Ideoille kasvoi siivet Pyhtäällä
– AERO kokosi kehittäjät ja yritykset yhteen

Vaikka päivä valkeni Pyhtäällä harmaana ja sumuisena, Aeronauticalla tunnelma oli kaikkea muuta kuin ankea. Aamusta lähtien tilassa kävi kuhina, kun lähes sata osallistujaa kokoontui AERO – Alueellista elinvoimaa ja rohkeita oivalluksia -tapahtumaan keskustelemaan teknologiasta, yhteistyöstä ja alueen tulevaisuudesta.

Yhteistyö on Kymenlaakson vahvuus

Tilaisuus käynnistyi paikallisella otteella, kun juontaja Jari Korkki viritti päivän heti oikealle taajuudelle ja kutsui lavalle Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholmin. Lindholm toivotti vieraat tervetulleiksi ympäristöön, jossa ilmailu, teknologia ja uudet ideat kohtaavat.

Seuraavaksi lavalle astui pyhtääläinen Kymenlaakson liiton elinkeinopäällikkö Petri Tolmunen, jonka viesti oli selkeä. Alueen kehittäminen ei synny yksittäisistä teoista, vaan yhdessä tekemisestä. Maakuntaohjelma ja älykkään erikoistumisen strategia eivät ole vain asiakirjoja, vaan yhteinen suunta, jota rakennetaan kuntien, yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöllä.

– Kymenlaakson kehittäminen ei tapahdu yksin. Se syntyy yhteistyöllä, teoilla ja luottamuksella, Tolmunen totesi.

Päivän keynote-puheenvuoron piti ajankohtaisissa keskusteluissa esillä ollut entinen Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, nykyinen Pathfinder Solutionsin toimitusjohtaja Jyri Kosola. Hän avasi teknologian murrosta ja sen vaikutuksia turvallisuuteen ja sodankäyntiin.

Kosola nosti esiin erityisesti drooniteknologian nopean kehityksen ja sen, miten se muuttaa perinteisiä käsityksiä sodankäynnistä. Tulevaisuuden konfliktit rakentuvat yhä enemmän nopeuden, havainnon, häirinnän ja autonomisten järjestelmien varaan, joissa drooniparvet ja robotiikka haastavat perinteiset raskaat asejärjestelmät. Puheenvuoro tarjosi samalla laajemman näkökulman siihen, miten teknologinen kehitys heijastuu myös siviiliteknologiaan ja turvallisuusalan innovaatioihin.

Ideasta toteutukseen – rahoitus mahdollistaa kokeilut

Yksi päivän keskeisistä teemoista oli rahoitus ja se, miten ideat muuttuvat käytännön kokeiluiksi ja uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Kymenlaakson liiton Kirsi Tallinen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen Asko Jaakkola avasivat yrityksille suunnattuja rahoitusinstrumentteja sekä EU-rahoituksen roolia kehittämishankkeissa.

Teema jatkui paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin, miten hankkeet voivat toimia siltana tutkimuksen, yritysten ja käytännön innovaatioiden välillä. Keskustelussa korostui erityisesti se, että hankkeet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden testata uusia ratkaisuja ja teknologioita matalammalla riskillä.

Hankkeet näyttävät suunnan tulevaisuuteen

Aamupäivän aikana lavalla nähtiin useita JTF-rahoitteisia kehittämishankkeita, joissa rakennetaan konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Yksi esimerkeistä oli AkKuLOG-hanke, jossa Xamkin ja LUT-yliopiston tutkijat kehittävät ratkaisuja akkuteollisuuden logistiikkaan. Akkuteollisuus on yksi Kymenlaakson merkittävimmistä kasvualoista, ja toimiva, vähäpäästöinen logistiikka on keskeinen osa sen kehitystä.

