Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Kymenlaakson ympäristöhankkeet

Selvitystyö Kymenlaakson hiilinielujen nykytilan ja tulevaisuuden kehityskulkujen arvioimiseksi on käynnistynyt

Metsät ja niiden hiilinielut ovat olleet paljon esillä julkisessa keskustelussa. Metsien ja hiilinielujen lisäksi keskeisiä metsien käyttöön liittyviä teemoja ovat luonnon monimuotoisuus ja vesistöjä kuormittavat valumapäästöt. Kysymykset erityisen ajankohtaisia Kymenlaaksossa, koska maakunnan ja metsäteollisuuden yhteinen historia on Suomen pisimpiä. Metsien käyttöön liittyviin kysymyksiin saadaan lisäselvyyttä Kestävän metsätalouden ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön edellytykset Kymenlaaksossa -hankkeen kautta. Hankkeeseen on valittu selvityksen tekijöiksi Arvometsän, Tyrsky-konsultoinnin ja Luonnonvarakeskuksen muodostama konsortio.

Hankkeessa laaditaan selvitys, johon kuuluu monta työvaihetta. Ensimmäiseksi arvioidaan Kymenlaakson hiilinielujen ja -varastojen nykytila. Hiilivarastot arvioidaan myös maaperän osalta, mikä ei ole ollut aiemmin mahdollista kovinkaan suurella tarkkuudella. Hankkeessa kuitenkin hyödynnetään uusimpia tutkimusmenetelmiä, joten Kymenlaakson toimijat saavat käyttöönsä poikkeuksellisen kattavan paketin eri maankäyttösektorien hiilinielujen ja -varastojen nykytilasta. 

Hiilinielujen nykytila-arviota hyödynnetään hankkeessa tehtävässä skenaariotyössä. Metsien käyttöön liittyviä skenaarioita laaditaan kolme. Yksi niistä on ns. business-as-usual-skenaario, jossa ei oleteta suuria muutoksia metsien käyttöön tai hakkuiden kokonaismäärään. Kahdessa muussa skenaariossa tarkastellaan tilannetta, jossa hakkuiden kokonaismäärä lähtee joko nousuun tai laskuun nykyisestä. Lisäksi selvitetään, mikä vaikutus metsänhoitosuositusten laaja-alaisella käyttöönotolla voisi olla Kymenlaakson metsäluonnon tilaan, metsien hiilitaseen kehittymiseen sekä vesistövalumien määrään. Samalla tarkastellaan, kuinka erilaiset metsänhoitomenetelmät ja päätehakkuutavat vaikuttavat eri puujakeiden (tukki-, kuitu- ja energiapuu) saatavuuteen. 

Turvetuotantoalueiden jatkokäytön skenaarioissa tarkastellaan, kuinka ennallistaminen kosteikoksi, kosteikkoviljely tai aurinkoenergian tuotanto vaikuttaisi alueen hiilinieluihin ja -varastoihin, vesistövalumiin ja luonnon monimuotoisuuteen. 

Hanketta rahoitetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

 

Silta-tapahtuma 10.4.2024

Silta-tapahtuma kokosi yhteen runsaan joukon hanketoimijoita Merikeskus Vellamoon 10.4.2024. Tapahtumassa käytiin läpi päättyneen rahoituskauden tuloksia, palkittiin hankkeita ja toimijoita sekä kuultiin tulevista EAKR-, JTF-, ESR+ sekä Central Baltic rahoitushauista.

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille!

 

Kymenlaakson liitto palkitsi hankkeita ja toimijoita:

Kategoria: KANSAINVÄLISEN MATKAILULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Hanke: Kansainvälisen risteilijäliiketoiminnan käynnistäminen Kotkan-Haminan seudulle 2015-2016 -hanke
Toteuttaja: Cursor Oy
Hankkeen ansiosta kansainvälinen matkailuliiketoiminta on kehittynyt merkittävästi Kymenlaaksossa. 
 
Kategoria: VAIKUTTAVA KEHITTÄMISYHTEISTYÖ
Hanke: DigiPort
Toteuttajat: Meriturvallisuuden- ja liikenteen tutkimuskeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE sekä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK
Eri toimijoiden yhteistyönä tutkittiin ja kehitettiin digitalisaatiota satamissa.

