Liikennehankkeita
Kymenlaakson liitto on osallistunut useisiin hankkeisiin, joiden avulla tuotetaan uutta tietoa liikennejärjestelmän kehittämisen tueksi. Hankkeiden tuloksia hyödynnetään liiton omien prosessien lisäksi kunnissa. Useimmat hankkeista ovat osa Kymenlaakson jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä.

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2025
Kymenlaaksossa toteutettiin liikkumistutkimus, jolla selvitettiin maakunnassa asuvien liikkumistottumuksia sekä mielipiteitä liikkumisolosuhteiden kehittämistarpeista.
Edellisen kerran vastaava tutkimus on toteutettu Kymenlaaksossa vuonna 2019. Nyt toteutettavan tutkimuksen tuloksia vertaillaan aiempaan liikkumisessa tapahtuneiden muutosten tunnistamiseksi. Lisäksi tutkimus tuottaa tarkentavaa alueellista tietoa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen rinnalle. Vuoden 2019 tutkimuksen tulokset ovat tarkasteltavissa Kymenlaakson liiton verkkosivuilla.
Tutkimuksen toteuttavat Ramboll Finland Oy sekä Iro Research Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton sekä maakunnan kuntien toimeksiannosta.

Väylähankkeet
Kymenlaaksossa on käynnissä useita eri vaiheissa eteneviä väylähankkeita valtion väyläverkolla.
Väylävirasto vastaa valtion väyläverkon kehittämisestä ja ylläpitää palvelua, jossa on kootusti tieto suunnitteilla, käynnissä ja valmistuneista väylähankkeista. Palvelussa voit hakea ja tutustua Kymenlaaksossa käynnissä oleviin hankkeisiin.

Liikennemäärät Kymenlaaksossa
Kymenlaakson liitto on laatinut liikennemäärien seurantapalvelun, josta näkee keskimääräisen vuorokausiliikenteen keskeisiltä mittauspisteiltä.
Lähtötiedot on haettu Fintrafficin LAM-tilastohausta.

Kymenlaakson junapilotin jatko 2025 - Kymenlaakson liitto vauhdittamassa lähijunaliikenteen kehittymistä
Kymenlaaksossa toteutettiin lähijunaliikenteen aikataulujen kehittämishanke 2025 aikana, jossa VR:n, Kotkan ja Kouvola kaupunkien, Hyvinvointialueen sekä Xamkin kanssa päivitettiin lähijunaliikenteen aikataulurakennetta. Uusi aikataulu perustuu vakiominuuttilähtöön, joka selkeyttää aikataulurakennetta ja helpottaa paikallisliikenteen yhteensovittamista. Lisäksi vuorovälejä on tasoitettu keskipäivässä. Aikataulut tulivat käyttöön joulukuussa 2025.
Nykyinen kehitys on jatkoa Kymenlaakson junapilotissa luodulle vahvalle pohjalle, jossa Kymenlaakson liitolla on ollut merkittävä rooli. Kymenlaakson junapilotti palkittiin vuonna 2020 maakunnan parhaaksi ympäristötekona.
Lisäksi merkittävä saavutus on päätös lähijunaliikenteen jatkumisesta nykyisessä laajuudessaan vuoden 2030 jälkeen. Liikenteen jatkumisella saadaan täysi hyöty valmistuneesta Kouvola-Kotka/Hamina -ratahankkeesta, ja sen yhteydessä uudistetuista seisakkeista.
Lähijunaliikenteen kalusto on myös päivittymässä vuoteen 2028 mennessä uudempiin sm4 juniin, jotka ovat merkittävä edistys mm. esteettömyyden näkökulmasta.

Eurooppatie 16 -hanke etenee - E16 kulkee Raumalta Kotkan Mussalon satamaan asti
Kymenlaakson liiton 2023 alkupuolella järjestämässä neuvottelussa HaminaKotka Sataman sekä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien kanssa, tehtiin yhteinen linjaus, että paras reitti kulkisi vt 12 Raumalta Kouvolan kautta aina Mussalon satamaan asti. Maakuntahallitus vahvisti Kymenlaakson osallistumisen Eurooppatie 16 -hankkeeseen.
Kansallisesti hanke etenee Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämällä säädöshankkeella, jolla E16-tien jatkaminen saatetaan kansallisesti voimaan. Suomi esitti tien jatkamista Suomen puolelle Eurooppateitä koskevia asioita käsittelevälle Euroopan talouskomission tieliikenteen työryhmälle lokakuussa 2024. Kansallisesti tien jatkaminen Suomeen saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella, joka valmistellaan ministeriön käynnistämässä säädöshankkeessa. Esityksen mukaan E16-tien tulevat muodostamaan valtatie 12 välillä Rauma-Kouvola ja valtatie 15 välillä Kouvola-Kotkan Mussalo. Suomen osuus E16-tiestä on noin 400 kilometriä. Muutosten myötä tiet merkitään oman kansallisen numeroinnin ohella uudella E16-numeroinnilla. Tasavallan presidentti hyväksyi 3.10.2025 kansainvälisen sopimuksen muutoksen, jolla Eurooppatie 16 eli E16-tietä voidaan jatkaa Suomen puolelle.
Uusi tieluokitus korostaa maakuntamme merkitystä logistiikan solmukohtana, huoltovarmuuden takaajana ja tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistajana. Kymenlaakson liitto on ollut alusta lähtien Eurooppatien edunvalvonnassa mukana.

