Saavutettavuus-avustimet
Siirry pääsisältöön

URHEAT – Kymenlaakso mukana Ukrainan jälleenrakennuksessa

Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, on katse käännetty jo tulevaan jälleenrakentamiseen. URHEAT – Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuudet Kymenlaakson yrityksille ja muille toimijoille – oli AKKE-rahoitteinen hanke, jota hallinnoi Kouvola Innovation Oy yhteistyössä Cursor Oy:n ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun, Xamkin kanssa. Hanke vastasi ajankohtaiseen tarpeeseen kartoittaa, kuinka Kymenlaakson yritykset ja kehittäjäorganisaatiot voisivat osallistua Ukrainan jälleenrakennukseen – ja ennen kaikkea siihen, kuinka toimiin voisi valmistautua jo nyt. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maakunnan osaamista, yhteistyötä ja valmiuksia Ukrainan jälleenrakennukseen osallistumisessa.

Osaaminen kartalle ja verkostot käyttöön

URHEAT-hankkeessa kartoitettiin kymenlaaksolaisten yritysten osaamista ja kiinnostusta osallistua Ukrainan jälleenrakennukseen. Selvitystyön kautta saatiin kokonaiskuva alueen vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Hankkeen aikana vahvistettiin myös sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja, joiden kautta yrityksille avautuu uusia yhteistyö- ja kasvumahdollisuuksia.

Yksi hankkeen merkittävimmistä toimenpiteistä oli Kymenlaaksolaisille yrityksille järjestetty yhteisosallistuminen ReBuild Ukraine -jälleenrakennusmessuille Varsovaan marraskuussa 2023. Lisäksi yrityksille tarjottiin ajankohtaistilaisuuksia, sparrausta ja asiantuntijakeskusteluja muun muassa rahoituksesta ja Ukrainan markkinoista. Hankkeen päätteeksi laadittiin tiekartta, joka kokoaa yhteen konkreettiset jatkotoimet ja auttaa viitoittamaan tietä kohti tulevaa yhteistyötä ja vaikuttavaa osallistumista Ukrainan jälleenrakennukseen.

ReBuild Ukraine -messut, Varsova 2023

Osaamista löytyy – mutta tukea tarvitaan

Kiinnostusta osallistumiseen löytyy, mutta yritykset tarvitsevat tukea, ajantasaista tietoa ja selkeitä askelmerkkejä etenemiseen. Verkostojen ja kumppanuuksien merkitys korostui, sillä harva toimija pääsee etenemään yksin. Lisäksi havaittiin, että rahoituskanavien ja kansainvälisten toimintatapojen ymmärtäminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta, minkä vuoksi kehittämisorganisaatioiden rooli koordinoijina ja tukijoina on keskeinen.

Hankkeesta liikkeelle – konkreettisia jatkoaskelia

URHEAT-hankkeen aikana syntyneet verkostot ja ideat ovat jo johtaneet konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin. Petteri Jernström sekä Elli Tykkä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK:lta nostavatkin heti esiin XAMKn käynnistämän FREEDOM-hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa akkreditoitu betonintestauslaboratorio Ukrainaan lisenssisopimuksella. Hanke sai alkunsa ReBuild Ukraine -messuilla Varsovassa käytyjen keskustelujen pohjalta, ja sen pääyhteistyökumppanina toimii Lviv Polytechnic National University (LPNU), yksi Ukrainan johtavista teknillisistä yliopistoista.

FREEDOM-hanke tukee Ukrainan jälleenrakennusta tarjoamalla laadunvarmistusta rakennusprojekteihin – laboratorio tulee tarjoamaan kansainväliset standardit täyttävää materiaalitestausta, jota tarvitaan mittavissa rakennushankkeissa. Samalla se vahvistaa paikallista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Hanketta rahoittaa Finnpartnership, joka on myöntänyt liikekumppanuustukea kuuteen eri hankevaiheeseen.

“Team URHEAT supports Ukraine” – hankkeen viesti ReBuild Ukraine -messuilla Varsovassa.

