Maakunnan kehityksen kärjessä

AVOINTEN OVIEN PÄIVÄ 3.4.2020 ON PERUTTU

Perumme luonnollisesti suunnittelemamme avointen ovien päivän 3.4.2020 KORONAVIRUSTILANTEEN VUOKSI.

Järjestämme tilaisuuden tutustua tuonnempana uusiin tiloihimme Hovioikeudenkadulla, Kouvolassa.

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO

 

 

LIITON TOIMINTA HUOMIOI KORONAVIRUSTILANTEEN

Kymenlaakson liitto  julkisena toimijana tiedostaa vastuunsa ja noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Toimiemme tavoitteena on ennaltaehkäistä koronaviruksen leviämistä.

Henkilökuntamme tekee  pääsääntöisesti etätöitä 16.3.2020 alkaen. Tavoitat meidät normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Ajankohtaisista asioista viestimme sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuillamme.

Vältämme useampien henkilöiden kokoontumisia toistaiseksi. Sovitut tapaamiset järjestämme etäyhteyksillä.

Liiton omien toimielinten välttämättömät päätöksentekokokoukset järjestetään liiton toimipaikoissa. Työryhmien ja neuvottelukuntien kokoukset joko lykätään tai järjestetään etäyhteyksillä.

Maakuntakaava 2040 ehdotus on nähtävillä 27.3.2020 asti. Kaava-aineistot ovat ensisijaisesti nähtävillä sähköisesti Kymenlaakson internetsivuilla – Siirry kaavaehdotuksen sivuille tästä.
Kaavaan on edelleen mahdollista tutustua Kymenlaakson liiton toimistolla os. Hovioikeudenkatu 6, 3. krs, 45100 Kouvola, maanantaisin ja perjantaisin klo 9.00 - 15.00 tai sopimuksen mukaan. Sovithan kaikissa tapauksissa vierailustasi puhelimitse tai sähköpostilla. Koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeustoimien vuoksi sallimme yhdellä kertaa vain 2 hengen vierailun.

Kaavaa koskevissa asioissa voit olla yhteydessä: 
suunnittelujohtaja Frank Hering   gsm: +358 50 308 7290, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai
suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen  gsm: +358 44 7170 533, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymenlaakson kesäyliopiston opetusta ja muuta toimintaa koskeva koronaviruksen aiheuttamien toimien ohjeistuksen löydät täältä.

Kohdatessamme tervehdimme muutoin kuin kättelemällä!

Seuraamme tilannetta ja toimimme sen edellyttämällä tavalla. Edellä mainitut poikkeustoimet ovat voimassa 13.4.2020 asti.

Julkaistu 17.3.2020

Maakuntajohtajan blogi 2/2020

Paluu tulevaisuuteen – design hackaton                                                         

Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta vuonna 2022                            

Kymenlaakso ammentaa paljon rikkaasta historiastaan. Kuin Suomi pienoiskoossa Kymenlaakso nousi 150 vuotta sitten snellmanilaisen Suomen veturiksi. Metsäteollisuus, modernin Suomen luonut vihreä kulta, aloitti menestystarinansa erityisesti täällä.

Tuo J. V. Snellmanin kausi voimakkaana senaattorina 1860-luvulla ja Suomen asian edistäjänä oli Venäjällä uudistajakeisari Aleksanteri II:n suojasään kautta. Silloin jo puhuttiin perestroikasta, jota koko silloinen Venäjän valtakunta erillisalueineen kävi läpi. Paitsi suomen kielen saaminen tasaveroiseksi erityisesti oman rahayksikön markan saaminen 1865 oli Snellmanin ansioita. Vahvan markan kaudella alkoi metsäteollisuuskin Kymenlaaksossa 1872. Vahvan markan nurjia puolia oli nälkävuosien viljaostojen ja valtion varmuusvarastojen laiminlyönti. Nälkävuodet 1866-68 olivatkin kuin tuon ajan Titanic: eihän modernissa Suomessa nyt kenenkään enää kuulunut kuolla nälkään tai sen aiheuttamiin tauteihin. Niin kuitenkin kävi. Metsäteollisuus oli puolestaan sitä positiivista talouden pöhinää, josta Snellmania on kiittäminen vielä nykyisinkin.

Juhlavuoteen 2022 kuuluu toki paljon muutakin metsäteollisuuteen liittyvää. Teollisuushistoriaan liittyvät lukuisat kulttuuriympäristöt. Fyysisen työnteon lisäksi metsätalouden tuottamaan kulttuuriin liittyvät tehdasmiljööt, niiden ympäristöt ja ylipäänsä ihmisen suhde metsään, puihin.

Kymenlaaksolaisuus on 150 vuoden aikana tunnettu paljolti metsäteollisuudestaan. Kotkan kaupunki perustettiin 1878. Kymenlaakson maakunnan käsite alkoi muotoutua 1930-luvun noususuhdanteen kaudella. Silloinkin perustettiin runsaasti uutta teollisuutta. Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun 1934. Maakuntaliitto perustettiin 1937. Iivari Leiviskän vuoden 1939 Koulun yleismaantiedossa mainitaan Viipurin läänin kolme teollistuneinta aluetta: ne olivat Kymenlaakso, Vuoksenlaakso ja Laatokanranta. Vasta sotien jälkeen Kymenlaakso identifioitui uudelleen myös rajamaakuntana. Valtakunnanraja tuli lähelle Kymenlaakson ydinalueita.