Toinen esimerkki energiateemasta on Älykkään sähköverkon ja teollisen energiayhteisön kokeilualusta Kotkan Mussalossa -hanke. Hankkeessa tutkitaan satamaympäristön sähköistymistä, uusiutuvan energian hyödyntämistä ja energiavarastojen roolia tulevaisuuden järjestelmissä. Satamien sähköistyminen ja energiajärjestelmien uudistuminen ovat keskeisiä askelia kohti vähäpäästöisempää ja joustavampaa logistiikkaa.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on syntynyt tukemaan erityisesti alueita, joissa energiamurros ja turvetuotannon väheneminen vaativat uusia ratkaisuja. Siksi myös ympäristöteemat olivat vahvasti esillä niin lavalla kuin myös hanketorilla.

KAVE – Kaakkois-Suomen vesiensuojelu- ja ennallistamishanke keskittyy turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja vesistöjen kunnostamiseen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hanke toteuttaa konkreettisia ennallistamis- ja kunnostustoimia sekä aktivoi kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita mukaan kehittämistyöhön ja hyödyntämään JTF-rahoitusta.

Näitä lavalla sekä hanketorilla esiintyneitä hankkeita yhdistää yksi ajatus. Tulevaisuutta ei vain suunnitella – sitä testataan, mallinnetaan ja rakennetaan jo nyt käytännössä!

Päivä jatkui lentokentällä – tulevaisuuden ilmailua käytännössä

Iltapäivällä tapahtuma siirtyi aurinkoiselle Helsinki-East Aerodromelle, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan lentokentän kehitykseen ja sen rooliin tulevaisuuden ilmailun ja teknologian testialustana Tommi Jokikyynyn ja Eija Korjulan johdolla.

Paikan päällä esiteltiin myös CareWings 5G -hanke, jossa kehitetään droneihin ja yksityiseen 5G-verkkoon perustuvia ratkaisuja muun muassa terveydenhuollon logistiikkaan ja tilannekuvaan. Hankkeessa testataan, miten droonien avulla voidaan nopeuttaa esimerkiksi verinäytteiden kuljetuksia, parantaa onnettomuustilanteiden tilannekuvaa ja tukea viranomaistoimintaa haastavissa olosuhteissa.

Taustalla toimii älykäs digitaalinen infrastruktuuri, jossa sensorit, data ja reaaliaikainen yhteys mahdollistavat tehokkaamman ja turvallisemman toiminnan. Kokonaisuus havainnollistaa konkreettisesti, miten uudet teknologiat voivat tuoda hyötyjä arkeen – erityisesti tilanteissa, joissa nopeus, saavutettavuus ja luotettava tieto ovat kriittisiä.

Kentällä vieraat pääsivät tutustumaan myös Xamkin drone “Xontti”-koulutuskonttiin sekä lentokenttäalueen toimintaympäristöön.

Kohtaamiset olivat päivän tärkein anti

Palautekyselyn perusteella tapahtuma onnistui tavoitteessaan: tuoda ihmiset yhteen. Lähes kaikki vastaajat kokivat tapahtuman ajankohtaiseksi, ja valtaosa sai lisää ymmärrystä hanketoiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista. Moni kertoi saaneensa uusia ideoita, kontakteja tai vähintään ajatuksia jatkoon.

Useissa vastauksissa korostui sama viesti: päivän tärkeintä antia olivat kohtaamiset. Keskustelut hanketorilla, käytävillä ja kahvipöydissä koettiin erityisen arvokkaiksi.

Kokonaisarviot nousivat pääosin tasolle 4–5, ja tapahtumaa kuvailtiin muun muassa “mielenkiintoiseksi”, “inspiroivaksi” ja “hyväksi kokonaisuudeksi”. Samalla palautteessa nostettiin esiin myös kehityskohteita, kuten akustiikka lentokentällä, ohjelman rytmitys sekä tarve lisätä aikaa verkostoitumiselle ja hankkeiden esittelylle.

Yksi viesti jäi kuitenkin kirkkaasti päällimmäiseksi - tällaisille kohtaamisille on selvä tarve!