Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Ajantasaisuuskortti energiahuolto

Ajantasaisuuden arviointikortti

Energiahuolto

Energiahuolto ja -tuontanto on merkittävässä murrostilanteessa. Energiamurroksella tarkoitetaan kestävän energiajärjestelmän rakentamista ja siirtymistä fossiilivapaaseen ja hiilineutraaliin energiajärjestelmään. 

Kymenlaakson energiantuotannossa käytetään jo nykyisellään muihin maakuntiin verrattuna poikkeuksellisen paljon uusiutuvia energialähteitä (v. 2021 66,2 %), jotka koostuvat pääosin metsä- ja selluteollisuuden sivuvirroista. Maakunnassa ei kuitenkaan ole merkittävissä määrin tuulivoiman tuotantoa, johtuen pääasissa puolustusvoimien valvontajärjestelmien aiheuttamista rajoitteista. Vetytalous on nouseva ala, jolla on Kymenlaaksossa merkittävää kehittämispotentiaalia. Vedyn tuotanto tarvitsee kuitenkin vihreää sähköä, joten mm. tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden puhtaiden sähköntuotantomuotojen kehittäminen maakunnassa on keskeistä energiamurroksen kannalta. Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen aiheuttaa paineita myös energiansiirtoverkon kehittämiselle. 

Tällä hetkellä Suomessa ei ole määritelty kansallista kriittistä infrastruktuuria, kriittisiä sektoreita tai toimijoita lainsäädännön tasolla. Sisäministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa tunnistetaan kriittinen infrastruktuuri ja parannetaan kriisinkestävyyttä. Keskustelua on myös käyty siitä, voidaanko erilaisia kriittisen infrastruktuurin verkostoja osoittaa paikkatietona avoimena kaikille saavutettavissa olevana aineistona.

Maakuntakaavan merkinnät

  • Energiahuollon alue

    Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein.

  • Tuulivoimaloiden alue

    Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoitusalueet.

    Suunnittelumääräys:

    Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on a) selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja otettava huomioon puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä puolustusvoimien lausunto, b) ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin.

    Rakentamismääräys:

    Alueella ei ole voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

  • Pääsähkölinja

    Merkinnällä osoitetaan 400 kV:n ja 110 kV:n voimalinjat. Merkinnällä osoitetaan sähkönsiirtoon tarkoitetut merikaapeliyhteydet saaristokyliin ja saariston keskeisiin matkailukohteisiin. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Pääsähkölinja, uusi tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan uudet tai kehitettävät 400 kV:n ja 110 kV:n voimalinjat. Merkinnällä osoitetaan uudet tai kehitettävät sähkönsiirtoon tarkoitetut merikaapeliyhteydet saaristokyliin ja saariston keskeisiin matkailukohteisiin. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

    Aluekohteinen suunnittelusuositus:

    Pyhtään Lövsundetin ylittävän sähköjohdon merikaapelointi avaisi purjeveneliikenteelle väylän keskeisten matkailukohteiden ja Keihässalmen sataman välille.

  • Pääsähkölinjan yhteystarve

    Merkinnällä osoitetaan sähkönsiirtoverkoston yhteystarpeet.

    Suunnittelumääräys

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Pääkaasulinja

    Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset maakaasuputket. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys

    Ei kaavamääräyksiä.

Ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoituspaikat perustuvat 2012 valmistuneeseen Kymenlaakson tuulivoimaselvitykseen ja sen tueksi laadittuun erillisraporttiin: Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut (Kymenlaakson liitto 2012). Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään viiden tuulivoimalan rakentamisen mahdollistavat alueet. Muiden mahdollisten tuulivoimaloiden sijoittumista ohjataan koko kaava-aluetta koskevalla suunnittelumääräyksellä. Tuulivoima-alan kehitys on ollut maakuntakaavan perusselvityksen laadinnan jälkeen nopeaa ja perusselvitys on vanhentunut. Maakuntakaavaratkaisu ei myöskään ota kantaa merituulivoiman rakentamiseen maakunnan merialueilla. Maaliskuussa 2023 valmistui selvitysmies Arto Rädyn raportti tuulivoimarakentamisen tehostamisesta itäisessä Suomessa. Raportti esittää mm. tuulivoimarakentamisen selkeämpää poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, kansallista yhteistyötä ja teknologian maksimaalista hyödyntämistä, jotta itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen toimivat ratkaisut löydetään. Tuulivoimarakentamisen maakuntakaavaratkaisu ei ole ajantasalla ja aiheeseen liittyy maakuntakaavatason selvitystarpeita. 

