Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia 2026 - 2029
Kymenlaakson älykäs erikoistuminen perustuu maakunnan omiin vahvuuksiin ja potentiaaleihin – erityisesti bio- ja kiertotalouden, logistiikan, sekä datatalouden osaamiseen. Näiden teemojen ympärille rakennetaan elinvoimaa tukevia ekosysteemejä, jotka yhdistävät yritykset, korkeakoulut ja kehittäjäorganisaatiot. Strateginen painotus ei tarkoita toimialavalintaa, vaan osaamisperustaista erikoistumista – esimerkiksi yhdistämällä perinteisen teollisuuden ja logistiikan osaamista uusiin digitaalisiin ja vihreän siirtymän sovelluksiin.
Strategia toimii välineenä innovaatio- ja investointivetoiseen taloudelliseen uudistumiseen, jossa TKI-infra, osaaminen ja pilotointi toimivat julkisten investointien alustana yksityisten panostusten vivuttamiseen. Tavoitteena on rakentaa Kymenlaaksoon kansainvälisesti verkottunut ja uudistumiskykyinen innovaatioekosysteemi, joka mahdollistaa uuden liiketoiminnan synnyn, olemassa olevien yritysten uudistumisen sekä osaamisen jatkuvan kehittämisen.
Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärjet 2026 - 2029
1. Bio- ja kiertotalous – uusiutuvat materiaalit ja energia
Bio- ja kiertotalous on Kymenlaaksolle strategisesti merkittävä kärki, joka kytkeytyy alueen vahvaan metsäteollisuusperinteeseen, kasvavaan elintarvikeketjuun ja teknologisen kehityksen mahdollistamaan resurssitehokkuuteen. Kymenlaakson vahvuus on eri teollisuudenalojen välisten sivuvirtojen hyödyntäminen, mikä tarjoaa ainutlaatuisen alustan teollisten symbioosien kehittämiselle.
Kärkiteemat painottuvat erityisesti uusiutuviin materiaaleihin ja energiaratkaisuihin, kiertotalouden jalostusarvon nostamiseen, sekä elintarvikealan kestävään uudistumiseen. Alueella toimii useita avainkehittäjiä, kuten Xamkin BioSampo-tutkimuskeskus, Hyötyvirta-alusta sekä Kouvola Innovationin vetämä KEKE-hanke, jotka edistävät TKI-ympäristöjen rakentamista ja yrityslähtöistä yhteistyötä.
2. Logistiikka – älykäs, vihreä ja kriisinkestävä logistiikka
Kymenlaakso on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä logistinen keskus, joka yhdistää Suomen meriväylät, rautatieverkot ja päätieyhteydet. Maakunnan logistinen erikoistuminen perustuu erityisesti satamasidonnaiseen liikenteeseen, Kouvolan rautatie- ja terminaalikeskittymään sekä kehittyviin logistisiin ja digitaalisiin palveluihin. HaminaKotkan satama ja Kouvola RRT muodostavat Kymenlaaksoon ydinverkon logistiikkakäytävän, jota täydentävät Vaalimaan raja-asema, Helsinki-East Aerodrome ja muu maakunnan infrastruktuuri.
Strategian päivitystyön yhteydessä logistiikkakärjen yhteiskunnallinen ja elinkeinopoliittinen merkitys on entisestään korostunut. Huoltovarmuus, varautuminen ja turvallisuus ovat nousseet entistä keskeisemmiksi näkökulmiksi, mikä näkyy kansallisen logistiikkastrategian päivittyneissä painopisteissä sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimuksissa.
Kärki on viimeisimmän strategiapäivityksen myötä laajentunut logistiikkaekosysteemin kokonaisturvallisuuteen, huoltovarmuuteen sekä kiertotalouden logistisiin ratkaisuihin. Samalla kehittämisessä painottuvat entistä selkeämmin vihreän siirtymän vaatimukset, liikenteen päästövähennykset, varautuminen muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen ja digitalisaation mahdollistamat tehokkuusloikat.
3. Digitalous – Datatalous, kokonaisturvallisuus ja peliteknologia
Digitalous on Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strateginen kärki, joka yhdistää digiteknologian, turvallisuuden, pelillisyyden ja luovan talouden osaamisen (Createch). Kärki kattaa toisaalta korkean teknologian ratkaisut kuten kyberturvallisuus, datakeskukset ja tekoäly, mutta yhtä lailla aineettoman arvonluonnin ja käyttäjäkokemuksen vahvistamisen pelien, tapahtumien, palvelumuotoilun ja visuaalisen sisällöntuotannon keinoin. Erityisesti digitalouden ja luovan talouden yhdistelmät tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusille innovaatioille, vientituotteille ja elämyksellisille palveluratkaisuille.
Kymenlaakson digitalouden ja Createch-ekosysteemissä toimii yli 1100 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 186 miljoonaa euroa (2023). Keskeisimmät alat ovat tapahtumaala (42 M€), peliala (23 M€), arkkitehtuuri (25 M€) ja audiovisuaalinen tuotanto (20 M€). Toimiala ei rajoitu viihteeseen, vaan kattaa monistettavat sisällöt, digitaaliset palvelut ja hybridimuotoiset ratkaisut, jotka kytkeytyvät niin opetukseen, turvallisuuteen, hyvinvointiin kuin teollisuuteenkin.
Lisätietoja:
Elinkeinopäällikkö Petri Tolmunen
p. +358 44 747 8512