Kategoria: KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ
Hanke: REUSE - kiertotalousmalleilla rakentamisen uudelleenkäyttöön uutta osaamista ja kilpailukykyä
Toteuttajat: Kouvola Innovation ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hankkeessa edistettiin rakentamisen kiertotaloutta luomalla uusia toimintamalleja rakentamiseen.

Kategoria: YHTEISTYÖN RAKENTAJA
Hanke: Sustainable Energy Storage
Toteuttajat: Cursor Oy ja LUT-yliopisto
Hanke edisti energiavarastoinnin TKI-toimintaan keskittyvän, kansainvälisen tason tutkimusyksikön syntymistä, sijoittumista ja juurtumista Kymenlaaksoon.

Kategoria: VÄHÄHIILISYYDEN KEHITTÄMINEN YRITYSYHTEISTYÖSSÄ
Hanke: BECO – betonin rooli hiilineutraalissa yhteiskunnassa
Toteuttaja: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hankkeessa edistettiin rakennetun ympäristön ja erityisesti betonirakentamisen vähähiilisyyden kehittymistä.

Kategoria: DIGITAALISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ
Hanke: Digitaalinen merikarhu 2.0
Toteuttajat: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys 
Hankkeessa selvitettiin automatiikan, koneoppimisen ja älykkäiden järjestelmien mahdollisuuksia polttoainetehokkuuden optimoimisessa sekä kehitetty digitaalisia oppimisympäristöjä. 

Kategoria: HEVOSURHEILUN TUTKIMUKSEN KEHITTÄJÄ
Toimija: Harjun oppimiskeskus
Harjun oppimiskeskus on tehnyt hankkeissaan tutkimustiedon, teknologian ja niihin perustuvan koulutuksen avulla vaikuttavaa hevosurheilun tutkimuksen kehittämistyötä.

Kategoria: ÖLJYNTORJUNTATYÖN KEHITTÄMISEN EDELLÄKÄVIJÄ
Toimija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun on kehittänyt menestyksekkäästi öljyntorjuntatyötä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Silta-tapahtuma järjestettiin Vauhtia oikeudenmukaiseen siirtymään Kymenlaaksossa - Boost up JTF -hankkeen toimesta.

 

   

Kymenlaakson alueellinen selviytymissuunnitelma

Alueellinen selviytymissuunnitelma Covid 19-pandemian aiheuttamista vaikutuksista selviytymiseen valmisteltiin laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Suunnitelman tavoitteena on alueen erityispiirteisiin perustuen tunnistaa aluetalouden ja työllisyyden elpymisen kannalta keskeiset toimet sekä vahvistaa alueellista muutosjoustavuutta. suunnitelma sisältää sekä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä, että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä. Kymenlaakson maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 19.10.2020.

 

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä

Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 merkitsee rakennusalalle merkittäviä päästövähennystoimia. Uusi rakentamislaki asetuksineen jo tulevana vuonna 2025 aiheuttaa rakennuslupavaiheeseen lisätoimenpiteitä mm. elinkaaren hiilidioksidin määrän laskentaan ja samalla jo hieman tulevan purun suunnitteluun. Kouvola Innovation Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottivat haasteen vastaan hankkeellaan Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä, jossa erityisesti etsimme Kouvolan ja laaksokunnan etunojaa omien vahvuuksiemme avulla.
Rakentaminen materiaaleineen, tuotteineen ja asennuksineen on vain osa kiinteistön kuluja ja hiilidioksidipäästöjä. Elinkaari (life cycle) alkaa maan käytöstä aina rakennukseen purkuun kaukana edessäpäin ja purkutuotteiden, rakennusosien ja -komponenttien, lajitteluun ja uudelleenkäyttöön. Jatkossa purkutuotteita tulee hyödyntää entistä enemmän hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Lievässä etunojassa olemme jo nyt mm. uusiomateriaalien ja -komponenttien olennaisemmalla hyödyntämisellä ja lajittelevalla purulla.