Ratahankkeet
Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 on osoitettu maakunnan tavoite rataverkon kehittämiseksi myös pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin varautuen. Kaavassa osoitetaan Helsingistä itään suuntautuvien uusien ratalinjausten osalta vaihtoehtoja ohjeellisin tai vaihtoehtoisin linjausmerkinnöin tai yhteystarpeena. Päätöksiä ratayhteyksien toteuttamisesta ei ole, joten epävarmuustekijöihin varaudutaan vaihtoehtoisilla linjausmerkinnöillä. Kymenlaakson maakuntakaava 2040 suunnitteluratkaisuita tarkennetaan suunnittelun edetessä.
Itäradan raidelinjaus kulkee Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Itäradan suunnittelua varten on perustettu osakeyhtiö Itärata Oy, jonka perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 29.3.2022. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen. Itärata luo nykyistä suoremman sekä nopeamman yhteyden Itä-Suomeen. Itäradan suunnittelussa YVA-vaihe on päättymäässä ja seuraavaksi on käynnistymässä yleissuunnittelu.
Hankkeesta tarkemmin: https://www.itarata.fi/
Itäinen rantarata on vaihtoehtoinen idän suunnan ratalinjaus, joka kulkee Helsingistä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Luumäelle, jossa rata yhdistyy nykyiseen Kouvolan ja Lappeenrannan väliseen rataan. Haminan ja Luumäen välillä on kaksi ratalinjausvaihtoehtoa. Itäinen rantarata yhdistäisi Kymenlaakson eteläosan vaihdottomalla ratayhteydellä pääkaupunkiseutuun ja lyhentäisi matka-aikoja Karjalan radalta pääkaupunkiseudulle.
Hankkeesta tarkemmin: https://www.kotka.fi/kotkan-kaupunki/itainen-rantarata/

Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelma on valmistunut 2023
Kymenlaakson liitto on laatinut yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelman. Suunnitelman laatimisen mahdollisti Traficomilta saatu liikkumisen ohjauksen valtionavustus.
Suunnitelmassa tarkastellaan ympäristön ja ihmisten kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat samalla taloudellisia, sujuvia, turvallisia ja terveellisiä. Kestävä liikkuminen kattaa suunnitelmassa sekä henkilö- että tavaraliikenteen. Kestävä liikennejärjestelmä pyrkii tilanteeseen, jossa kestävyyden kolme ulottuvuutta – ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys – ovat tasapainossa. Tällainen liikkumisympäristö huomioi ihmiset ja kuljetukset erilaisine tarpeineen ja aiheuttaa mahdollisimman vähän haittavaikutuksia ilmastoon, talouteen ja elinympäristöön.
Suunnitelmaa hyödynnetään muun muassa meneillään olevassa Kaakkois-Suomen liikennestrategian päivitystyössä sekä piakkoin käynnistyvissä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikennestrategioiden päivityksissä.

Kaakkois-Suomen liikennemalli
Kaakkois-Suomeen on laadittu räätälöity liikennemalli helpottomaan kaupunkisuunnittelua ja ennakoimaan liikkumisen muutoksia. Mallin on tuottanut Rambol Finland Oy.
Mallijärjestelmä koostuu yksilötason simulointimallista Brutus sekä Emme ohjelmistossa toimivista sitä täydentävistä ulkoisen ja raskaan liikenteen osamalleista. BRUTUS on yksilöpohjainen liikenteen kysynnän simulointimalli, jolla voidaan simuloida tarkasteltavan alueen asukkaiden vuorokauden aikana tekemät matkat ja eri kulkutapavalinnat matkaketjut huomioiden.
Jaa artikkeli
Lisätietoja

Hering Frank
Suunnittelujohtaja
+358 50 308 7290
Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmä, kansainväliset yhteydet, edunvalvonta, vastuualueen johtaja