"URHEAT-hanke onnistui rakentamaan koko Kymenlaakson kattavan yhteistyöverkoston ja luomaan kontakteja myös kansallisella tasolla. Hankkeen ansiosta yritykset saivat käyttöönsä tietoa ja työkaluja kansainvälistymiseen. Prosessi on hyvä esimerkki maakunnan kehitysorganisaatioiden yhteistyöstä parhaimmillaan," kertoo hankkeen toteutuksesta vastanneena kehittämispäällikkönä Kouvola Innovationilla toiminut ja edelleen hankkeessa syntyneitä kansainvälisiä avauksia aktiivisesti edistävä Mika Penttilä. Hänen mukaansa Varsovan ReBuild Ukraine -messuille osallistuminen oli merkittävä päänavaus: neljä pohjoiskymenlaaksolaista ja neljä eteläkymenlaaksolaista yritystä pääsivät yhdessä aluekehittäjien kanssa verkostoitumaan ja esittelemään osaamistaan kansainvälisille toimijoille. Penttilän mukaan messut loivat perustan myös Xamkin käynnistämälle FREEDOM-hankkeelle, ja ne osoittivat, että Kymenlaakso pystyy toimimaan edelläkävijänä Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvissä avauksissa Suomessa. Hän kuitenkin näkee, että käytännönläheiselle jatkohankkeelle olisi edelleen tarvetta, jotta syntyneet suhteet ja ideat voisivat johtaa pysyvämpiin kansainvälisiin avauksiin.

”URHEAT-hanke oli erinomainen osoitus hedelmällisestä koko Kymenlaaksoa kattavasta yhteistyöstä, johon innostettiin myös pk-yritykset mukaan”, toteaa hankepartnerina toimineen Cursor Oy:n projektipäällikkö Marja Holopainen.  Hankkeessa päästiin huomattavasti odotuksia pidemmälle useampien konkreettisten jatkohankkeiden ja -ideoiden muodossa, joiden keskeisimpänä alkuunpanijana toimi Varsovan ReBuild Ukraine -jälleenrakennusmessuille osallistuminen yhdessä maakunnan yritysten kanssa. ”Menestys messuilla ja sen jälkeen kumpusi eittämättä rohkeudesta, aitoudesta ja proaktiivisesta toimintatavasta, jolla molemmat kehittämisyhtiöt, samoin kuin yrityksetkin, solmivat uusia kontakteja ukrainalaistoimijoihin”, painottaa Holopainen.  

URHEAT-hankkeen myötä Kymenlaakso oli kansallisessa mittakaavassa liikkeellä Ukrainan jälleenrakennuksen tiimoilta ensimmäisten joukossa. ”Hankkeen myötä luoduilla suhteilla ja kontakteilla on todistetusti potentiaalia, joilla voidaan oikeiden toimijoiden koordinoidessa synnyttää pk-yrityksillemme kasvua ja uutta kansainvälistä liiketoimintaa myös tulevaisuudessa”, summaa Holopainen.   

"Kymenlaakson yrityksissä on selvästi kiinnostusta ja potentiaalia osallistua Ukrainan jälleenrakennukseen," kertoo myös Jari Simola, Jakendos Oy, joka kartoitti hankkeen aikana yli 40 yrityksen näkemyksiä. Palautteen perusteella erityisesti suunnittelu-, insinööri- ja arkkitehtitoimistot, metallialan yritykset sekä puunjalostus- ja rakennusalan toimijat näkevät mahdollisuuksia. Yli puolet yrityksistä ilmoitti olevansa kiinnostuneita jatkotoimenpiteistä ja lisätiedosta. Simolan mukaan eteneminen vaatii kuitenkin yhteistyötä ja kehittäjäorganisaatioiden tukea, sillä monella yrityksellä resurssit – esimerkiksi kielitaidon tai rahoituksen osalta – ovat rajalliset. "Yksin ei ole edellytyksiä päästä liikkeelle, mutta yhdessä voimme muodostaa vahvemman kokonaisuuden, jopa eräänlaisen Kymenlaakso-konsortion," hän kiteyttää.

