Väestö ikääntyy ja vähenee, koulutustaso hitaassa nousussa
Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja väestöllinen rakennemuutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakunnan väkiluku on supistunut erittäin voimakkaasti etenkin syntyvyyden laskun, väestön ikääntymisen sekä erityisesti Uudellemaalle suuntautuneen muuton vaikutuksesta.
Maakunnan haasteena on myös väestön matala koulutustaso, joka on teollisuusmaakunnille tyypilliseen tapaan alhainen. Väestönkehitykseen ja työllisyysdynamiikkaan heijastuu myös maakunnan sijainti: maakunnan asutuskeskukset ovat hieman liian kaukana Helsingin työmarkkinoista. Lisäksi maakunnan korkeakoulutarjonta ja toisaalta kapea työpaikkatarjonta korkeasti koulutetuille vaikuttavat kehitykseen.
Aluetalous ja yrityskenttä kiihdytyskaistalla
Maakunnan taloudellinen rakennemuutos on ollut erittäin voimakasta. Rakennemuutoksen myötä maakunnan tuotantorakenne on monipuolistunut, mutta taloudelliset taantumat ovat hidastaneet kehitystä ja heikentäneet yritysten kasvu- ja investointikyvykkyyttä.
Vuonna 2019 Kymenlaakson tutkimus- ja kehittämismenot (T&K-menot) kasvoivat huomattavasti. Vaikka ne ovat kehittyneet myönteisesti 2010-luvulla, on Kymenlaakson T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen pysynyt 2010-luvulla selvästi koko maata alemmalla tasolla.