Yhteistyöllä Kymenlaakson kehittämiseen

Kouvolan Innovation Oy ja XAMK tekevät tiivistä yhteistyötä Kouvolan ja Kymenlaakson aluekehittämisessä. Kinnon toiminnalla on vain kaksi tavoitetta, uuden yritystoiminnan ja kaikkien yritysten liiketoiminnan kehittäminen. Xamkin TKI-toiminta puolestaan tähtää Kymenlaakson elinvoiman vahvistamiseen auttamalla TKI-valmiuksia omaavia yrityksiä menestymään paremmin. Tällä hankkeella vahvistamme alan ja rakentamisen kiertotalouden yhteistä näkemystä, sillä rakennetussa ympäristössä, kiinteistöissä ja kiinteistöjen ulkopuolella kehityssuunnan hyväksymiselle on vielä tasan kaksi eri mielipidettä ja lukuisia visioita siltä väliltä. Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hanke aloittaa täältä Kymenlaaksosta, paikallisten b-to-b kiertotalousyritysten kanssa, heidän toimintamalliensa, palveluidensa ja liiketoimintansa edelleen kehittämisen, esim. synnyttämällä yrityksille edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin paremmilla laatukriteereillä sekä skaalata prosessejaan laajemmille markkinoille.


Kohti rakennusten elinkaaren vähäpäästöisyyttä

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hanke edistää vähäpäästöisemmän Kymenlaakson syntymistä. Hankkeella vahvistetaan yhteistyötä kaupungin, rakentamisen kiertotalouteen keskittyvien yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden välillä sekä tuetaan hiilineutraalien ratkaisujen syntymistä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa aluksi Kouvolan rakennetussa kaupunkiympäristössä, julkisissa kohteissa.

Kuva 1. Hankkeen taustalla ovat valtakunnalliset hiilineutraaliustavoitteet, joiden saavuttamista tukevat rakentamissektorin toimet, kuten energiatehokkuus, vähähiilisyys ja kiertotalous, jotka luovat pohjan kestävälle rakennetulle ympäristölle. Konkreettisesti rakentamisen laatuun ja tapoihin voidaan vaikuttaa rakentamisen arvoketjun toiminnalla, kaupunkien ja kuntien asettamilla suuntaviivoilla ja erityisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä edistämällä. (Kurkinen, 2024)

Pienempi hiilijalanjälki, vihreämpi imago

Hiilineutraaliutta kohti menemme etunojassa, Kouvolan ja Kymenlaakson nykyisillä olemassa olevilla vahvuuksilla, energiatuotannon pienillä ominaispäästöillä, puun käytön osaamisella, julkisen rakennuttajan ennakkoluulottomuudella ja ammattikorkeakoulun TKI osaamisen avulla. Julkisen sektorin luoma yksittäisten huomioiden kiinnittäminen vähähiilisyyteen tukee jo muutosta ja toimenpiteet tuleekin nähdä investointeina tulevaisuuteen.
Realistisuus Suomen hiilineutraaliustavoitteista ja tutkimusosaaminen elinkaarilaskennasta ja hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä kestävän ympäristön saavuttamiseksi lisääntyy. Hanke luo edellytyksiä edelläkävijyydelle päästövähennysten, toimintatapojen ja osaamisen kokonaisvaikutusten saralla sekä luo kasvua rakennetun ympäristön vetovoimaisuudelle (kuva 1.).  Rakennetun ympäristön vihreämpi imago ja näkyvämpi kestävyys ulospäin ilmenee koko arvoketjun näkökulmasta aina loppukäyttäjiin asti. Ja edelleen, Kymenlaakson vetovoimaisuus etunojassa olevana vähähiilisyyden huomioivana kaupunkina kasvaa.

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä-hanketta toteuttavat Kouvola Innovation (Kinno) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) ajalla 1.6.2023-30.11.2024. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, jonka rahoitus on myönnetty Kymenlaakson liiton myöntövaltuudesta.
Kokonaisbudjetti: 304 795 €
EU- ja valtion rahoitus: 213 355 €
Toimintalinja 2                
Erityistavoite 2.1                
Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen               


Kirjoittajina hankkeen projektipäälliköt Tero Hasu (Kinno) ja Marika Kurkinen (Xamk)