Aluekehityksen näkökulmasta rajamaakunnan status on ollut sekä uhka että mahdollisuus. Uhka siinä mielessä, että väestökato on vuosikymmenten ajan ankarimmin rankaissut Suomen itärajan maakuntia. Vaikka rajaan on ajan myötä totuttu, uusi raja halkaisi aikanaan Kaakkois-Suomen talousalueet mielivaltaisesti kahtia. Raja on ollut myös mahdollisuus siinä mielessä, että rajakauppa ja rajaan liittyvät erityistoiminnot sekä EU:n raja-alueohjelma CBC ovat luoneet raja-alueelle toimeliaisuutta.

Logistiikkamaakunta sijaitsee erinomaisella paikalla. Yhteydet kaikkialle ovat vähintään hyvät, elleivät erinomaiset. Kymenlaakson liitto korostaa aina maakunnan hyviä puolia, koska maailmanlopunennustajia on aina riittämiin.

DIGITUKITARPEEN KYSELY

Pärjäätkö arjen digipalveluissa ? Testaa nyt taitosi 

Millaiset ovat sinun digitaitosi ? Tunnetko selviäväsi arjen sähköisistä palveluista ? Käy nyt testaamassa omat taitosi valtakunnallisessa kyselyssä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään digitaalisten taitojen sekä digipalveluiden kehittämisessä.

Digi ei ole pakko vaan mahdollisuus. Mahdollisuus hyvään, yhdenvertaiseen elämään ja sähköiseen asiointiin. Digitaaliset palvelut sujuvoittavat arkisten asioiden hoitamista. Kaikkien digitaidot eivät kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla. Digituki-hankkeen kautta nostamme kymenlaaksolaisten kuntalaisten arjen sähköisen toimimisen laatua paremmaksi.

Digitaitojen tärkeys korostuu palveluiden muuttuessa sähköisiksi. On arvioitu, että noin neljänneksellä väestöstä olisi liian heikot digitaidot, mutta varmaa tietoa tilanteesta ei ole. Digitaitokysely selvittää suomalaisten digitaitojen todellisen tilan. Kysely päättyy 3.4.2020.

VASTAA SÄHKÖISEEN DIGITAITOKYSELYYN TÄSTÄ.

Kyselyn ovat laatineet Valtiovarainministeriö sekä  Digi- ja väestötietovirasto .

Lue aiheesta lisää Digi- ja väestötietoviraston sivuilta tästä.

Lisätiedot: Katariina Terävä, p. 044 – 554 9874, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Digiosaaminen on uusi kansalaistaito.

Blogi: EU-rahojen jakauduttava tasaisemmin koko maahan

Parhaillaan valmistellaan Manner-Suomen Rakennerahasto-ohjelmaa 2021-2027, sen ohjelmatekstiä ja varojen maakunnittaista jakoa Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien (ELSA) tavoitteena on lisätä varojen käytön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tasapainottamalla rahojen jakoa nykyistä tasaisemmin koko maahan.

Suurin vääntö käydään rahoituksen jaosta. Kymenlaakson neuvottelijat maakuntajohtaja Jaakko Mikkola ja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen tavoittelevat sitä, että nykyisen ohjelmakauden epäoikeudenmukainen tilanne korjataan. Esimerkiksi Etelä-Savo kuittaa tällä kaudella 94 euroa/asukas vuodessa. Eteläisenä naapurina oleva Kymenlaakso, jonka aluekehitystä kuvaavat tunnusluvut ovat yhtä heikkoja, saa vastaavasti vain 20 euroa/asukas vuodessa. Ei voi olla niin, että Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla (IP-alue) on jonkinlainen saavutettu etu viedä leijonanosa rahoituksesta pelkästään maantieteellisen sijainnin perusteella. Suomen maakunnat tulee uudella kaudella asettaa samalla viivalle ja rahoituksen tulee perustua monipuolisesti aluekehitystä kuvaaviin mittareihin.

Elinkeinoministeri Lintilä on heittänyt pallon maakunnille ja pyytänyt niiltä yhteistä, maakuntakohtaista mallia rahojen jaosta. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, ministeriö tekee ratkaisun. Ns. IP-maakunnat tahtovat ”tyhjentää pöydän” jopa nykyistä rahoituskautta jyrkemmin. ELSA-maakunnat taas ovat asettaneet neuvotteluun yhteisen ja oikeudenmukaisen neuvottelulähtökohdan, joka on elinkeinoministerin kirjeen lähtökohtien mukainen. Tämä on Kymenlaakson aluekehityksen tärkein yksittäinen edunvalvonta-asia vuosiin. Nyt neuvotellaan ratkaisu, jota toteutetaan seuraavat seitsemän vuotta. Tavoitteemme on nostaa rahoitus vuositasolla meille oikeudenmukaisesti kuuluvalle tasolle, eli noin kolminkertaiseksi nykytasoon verrattuna. Mitä lähemmäs tuota noin 60 €/asukas tasoa päästään, sitä tyytyväisempiä voimme olla. Kun huomioidaan EU-rahoitukseen liittyvä valtion rahoitus, puhutaan yhteensä jopa sadasta miljoonasta eurosta hankekauden aikana”, summaa Lehtinen.

Päätös varojen jakamisesta Suomen sisällä tehdään elinkeinoministerin esittelystä valtioneuvostossa. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä tiedossa, mutta päätökset tulee tehdä tämän vuoden aikana, jotta rahoituskausi pääsee alkamaan suunnitellusti.

Jussi Lehtinen

aluekehitysjohtaja, maakuntaneuvos

Kymenlaakson liitto