Keskeisiä sidosryhmiä ovat maakunnan yritykset, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, erilaiset kehittämisyhtiöt sekä julkisen sektorin toimijat. Neloskierre tuo mukaan myös järjestösektorin sekä kansalaiset, kuluttajat. Maakunnasta löytyvien kumppanuuksien ja verkostojen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös maakunnan ulkopuolisiin verkostoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kymenlaaksolaisten yritysten aktivointi ja sitouttaminen innovaatioekosysteemiin
Yritykset ovat Kymenlaakson TKI-toiminnan avainpelureita ja siten myös älykkään erikoistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Yritysten osallistumista ja sitoutumista maakunnan innovaatioekosysteemiin on kuitenkin syytä vahvistaa. Yritysten mukaan saaminen onkin tunnistettu keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen näkökulmasta.
Yritysten mukaan saamiseksi tarvitaan kuitenkin riittävän konkreettisia ja lisäarvoa synnyttäviä toimia sekä erilaisia lähestymistapoja: maakunnasta löytyy niin pieniä kuin suuriakin toimijoita, joiden kyvyt, mahdollisuudet ja innokkuus osallistua toimintaan vaihtelevat.
Kansainvälisten verkostojen vahvistaminen
Älykkään erikoistumisen toteuttaminen on lähtökohdiltaan hyvin kansainvälistä. Alueen omaa osaamista ja verkostoja on syytä vahvistaa pitkäjänteisesti linkittymällä kärkivalintojen kannalta keskeisiin kansainvälisiin verkostoihin. Älykkään erikoistumisen strategian toteutuksen yhteydessä onkin keskeistä tunnistaa ne kärkialakohtaiset keskeiset kansainväliset verkostot ja kumppanuudet, joiden kautta voidaan edistää muun muassa kärkialoihin liittyvää TKI-toimintaa ja sen rahoituksen kanavoitumista maakuntaan.
Ohjelmakaudella 2021–2027 älykkään erikoistumisen merkitys tulee korostumaan EU:n jäsenmaiden välisissä yhteishankkeissa, ja EU tarjoaakin erilaisia foorumeita, joita hyödyntämällä voi vahvistaa kärkialoihin liittyviä verkostoja ja yhteistyötä. Esimerkiksi Älykkään erikoistumisen S3‐foorumilla (Smart Specialisation S3 Platform) alueet voivat viestiä ja rakentaa omaa älykkään erikoistumisen profiiliaan sekä löytää itselleen sopivia kumppanialueita. Myös EU:n alueidenvälisen yhteistyön ohjelma (mm. Interreg, Horisontti) tukevat kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä. Älykäs erikoistuminen on huomioitu myös ERRINin toiminnassa.
