Turvesoille uusia ammatteja - Suoliike (JTF)

Turvetalous on muutoksessa. JTF-rahoitus on suunnattu muutoksista kärsiville toimialoille kuten mm. turvetuotannolle. Taitavat ja kokeneet konetyön ammattilaiset ovat turveyrittäjien mukaan haluttua työvoimaa muillakin toimialoilla, mutta itse turvesuot tarvitsevat suunnitelmia jatkoon ja maanomistajat tietoa vaihtoehdoista. 

Energiaturpeen käyttö laskussa – kasvuturpeella kasvava tarve

Suotalous on muutoksessa. Suomessa turve on ollut tärkeä energialähde teollisuudessa, lauhdevoimana ja kaukolämmön tuotannossa Suomessa. Kansainvälisesti Suomen merkitys on kuitenkin kasvuturpeen tuotannossa suuri, vaikka kasvuturpeen nostoala Suomessa onkin huomattavasti pienempi kuin energiaturpeen. Suomen 9 miljoonasta turvemaahehtaarista noin puolet on ojitettu metsitettäväksi. 45 prosenttia on suojeltua tai ojittamatonta suota. 3 prosenttia on muutettu maatalousmaaksi ja noin yksi prosentti on turvetuotannossa. 

Kansalliset ja kansainväliset poliittiset tavoitteet supistavat turpeen energiakäyttöä ja edelleen myös tuotantoa. Suomessa turvetuotannosta vapautuu pinta-alaa parin tuhannen hehtaarin vuosivauhtia. Samanaikaisesti kasvuturpeen tarpeen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuosisadan puoliväliin mennessä. Luontokato asettaa omat huolenaiheensa. Voisivatko suotalous ja turvetuotannosta vapautuvat alueet tarjota muutankin kuin yhden asian ratkaisuja? Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon-hanke selvittää uudenlaisia mahdollisuuksia.

Ei vain biomassaa 

Turvesuot ovat ainutlaatuinen ympäristö ja mahdollisuus tuottaa mm turvetta korvaavia biomassoja kasvualustoihin ja kuivikkeeksi, mutta myös aloittaa jotain omaperäisempää, todella puhtaalta pöydältä. SuoLiike-hanke tutkii, mitkä kasvi menestyvät turpeennostoalueella, jossa jäännösturvetta on jäljellä vain vähän, 10–15 cm ja vedenpintaa on patoamalla nostettu noin 30 cm maanpinnasta. Referenssikokeena biomassakasveja on myös toisella turvetuotantoalueella, missä jäännösturvetta on vain noin 5 cm tai vähemmän. Referenssikokeessa ei säädellä vedenpintaa ja koe onkin hyvä testialusta kevättulvan ja kesäisen kuivuuden olosuhteille.

Kaasun tuotanto ohuesta turvekerroksesta on vähäistä

Kenttäkokeen yhteydessä mitataan myös CO2-kaasuja. Kuluneella kaudella saatiin mittaustuloksia paljaasta, kasvittomasta maapohjasta ja kehittyvän kasvuston vaikutusta sen rinnalla. Paljaan maanpinnan CO2 tuotanto oli mittauksissa todella vähäistä. Kasvuston vaikutus oli merkittävä osoittamaan CO2 sidontaa päivällä ja jonkin verran hengitystuotosta yöaikaan. Turvesuopohjien kaasun tuotannosta on toistaiseksi melko vähän tietoa, silti pitkän tähtäimen skenaarioita tehdään paksuturpeisen pellon päästöarvoilla. Onneksi ohutturpeisen suopohjan kaasumittauksia tehdään nyt muuallakin.

Sitkeä sissi ei välttämättä ole ärhäkkä alkuun lähtijä

On luonnon ironiaa, että monet sitkeät ja varsin vaatimattomat kasvit kuten villiviini, kuunlilja tai vuorenkilpi ovat alkuunlähdössä hitaita viivyttelijöitä. Sama tuntuu pätevän myös järviruokoon. Se on osoittautunut haastavaksi istutettavaksi, mutta turvesuon laidassa se kasvoi kuivalla maalla aivan mainiosti. Järviruo´on käyttökelpoisuus rakennusmateriaalista kasvualustoihin ja biosuodattimiin on vertaansa vailla. Lisäksi sen korjuu luonnonvesistä varsinkin kesäkorjuussa on palvelus vesistölle, ihmisille ja linnustolle.

