ylämaalle. Sikaruton tartunta-alueesta ja rajoituksista voit lukea lisää Ruokaviraston sivuilta. Ruokavirasto on keventänyt tartunta-alueen rajoituksia 1.9.2026. Ydinalueen rajoitukset pysyvät kuitenkin voimassa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Taudin rajoitusten aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat ainakin sikatilallisiin, jonkin verran metsäkoneyrityksiin sekä matkailuun. Aikaisemman MTK:n arvion mukaan pelkästään metsätalouden vuotuiset menetykset arvioitiin olevan n. 45 milj. euron luokkaa. Kevennettyjen rajoitusten myötä ne tullevat kuitenkin jäämään pienemmiksi. Maan hallitus on vahvistanut toimiaan sikaruton osalta 1.9. ja todennut seuraavansa taudin aluetaloudellisia vaikutuksia. Alueen toimijat seuraavat yhdessä erityisesti taudin taloudellisia seurauksia. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijat antoivat yhteisen kannanottonsa asian puolesta. Hallituksen 1.9. linjaukset tukevat kannanotossa esille nostettuja seikkoja. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tätä sivua säännöllisesti ajankohtaisella tiedolla. 

Alueen toimijat järjestäytyneet asian seuraamiseksi

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen toimijat ovat perustaneet epävirallisen ASF-koordinaatioryhmän. Työryhmään kuuluvat Kymenlaakson puolelta Cursorin lisäksi MTK, Kymenlaakson liitto, Virolahti-Miehikkälän Yrittäjät, Kymen yrittäjät, Virolahden, Miehikkälän ja Haminan edustajat. Etelä-Karjalan puolelta työryhmässä on edustajat Lappeenrannan kaupungilta, Etelä-Karjalan liitosta sekä Etelä-Karjalan Yrittäjistä. Työryhmä seuraa tilanteen kehittymistä ja erityisesti sen vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. 

Aluetaloudelliset menetykset

Aikaisempien rajoitusten perusteella tehtyjen arvioiden mukaan vaikutukset olisivat olleet huomattavat. Maan hallituksen 1.9. tekemien linjausten mukaan ja Ruokaviraston keventämien rajoitusten myötä taloudelliset seuraukset jäänevät kuitenkin rajallisemmiksi. Hallitus on myös todennut 1.9 arvioivansa taudin vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja aluetalouteen. Jatkotoimet varmistetaan vuoden 2027 täydentävän talousarvion sekä ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

Aikaisempien rajoitusten myötä taloudelliset menetykset olisivat kohdistuneet erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä niihin kytkeytyviin urakointi- ja palveluyrityksiin. Arvion mukaan pelkästään metsätalouden vuotuiset menetykset olisivat olleet alueelle lähes 50 milj. euron luokkaa. Myös työvoimavaikutukset olisivat olleet merkittävät. Metsäsektorin laskennalliseksi työllisyysvaikutukseksi arvioitiin pelkästään n. 383 htv. Aikaisempien rajoitusten vuoksi noin 500 000 m3 puuta olisi jäänyt jalostamatta, eivätkä vaikutukset olisi rajoittuneet vain metsänomistajiin ja hakkuumääriin. Alueen viljelijöiden markkinointi rajoitusalueelta on kärsinyt, eivätkä keskeiset viljanostajat ole kaikissa tapauksissa ottaneet alueella tuotettua viljaa vastaan. Vaikutukset näkyisivät erityisesti kustannusten nousuna sekä tulovirran ja maksuvalmiuden heikkenemisenä. Myös matkailuun ja paikallisiin palveluihin arvioidaan syntyvän taloudellisia vaikutuksia. Nämä arviot tarkentuvat tulevina viikkoina.

Mahdollisia taloudellisia menetyksiä on korvattava

Liitto toimii aktiivisesti yritysten ja koko alueen mahdollisten taloudellisten menetysten lieventämiseksi. Maan hallitus on kuitenkin reagoinut asiaan nopeasti. Aluetaloudellisten menetysten seuraaminen ja tarvittava edunvalvontatyö on kymenlaaksolaisten toimijoiden keskiössä. 

Kuva: Ruokavirasto