Kymenlaakson aluerakenne

Aluerakenteella tarkoitetaan asumisen, palveluiden, tuotannon ja työpaikkojen, vapaa-ajanalueiden sekä liikennejärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elin- ja toimintaympäristölle ja sitä kautta vahvistetaan Kymenlaakson kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen.

Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita.

Itä-länsi suuntaisten maantie- ja rautatieliikenneyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kilpailukykyinen elinkeinoelämä tukeutuu kustannustehokkaisiin tavaraliikenteen yhteyksiin ja kuljetustarpeita joustavasti palveleviin logistisiin ketjuihin. Toiminnalliset yhteydet tukevat TEN-T-verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan Euroopan ja Aasian markkina-alueisiin. 

Eheä alue- ja yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikennejärjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 

Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Kymijoki, Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Kymenlaakson pinta-alasta noin 25 % on merialuetta. Rannikko- ja merialueiden välisen vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy.

Aluerakenteen kehityskuva

• 

  Aluerakennekuva