Jaa artikkeli

Päivitetty 20.08.2021

Maakuntaohjelman 2018 - 2021 toteutuminen

Aluekehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joten yksittäisen neljän vuoden maakuntaohjelman vaikuttavuuden arvioiminen on haastavaa. Ohjelmakauden alussa globaali talous kehittyi myönteisesti, mikä näkyi myös Kymenlaaksossa hyvänä kehityksenä monella sektorilla. Vuonna 2020 alkanut Covid-19-pandemia on mullistanut globaalia taloutta ja haastanut toimintaympäristöä myös Kymenlaaksossa. Keväällä 2021 tilannekuva näyttää siltä, että Kymenlaakso on selviytymässä pandemian aiheuttamasta kriisistä keskimääräistä vähäisemmin vaurioin.

Maakuntaohjelmassa 2018-2021 on muotoiltu Kymenlaakson visio vuodelle 2040 seuraavasti:

"Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin-, harrastus- ja liiketoimintaympäristö” Tavoitteena hiilineutraali maakunta 2040

Maakuntaohjelman keskiössä oli Kymenlaakson saaminen kasvu-uralle.

Kehittämisen painopisteet oli määritelty seuraavasti:

Luotettava liiketoimintaympäristö

Tarjotaan luotettava liiketoimintaympäristö, suurien markkina-alueiden, EU:n ja Venäjän välissä sekä haetaan aktiivisesti kumppanuuksia globaaleilta markkinoilta.

Kymenlaaksoon on onnistuttu saamaan uusia investointeja ja nykyiset toimijat ovat jatkaneet myös investointejaan. Kymenlaakso sijoittuu hyvin kansallisessa vertailussa mitattaessa maakunnan osuutta BKT:stä. sijoitus on kehittynyt myönteisesti ohjelmakauden aikana.

Laadukas asuin- ja kulttuuriympäristö

Panostetaan asuinympäristön laatuun, puhtauteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tehdään alueesta mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille.

Kymenlaakson väestökehitys on ollut negatiivinen ja yrityksille on vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa kasvun ja kannattavuuden turvaamiseksi.
Vetovoimainen osaamis- ja innovaatioympäristö

Kehitetään kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia innovaatioeko-systeemejä, panostetaan tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden lisäämiseen, sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseen.

Kymenlaakson tki-menojen ja innovaatioekosysteemin kehityksessä on nähtävissä myönteistä kasvua. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Xamk) on vahvistanut merkittävästi tki-toimintaansa maakunnassa ja myös yrityssektorin panostukset ovat myös kasvussa. Kymenlaaksoon perustettiin vuonna 2020 Kymenlaakson korkeakouluyhdistys, jonka tehtävänä on vahvistaa Kymenlaakson tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (tki). Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan erityisesti Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian mukaisia kärkialoja. Korkeakouluyhdistyksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on saada professuureja Kymenlaaksoon näille aloille.

Toimivat liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä

Tuetaan hyvinvointia ja arkea toimivilla liikenneyhteyksillä.  Ylläpidetään yritysten kilpailukykyä kehittämällä Suomen sisäisiä ja kansainvälisiä kuljetusreittejä. Hyödynnetään TEN-T rahoitus tie-, rautatiekuljetusten ja sataman kilpailukyvyn parantamiseksi.

Maakunnan sisäisessä liikenteessä ei ole ohjelmakauden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Kotkan ja Kouvolan välinen valtatie 15 ottaa edelleen rahoitusta parantamistoimenpiteisiin. Suunnitelma on valmiina. Kouvolan ja Lahden välisellä tieosuudella on valmistunut eritasoliittymä Iitin Kymiringin moottoriurheilukeskuksen kohdalle.

Joukkoliikenteessä Kotkan ja Kouvolan välisessä junaliikenteessä tarjontaa, lippujärjestelmää ja aikataulurakennetta on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Pysäkkien ja seisakkeiden osalta on vielä kehitettävää. Koronapandemia on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti.  

Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisellä radalla on perusparannus meneillään, mutta Kouvolan ja Kotkan välille jää vielä yksiraiteista rataosuutta, mikä estää ratakapasiteetin kasvattamista. Suomi on saanut vuonna 2020 EU:n CEF -rahoitusta Kouvola-Kotka-Hamina –radan parantamiseen. Infrainvestointeja on toteutettu sekä HaminaKotka sataman että Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin alueilla. Pitkien junien liikennöinti on mahdollistunut ja konttijunaliikenne Haminasta Kouvolan kautta Japaniin on käynnistynyt. HaminaKotkan satamaan johtavan Merituulentien kehittämisestä on suunnitelma tekeillä.

Läpileikkaavat teemat

Kehittämisen läpileikkaavat teemat olivat kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Lisäksi kaikessa päätöksenteossa tavoitteena oli edistää tasa-arvon toteutumista. Kestävän kehityksen tavoitteita edistetään kehittämistyössä ja tarve kansainväliselle yhteistyölle korostuu erityisesti johtuen maakunnan asemasta raja- ja Itämeren rannikkomaakuntana, jossa on vahvat ulkomaankaupan perinteet.
Kestävä kehitys

Maakuntaohjelmassa asetetun Hiilineutraali Kymenlaakso –tavoitteen toteuttamiseksi laadittiin maakunnan toimijoiden kanssa laajassa yhteistyössä tiekartta, jossa kartoitettiin tarvittavat toimet tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi Kymenlaakson maakunta liittyi osaksi valtakunnallista Hinku-verkostoa. Hiilineutraali Kymenlaakso -tiekartan toimenpiteitä on huomioitu kattavasti maakunnan toimijoiden ohjelmissa, strategioissa sekä projekteissa, ja tavoitteet ovat alkaneet jalkautua sitä kautta. Esimerkiksi kuntien ilmasto- ja ympäristöohjelmat vievät osaltaan asiaa eteenpäin. Kymenlaaksossa hiilineutraaliuden ja kestävän kehityksen tavoitteet vietiin osaksi maakuntakaavan ja merialuesuunnitelman ratkaisuja, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja älykkään erikoistumisen strategiaa.

Kärkihankkeena Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen

Yhteysväli on ensiarvoisen tärkeä niin kansallisten kuin kansainvälisten kuljetusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden sekä matkailutoimialan kannalta. Tähän sisältyy valtatien 15 rakentaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi sekä henkilöliikenteen vuorotarjonnan lisääminen Kotka-Kouvola yhteysvälillä sekä raide- että tieliikenteessä. Kotka-Kouvola-junaliikenteen osalta myös infran kehittäminen on hyvin tärkeä.

Vt 15 Kotkan sisääntulotien parantaminen Paimenportin eritasoliittymän osalta käynnissä. Kotkan ja Kouvolan välisessä raideliikenteessä vuorotarjonta on lisääntynyt ja junan ja bussin yhteislippu on otettu käyttöön (alueellinen junaliikenteen pilottihanke). Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisellä rataosalla on meneillään perusparannus (radan akselipainon nostaminen 25 tonniin ja turvalaitteiden uusiminen) ja ohjausjärjestelmän kehittäminen (junan kulunvalvonnan testirataosuus).

Älykkään erikoistumisen kärjet täydentävät kehittämisen painopisteitä

Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian painopisteet täydentävät maakunnan kehittämisen painopisteitä. Maakunnan kärjiksi valikoituivat:
1. turvallisuus ja älylogistiikka  
2. resurssitehokkaasta ja vähähiilisestä bio- ja kierto- taloudesta energiaa, uusia tuotteita ja yritystoimintaa
3. kyberturvallisuus ja pelillisyys sekä digitaaliset sovellukset logistiikassa, biotaloudessa, matkailussa sekä hyvinvoinnin ja terveydenhuollon-aloilla

Julkista rahoitusta kohdennettiin valituille kärjille ja saatiin uusia avauksia sekä kehitettyä hyviä kehittämisalustoja maakuntaan. Tki-menojen kehityksessä on nähtävissä hyvää kehitystä korkeakoulu- ja yrityssektorilla. Julkisen sektorin tki-menot ovat laskeneet ja ovat kansallisessa vertailussa maan heikoimmat.

e-max.it: your social media marketing partner

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.

Sosiaalinen media


Tilaa uutiskirje

Copyright Kymenlaakson liitto 2020. Oikeudet muutoksiin pidetään.