Suo, metsä ja hiili - selvitys Kymenlaakson hiilitaseesta
Selvitys paljastaa maakunnan hiilinielut ennätyksellisen tarkasti ja antaa skenaariot metsien ja turvetuotantoalueiden kestävästä käytöstä. Selvityksen tarkoitus on tuoda tietoa siitä, kuinka Kymenlaaksossa olisi mahdollista yhdistää luonnonvarojen kestävä käyttö ja samalla edistää alueen elinvoimaa.
Selvityksen mukaan Kymenlaakson maankäyttösektori on hiilenlähde. Maankäyttösektorin päästöjä selvitettiin viljelysmaiden, metsämaiden, turvetuotantoalueiden ja ruohikoiden osalta. Rakentamisesta johtuvaa maankäytön muutosta ei huomioitu selvityksessä.
Suurin päästösektori on viljelysmaat. Erot hehtaarikohtaisissa päästöissä kivennäismaiden ja turvepeltojen välillä ovat suuria. Ruohikot ovat pääasiassa entisiä peltoja, joista monet sijaitsevat turvemailla. Metsien hiilitase laskettiin sekä puuston että maaperän osalta. Puuston hiilitaseessa näkyy selvästi vuotuisten hakkuumäärien vaikutus metsien kokonaishiilitaseeseen. Turvetuotantoalueiden osalta tarkasteltiin eri jatkokäyttömuotojen vaikutusta hiilitaseeseen, vesistöpäästöihin sekä luonnon monimuotoisuuteen.
Selvityksessä annettiin myös toimenpidesuosituksia siitä, kuinka metsien ja turvetuotantoalueiden kestävää käyttöä voitaisiin edistää. Toimenpidesuosituksia kohdennettiin mm. metsäpalveluyrityksille, metsänhoitohdistyksille, kunnille sekä maakuntaliitolle.


Selvitys laadittiin Kymenlaakson liiton omassa JTF-hankkeessa Metsien ja turvetuotantoalueiden kestävän käytön edellytykset Kymenlaaksossa. Selvityksen laativat Arvometsä Oy, Luonnonvarakeskus ja Tyrsky-Konsultointi Oy.
Jaa artikkeli
Lisätietoja

Leino Kaisa
Ympäristösuunnittelija
Tel: +358 44 747 8518
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, kestävä kehitys, luonnonvarat, vesistöt, kansainvälinen ympäristö- ja ilmastotyö, ympäristöpoliittinen neuvottelukunta