Kestävän metsätalouden ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön edellytykset Kymenlaaksossa (JTF)

Taloudellisesti kannattava ja ilmastokestävä metsänhoito kiinnostaa metsänomistajia

Metsien hiilinielujen tilaa tutkineessa Kymenlaakson liiton hankkeessa pidettiin marraskuussa 2024 päätöstilaisuus, joka houkutteli paikalle lähes 70 kymenlaaksolaista metsänomistajaa. Lisäksi osallistujina oli viranomaisia, kuntien edustajia ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita. Tapahtuman aamupäivä oli omistettu asiantuntijapuheenvuoroille. Iltapäivän aikana keskustelua käytiin pienryhmissä, joita oli tarjolla seitsemästä eri aiheesta.

Hanke tutki kolmea eri metsänkäyttöstrategiaa

Kymenlaakson liiton ympäristösuunnittelija Kaisa Leinon vetämä JTF-hanke tilasi Metsäpalvelu Arvometsä Oy:ltä, Luonnonvarakeskukselta ja Tyrsky-Konsultointi Oy:ltä kolme erilaista skenaariota Kymenlaakson metsistä. Skenaarioissa tarkasteltiin sitä, kuinka erilaiset metsänhoitotavat ja hakkuiden kokonaismäärä vaikuttavat maakunnan hiilinielujen ja hiilivarastojen kehitykseen, eri puutavaralajien saatavuuteen, vesistöjen kuormitukseen ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden metsien piirteiden kehitykseen. Aihepiiri on äärimmäisen ajankohtainen, sillä Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti vuoden 2025 alussa ennakkotiedon vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaariosta. Luken mukaan Suomen puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä.

Kuvateksti: Hankkeen selvityksen tuloksista keskusteltiin vilkkaasti Metsäklinikka-pienryhmässä Kati Berningerin (Tyrsky-Konsultointi), Aleksi Vihosen (Arvometsä Oy), Lasse Aron (Luke) ja Jukka-Pekka Myllykankaan (Luke) johdolla.

Miksi lahopuita pitäisi jättää metsään ja muita kysymyksiä

Hankkeen päätöstilaisuudessa esiteltiin kolmen tulevaisuudenskenaarion lisäksi erilaisia käytännön keinoja vähentää metsämaan päästöjä metsän taloudellisen hyödyntämisen rinnalla ja siitä tinkimättä.  Tapahtumassa oli yhteensä yli sata osallistujaa.

”Tapahtumasta jäi mieleen poikkeuksellisen runsaslukuinen ja aktiivinen yleisö. Metsänomistajat oli tavoitettu hyvin. He pääsivät kysymään suoria kysymyksiä, esimerkiksi siitä, onko lahopuiden jättämisestä metsään hyötyä, ja saivat asiantuntijoilta selkeitä vastauksia. Tässä tapauksessa vastaus oli, että lahopuita kannattaa jättää metsään, koska niiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on suuri. Viesti upposi hyvin yleisöön. Myös pienryhmäkeskustelut olivat mutkattomia ja aitoja. Esiin nousi aito halu löytää ”isältä pojalle” siirtyvän tiedon rinnalle tutkimustietoa ilmastokestävästä metsänhoidosta, jota ei metsänomistajien mukaan ole helppoa löytää. Moni kertoi, että esimerkiksi metsämaan vesistövaikutukset olivat heille kokonaan uutta tietoa”, kuvaili Aleksi Vihonen Arvometsä Oy:ltä hankkeen päätöstapahtumaa.

Osallistava tilaisuus käynnistyi aamuyhdeksältä täydessä auditoriossa, kun Luonnonvarakeskus, Arvometsä Oy ja Tyrsky Consulting esittelivät hiilinielujen nykytilaa, ilmastoskenaarioita sekä kestävyyden vahvistamista tukevia toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi Annukka Valkeapää Compensate-säätiöstä kertoi metsänomistajille luonnonarvo- ja hiilimarkkinoiden mahdollisuuksista tulonlähteenä. Luken Markus Melin luennoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon.