Sadon arvoa eivät määritä vain kilot

Satoisuus ei aina ole menestyksen salaisuus. Mikäli kasvi tuottaa arvojakeita, voi vaatimattomampikin biomassa tuottaa taloudellista hyötyä. Jopa kasvinsuojeluainemarkkinoilla on kasvavaa kysyntää luonnon kemikaaleille, kun synteettisiä valmisteita joutuu toinen toisena jälkeen kieltolistalle. Värimorsinko on esimerkki luonnonvärituotannosta, minkä Marimekko on jo ottanut brändiinsä.

Supermarjat riviin!

Tiesitkö, mikä kasvi tuottaa Suomen terveellisimmät marjat? Antioksidantit, kivennäiset ja vitamiinit löytyvät marja-aroniasta ihan kertaheitolla. Tanniinista makua leikkaa vasta myöhään kehittyvä makeus. Marja-aronialla on kysyntää mm. Itävallassa, Saksassa ja Kiinassa. Marja-aronia on viihtynyt kokeessamme hyvin ja näyttää sietävän happamuutta. Vaikka kasvi sietääkin hyvin kuivuutta, se hyötyy suopohjan kosteudesta. Toinen supermarjamme karpalo on myös viihtynyt ja tuottanut satoa jo ensimmäisenä vuonna, vaikka vedenpinta on vaihdellut 40–15 senttimetrin paikkeilla maan pinnasta.

Onko enää varaa monokulttuuriin?

Samalla kun yleinen keskustelu tuskailee ennallistamisdirektiivin seurauksia ja kustannuksia Suomelle, suunnitellaan innokkaasi aurinkopaneeleja jopa maatalousmaalle ja entisille turvesoille ilman täydentäviä ratkaisuja. Keski-Euroopassa on osattu laiduntaa aurinkovoimalakentillä jo parikymmentä vuotta, kun Suomessa pelätään turvallisuusriskejä, jotka kuitenkin on mahdollista ennakoida. Lisäkustannus perustamisvaiheessa on pieni verrattuna lisähyötyyn huoltotöiden vähenemisenä ja diversiteettihyötynä, jos jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan laidunnusmahdollisuus tai esimerkiksi jokin hyötykasvin kasvatus samalla kentällä.

Kevättä odotellessa

Koekentällä on parikymmentä kasvia ruokakasveista rohto- ja biomassakasveihin. Monilla lajeilla on potentiaalia näistä useampaan käyttötarkoitukseen. Tuleva talvi ja meneillään oleva syksy on jännittävä haaste kasveille tulvineen ja mahdollisine talvituhoineen. Useissa hankkeissa on tehty ainakin hieman samanlaista tutkimusta, ja mielenkiinnolla tutkimme muissa hankkeissa ja käytännössä saatuja kokemuksia. Olemme todella kiitollisia myös yhteydenotoista, turveyrittäjiltä ja turvesoiden jälkikäytön kokemusasiantuntijoilta ja tutkijoilta.

Suomalainen suotalous esillä Brysselissä

Kymen maakuntaliiton Anna-Riikka Karhunen kannusti ehdottamaan hankettamme esiteltäväksi Brysseliin konferenssiin (10th Just Transition Platform Conference) , jossa käsitellään oikeudenmukaisen siirtymän rahoittamista, edistysaskelia ja tavoitteita sekä verkotutaan kansainvälisesti. 
Ehdotuksen, hankekuvailun ja posterin lisäksi tarvittiin hanketta kuvaava lyhyt video. Hankkeemme Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon valittiin Suomen showcaseksi, yhdeksi yhdeksästä Euroopassa toteutettavasta hankkeesta. 

Hankkeen tiedot
•    Hankkeen nimi: Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon
•    Linkki Kinno/Suoliike -sivuille
•    Linkki Sykli:n sivuille
•    Hankekoodi: J11032
•    Toimintalinja: Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi
•    Toteuttajat: Kouvola Innovation; Kinno, Suomen ympäristöopisto; Sykli, Luonnonvarakeskus; Luke 
•    Kesto: 1.3.2024 – 30.6.2026