"Alkuvaiheessa kaikilla oli pallo hukassa – kukaan ei oikein tiennyt, miten Ukrainan jälleenrakennus etenee ja kenen johdolla," kuvaa tilannetta Jorma Syväjärvi, MT Partners Oy. Hänen mukaansa URHEAT toi kuitenkin selkeyttä ja avasi uusia yhteyksiä, erityisesti Varsovan messujen kautta. Syväjärven mielestä hankkeen merkittävimpiä tuloksia olivat FREEDOM-projektin käynnistyminen sekä siirrettävän betonielementtitehtaan konsepti, jota on jo testattu Venäjällä ja joka voisi vastata Ukrainan valtavaan jälleenrakennustarpeeseen. "Ukrainaan ei kannata lähteä kokeilemaan täysin uusia ratkaisuja, vaan hyödyntää jo testattuja ja toimiviksi todettuja konsepteja," hän kiteyttää.

Teollinen rakentaminen tulevaisuuden ratkaisuna

"Siirrettävä betonielementtitehdas on saanut selvää nostetta URHEAT-hankkeen ansiosta," vahvistaa Heikki Pakisjärvi, Finninno Oy. Siirrettävän tehtaan konsepti oli käytössä Moskovassa ja Pietarissa jo ennen sotaa. Yhteistyö Venäjän kanssa päättyi kuitenkin sodan myötä, mutta URHEAT-hankkeen ansiosta idea on saanut nyt uutta jalansijaa Ukrainassa. Finninnon yhteistyö Best-Hallin kanssa on johtanut useisiin tarjouksiin ja myös neuvotteluihin merkittävien ukrainalaisten asiakkaiden kanssa. Pakisjärven mukaan kiinnostus markkinoilla on todellista ja näkymät positiivisia Heikki toteaakin, että "Ukrainan jälleenrakennus tulee aikanaan tarvitsemaan juuri tämänkaltaisia ratkaisuja, ja vakavaraiset asiakkaat luovat toiminnalle vahvan ja kestävän perustan."

Myös Veli Hyyryläinen, Elementit-E Oy, näkee teollisen rakentamisen vahvana ratkaisuna Ukrainan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa URHEAT sai yrityksen pohtimaan, voisiko Kouvolassa kehitettyä tuotantokonseptia monistaa Ukrainaan. Ajatuksesta syntyi oma jatkohanke, joka sai rahoitusta ja on parhaillaan käynnissä. "Sodan pitkittyessä mitään konkreettista ei ole vielä voitu toteuttaa Ukrainassa, mutta valmiuksia on nyt enemmän kuin aikaisemmin", Hyyryläinen kertoo. Hän painottaa myös siirtokelpoisten opetusrakennusten merkitystä, sillä ne tarjoavat kriisin jälkeen joustavan ja ympäristöystävällisen ratkaisun muuttuvaan tarpeeseen.

Yhdessä nämä näkökulmat osoittavat, että URHEAT-hanke onnistui avaamaan ovia ja luomaan perustaa, jolle on jo syntynyt konkreettisia jatkohankkeita, konsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Verkostot, jotka rakennettiin hankkeen aikana, elävät edelleen ja tukevat kymenlaaksolaisten yritysten kansainvälistymistä. Vaikka sota on viivästyttänyt käytännön toteutuksia, toimijoilla on nyt valmiuksia, kontakteja ja toimintamalleja, joiden avulla Kymenlaakso voi olla mukana Ukrainan jälleenrakennuksessa heti, kun siihen avautuu mahdollisuus.

URHEAT-hanke huipentui loppuseminaariin, jossa koottiin yhteen opit, verkostot ja jatkoaskeleet Ukrainan jälleenrakennukseen.

Yhteenveto hankkeesta

Hankkeen nimi: Urheat – Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuudet Kymenlaakson yrityksille

Rahoittaja: Kymenlaakson liitto, AKKE-rahoitus

Hankkeen kesto: 1.2.2023–31.1.2024

Kokonaisbudjetti: 166 354 euroa

Hankkeen hallinnoija: Kouvola Innovation Oy

Osatoteuttajat: Cursor Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK

 

Tämä artikkeli on toteutettu osana Kymenlaakson liiton ja EU:n osarahoittaman Vauhtia oikeudenmukaiseen siirtymään Kymenlaaksossa – Boost up JTF-hankkeen viestintätoimia.

Teksti: Päivi Savilaakso, Kymenlaakson liitto

Kuvat: URHEAT -hanke