Kymenlaakson Vuoden  2024 kulttuuriympäristöpalkinnon sai kuusankoskelainen Vanha Kauppa. Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinto, Nutikka, jaetaan joka toinen vuosi. Tämän vuoden palkinto luovutettiin Vuoden 2024 palkinto luovutettiin 6.11.2024 Kymenlaakson kulttuurifoorumin yhteydessä. Lisäksi myönnettiin kunniakirjamaininnat Ilkka Kaskiselle ja Harri Ukkoselle.  Palkinnon saajan valinnan tekivät Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson Liiton ja Kymenlaakson Museon muodostaman työryhmän esityksen perusteella. 

Perustelut 2024 palkinnon saajille: 

Nutikka-palkinto: Vanha Kauppa

Panimokahvila Vanha kauppa sekä Panimo Hoppa toimivat rakennusmestari Oiva Kolsin suunnittelemassa kaupparakennuksessa Kuusankoskella osoitteessa Valtakatu 11. Rakennus edustaa harvinaistunutta kauppataloarkkitehtuuria ja se on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi.
Liikerakennus rakennettiin vuonna 1920 perustetun kauppayhtiö Heinonen & Laurikainen Oy:n käyttöön. Alkuperäinen rakennus käsitti nykyisen rakennuksen keskiosan, mutta kaupan myynti kasvoi sellaista vauhtia, että kesällä 1923 rakennusta jouduttiin laajentamaan molemmista päistä nykyiseen kokoonsa. Heinosen kaupan lisäksi rakennuksessa on toiminut mm. kahvila, parturi ja musiikkikauppa.
Vuosikymmenet tyhjillään ollut ja huonoon kuntoon päässyt kaupparakennus sai uuden elämän, kun sitä alettiin kunnostaa vuonna 2016. Restauroijan, restonomin ja olutmestarin yhteisyritys avasi ovensa kesällä 2019. Rohkeiden nuorten yrittäjien toiminta on pelastanut purku-uhan allakin olleen arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupparakennuksen. Toiminta kunnostetussa kaupparakennuksessa on jatkunut onnistuneesti useiden vuosien ajan ja vuonna 2024 Panimoravintola Vanhan Kaupan terassi valittiin yleisöäänestyksessä Kymenlaakson parhaaksi terassiksi.

Kunniakirjamaininta: Ilkka Kaskinen

Arkeologi Ilkka Kaskinen toimi tutkijana Museoviraston rakennushistorian osaston toimipisteessä Haminassa lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. 1980-luvun puolivälissä Ilkka Kaskinen jätti Turun seudun arkeologisen tutkimuksen pölyt taakseen ja siirtyi tutkijaksi Museoviraston Haminan toimipisteeseen. Hänen työsarkaansa kuuluivat ennen kaikkea Kaakkois-Suomen linnoitusten sekä Haminan historiallisten kaupunki- ja kirkkorakennusten tutkimus, korjaus- ja restaurointityöt sekä töiden suunnittelu ja valvonta. Lukemattomien työkohteiden listalta löytyvät Haminan linnoituksen ja kirkkojen lisäksi myös mm. Ruotsinsalmen merilinnoituksen linnakkeet Fort Katarina ja Fort Elisabeth, Kyminlinnan maalinnoitus sekä Taavetin, Kärnäkosken sekä Svartholman linnoitukset. Tutkimustyönsä lisäksi Ilkka Kaskinen on työvuosinaan ja niiden jälkeenkin osallistunut useiden Haminan linnoituksen ja kaupungin historiaan liittyvien näyttelyiden käsikirjoittamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen.  Suurelle yleisölle suunnattuja ja suosittuja ovat olleet myös Kaskisen pitämät yleisöluennot ja opastukset linnoitus-, rakennus- ja kaupunkihistoriaan liittyen. Ilkka Kaskinen on vielä eläkepäivinäänkin jakanut tietoutta tutkimusalastaan myös kirjallisessa muodossa, johon voi tutustua mm. hänen tuotantonsa uusimpiin kuuluvissa artikkeleissa teoksissa Tähtilinnoituksen talot: elämää historiallisessa Haminassa (2021) sekä Kohtalona Ruotsinsalmi: tutkimuksia pintaa syvemmältä (2023).

Kunniakirjamaininta: Harri Ukkonen

Vuodesta 1998 aktiivinen Salpalinjan harrastaja, joka toiminnallaan monin tavoin edistänyt Salpalinjan saavutettavuutta ja tunnettuutta. Käynyt/paikantanut maastossa lähes kaikki Salpalinjan korsut sekä muita linnoitteita Suomenlahdelta Lappiin. Dokumentoinut kohteita valokuvaamalla: n. 15 000 valokuvaa tallentavat Salpalinjaa ja sen nykykuntoa laajasti tulevan tutkimuksen käyttöön. Maastotutkimukset suuntautuneet erit. linjan vahvimmin linnoitetulle, Suomenlahden ja Saimaan osuudelle. Kerännyt tietoa kohteista ja jakanut sitä viranomaisille, Salpalinjan museoille sekä somen kautta kaikille Salpalinjasta kiinnostuneille. Lisännyt tietouttamme Salpalinjan linnoitteiden sijainneista, lukumääristä sekä rakenteista. Selvittänyt rakennusaikaisten valokuvien sijainteja ja näin lisännyt valokuvien kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä. Lisännyt laitteiden saavutettavuutta ja turvallisuutta Virolahdella ja Miehikkälässä mm. siivoamalla sekä asentamalla puutteellisesti suojattuihin viemäreihin kansia.

Mikä on Nutikka ?
Nutikka-palkinnon tarkoituksena on palkita rakennettuun ympäristöömme, arkeologiseen kulttuuriperintöömme ja maisemiin kohdistuneita esimerkillisiä toimenpiteitä ja niiden tuloksia. Kulttuuriympäristöpalkinto Nutikka-palkinnolla halutaan tuoda esille ympäristömme kauneus- ja historiallisia arvoja sekä löytää ja esitellä tekijöitä, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet kulttuurillisesti kestävän elinympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Nutikka-palkinto voidaan myöntää yksityishenkilölle, yhteisölle, yritykselle, kunnalle tai kaupungille. Palkittavat kulttuuriympäristöt ja kohteet tai niihin liittyvät ideat voivat olla hyvin monenlaisia.