Aamupäivän osuuden jälkeen yleisö pääsi osallistumaan kahteen itse valitsemaansa pienryhmäkeskusteluun. Pienryhmien aiheina oli skenaarioiden esittelyn lisäksi Baltic Sea Action Groupin Taina Ihaksin vetämä paja kustannustehokkaimmista tavoista metsätalouden vesistövaikutusten minimoimiseksi, suometsien pintavalutusmenetelmä (Matias Virta, Tapio Oy), vesien tilan parantamisen keinot Kymenlaaksossa (Sara Silvennoinen, Suomen Metsäkeskus), suoviljely (Maarit Kari, Kouvola Innovation) sekä Summanjoen kunnostushanke (Kimmo Karell, Kymijoen vesi ja ympäristö ry). Luken asiantuntijat esittelivät Precilience-tutkimushanketta, johon etsitään tutkimusaloja Kymenlaaksosta. Annukka Valkeapää kertoi valmisteilla olevista hiili- ja ekologisen kompensaation mahdollisuuksista maanomistajan näkökulmasta.

Kuvateksti: Kymenlaakson liiton ympäristösuunnittelija Kaisa Leino ja Arvometsä Oy:n Aleksi Vihonen esittelemässä Kymenlaakson metsien hiilinieluskenaarioita auditoriossa.

Perinnetietoa ja uutta tutkimustietoa

Jo aamupäivän auditorioesitysten aikana yleisö käytti aktiivisesti puheenvuoroja ja esitti kysymyksiä asiantuntijoille. Osallistujat saivat tietoa muun muassa siitä, miten metsien tuholaisriskejä voi välttää ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa olosuhteissa esimerkiksi sekametsiä suosimalla. Luonnonvarakeskuksen asiatuntijat kertoivat ilmastonmuutoksen ja esimerkiksi kuivuuden vaikutuksista metsänhoitoon.

Tapahtuman palautteissa keskustelulle olisi toivottu vielä enemmän aikaa myös aamupäivän osuuteen, mutta muuten tilaisuus sai lähes pelkästään kiittävää palautetta sekä järjestelyjen että sisällön puolesta. Osallistujat kertoivat saaneensa arvokkaita käytännön vinkkejä metsänhoitoon. Kun tietämys ympäristöystävällisistä metsänhoidollisista ratkaisuista lisääntyy, pystyvät metsänomistajat vaatimaan haluamiaan toimenpiteitä myös metsäpalveluyrityksiltä. Keskusteluissa päästiin ruotimaan perinteisiä metsänhoidollisia uskomuksia, ja tilaisuuden loppupalautteessa nousi esille esimerkiksi osallistujan oivallus siitä, että kustannuksia tuottavat metsämaan ojitukset saattavat olla metsänhoidollisesti tarpeettomia, minkä lisäksi ne myös lisäävät metsien aiheuttamaa vesistökuormitusta. Ojituksia kannattaa siis tehdä perustellusti eikä vain siksi, että ”näin on aina tehty”.

Hankkeen loppuselvitys julkaistaan alkuvuoden 2025 aikana Kymenlaakson liiton sivuilla. Otathan Kymenlaakson liiton LinkedIn-kanavan seurantaan, niin saat tiedon, kun loppuselvitys on luettavissa.

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen nimi: Kestävän metsätalouden ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön edellytykset Kymenlaaksossa
Rahoittaja: Uudenmaan liitto
JTF-hanke: Toimintalinja 7.1. Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä
Toteuttaja: Kymenlaakson liitto
Julkistamistilaisuus: Suo, metsä ja hiili -tilaisuus 26.11.2024, Kouvola

Luken uutinen (julkaistu 15.1.2025): Kasvihuoneinventaarion ennakkotiedot 2023 https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Kymenlaakson liiton ja EU:n osarahoittaman Vauhtia oikeudenmukaiseen siirtymään Kymenlaaksossa – Boost up JTF -hankkeen viestintätoimia.

Kirjoittaja: Jaana Puhakainen