VAU – Virtuaalivoimalaitoksen avulla uusiutuva energia hallitusti hyötykäyttöön hankkeessa selvitettiin virtuaalivoimaloiden ja energiayhteisöjen mahdollisuuksia Kymenlaaksossa. Painopisteenä sähkön hajautettu pientuotanto, jakelu ja varastointi.
Hankkeessa selvitettiin sähkön tuotannon osalta aurinko- ja tuulivoiman nykytila, varastoinnin osalta laajimmat selvitykset ja laskelmat keskittyivät akkuvarastoihin ja sähkön jakelussa tehtiin laaja selvitys muuttuneen sähkömarkkinalain vaikutuksista hajautettuun pientuotantoon energiayhteisömalleissa. Energiamurroksen uusista teknologoista selvitettiin vetytalouden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Virtuaalivoimaloiden case-kohteena toimi kauppakeskus Veturi, jonka kulutusjoustopotentiaalia ja mahdollisuutta osallistua reservimarkkinoille laskettiin. Energiayhteisön mallikohteena oli Kotkan Kantasatama, jossa vierekkäisten rakennusten muodostamaa energiayhteisömallia tutkittiin.
Veturin laskennan perusteella todettiin, että virtuaalivoimalakonsepti on taloudellisesti kannattava, jos kiinteistön automaation päivittämiseksi ei tarvitse tehdä suuria investointeja. Esimerkiksi 100 kW joustotarjonta Fingridin taajuusohjattuun reservimarkkinaan 4 000 h vuosittaisella ylläpitoajalla tarkoittaa 4 800 euron vuosituottoa, jos reservihinta on 12 €/MW,h. Kiinteistö voi osallistua reservimarkkinoille jo pelkästään kulutusjouston avulla ilman omaa tuotantoa tai varastoa, mutta ne osaltaan nostavat markkinoille tarjottavaa tehopotentiaalia. Jos kiinteistö ei pysty tarjoamaan reservimarkkinoiden minimiarvoa, joka on 100 kW, voi markkinoille osallistua myös pienemmällä tehotarjouksella aggregaattoripalvelun kautta.
Energiayhteisöjen osalta ainoana todellisena mallina on kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen energiayhteisö. Kotkan Kantasatamalle tehtyjen selvitysten perusteella vierekkäiset kiinteistöt voivat muodostaa kiinteistöryhmän vain, jos kiinteistöillä on sama omistaja. Tästä syystä Kotkan Kantasatamaan ei tällä hetkellä todellista energiayhteisöä voida luoda, vaan naapurikiinteistöjen yhteisen voimalan sähkön jakelu täytyisi tapahtua käyttäen erillisiä linjoja yhteisen voimalakokonaisuuden ja kiinteistöjen välillä. Lempäälän Lämpö Oy oli suurena apuna selvitysten teossa heidän LEMENE-hankkeestansa saamalla kokemuksella.
Hanketta on rahoitettu AKKE-rahoituksella.