Maakuntakaavassa osoitettaan sähkönsiirtoverkostona maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät olemassa olevat sekä uudet ja kehitettävät voimalinjat ja yhteystarpeet. Lisäksi maakuntakaavaratkaisulla osoitetaan sähkönsiirtoon tarkoitetut merikaapeliyhteydet saaristokyliin ja saariston keskeisiin matkailukohteisiin.  Sähkönsiirtoverkostoon kohdistuu valtakunnallisesti merkittäviä kehittämistarpeita mm. uusiutuvan energian (tuuli- ja aurinkoenergia) tuotannon lisääntymisen sekä suunniteltujen vedyntuotantolaitosten tarpeiden myötä. Lisäksi huoltovarmuuteen ja kriittisen infrastruktuurin kokonaisturvallisuuteen liittyvien seikkojen huomioiminen on noussut merkittäväksi myös maankäyttöratkaisujen osalta. Sähkönsiirtoverkoston ajantasaisuutta tulee tarkastella seuraavan maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä yhdessä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Maakuntakaavassa osoitetaan pääkaasulinjamerkinnällä korkeapaineiset maakaasuputket. Suomen korkeapaineinen maakaasuverkosto on 1150 km pitkä ja sijoittuu Kaakkois- ja Etelä-Suomeen Tampereelta etelään ja Inkoosta Imatralle ulottuvalle alueelle. Maakaasun osuus Suomen energiakulutuksesta on noin viisi prosenttia (Gasum, 2023). Maakaasutoimitukset Venäjältä päättyivät vuonna 2022 ja toimitukset on korvattu muista lähteistä Balticconnector-putken kautta. Kymenlaakson maakaasun siirtoverkostossa ei ole tiedossa merkittäviä muutoksia, mutta verkosto- ja siihen liittyvät muutokset ja kehitystarpeet tulee käydä läpi alan toimijoiden kanssa maakuntakaavaprosessin yhteydessä. 

Maakuntakaava ei ota lainkaan kantaa teollisen kokoluokan vedyn ja aurinkoenergian tuotantoon. Vedyn siirtoverkoston suunnittelua tekee Gasgrid. Teemakokonaisuutta tulee tarkastella seuraavan maakuntakaavaprosessin yhteydessä. 

Lue lisää...Ajantasaisuuskortti energiahuolto

Ajantasaisuuskortti lentoliikenne

Ajantasaisuuden arviointikortti

Lentoliikenne

Kymenlaaksossa maakuntakaavassa on merkitty yhteensä kolme lentopaikkaa ja -kenttää, jotka palvelevat eri käyttötarkoituksia alueella. Kymenlaaksosta puuttuu henkilöliikenteen kenttä, jossa olisi säännöllistä henkilöliikennettä. 

Utin lentokentän liikennevaraus perustuu puolustusvoimien tarpeisiin, sen lisäksi kentällä on siviili-ilmailun toimintojen kehittämistarvetta. Utin lentokentän yhteyteen tullaan rakentamaan lääkärihelikopterin sijoittumispaikka. Kymin lentopaikan liikennevaraus mahdollistaa harrastuslentoliikenteeseen liittyvien toimintojen kehittämisen. Pyhtään lentopaikka tulee palvelemaan ammatillista ilmailuliiketoimintaa, tulevaisuuden sähköistä ja miehittämätöntä liikennettä sekä lentopaikkaan tukeutuvaa elinkeinotoimintaa. 

Maakuntakaavan merkinnät

Lentoliikenteen alue

Merkinnällä osoitetaan lentotoiminnoille varattu alue. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

Suunnittelumääräys:

Lentoliikenteen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhaitat teknisin ja toiminnallisin ratkaisuin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asutukseen, luontoon sekä pohjaveteen kohdistuvien haittojen ehkäisemiseen.

Ajantasaisuuden arviointi

Kymenlaaksossa lentoliikenteen alueen merkintää on käytetty kolmessa eri kohteessa, jotka palvelevat sotilasilmailun toimintoja, harrastelentämistä ja ammatillista ilmailuliiketoimintaa.

Uttiin suunniteltu FinnHEMS Oy:n pelastushelikopteritukikohta sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle Utin lentoliikenteen alueelle. Maakuntakaava on ajantasainen.

Pyhtään lentopaikan osalta on kehittämistyö käynnissä. Hankkeen aikana voi tulla tarpeita, jotka voivat vaikuttaa maakuntakaavan merkintöihin mm. mahdollisten melualueiden osalta. Lisäksi tulee seurata täyttääkö toiminta lentoaseman määritelmän, jolloin maakuntakaavan merkintä tulisi päivittää vastaamaan lentopaikan kehittymistä.

Lue lisää...Ajantasaisuuskortti lentoliikenne

Ajantasaisuuskortti vesiliikenne

Ajantasaisuuden arviointikortti

Vesiliikenne

Kymenlaakson pinta-alasta vesistöjen ala on suuri, koska jo pelkästään pinta-alasta lähes 30 % on Suomenlahteen kuuluvaa merialuetta. Merialueiden lisäksi on sisämaan vesistöjä, joista suurimmat vesistöt ovat Vuohijärvi ja Pyhäjärvi sekä suurin virtaava vesistö Kymijoki.  Maakunnasta löytyy näiden lisäksi lukuisia pienempiä vesistöjä. Satama-alueita, satamia ja venepaikkoja on osoitettu maakuntakaavassa. 

Kymenlaakson merialueelle on tyypillistä suuret tavarankuljetusmäärät. Suomi on vahvasti riippuvainen meriliikenteestä; 90 % viennistä ja 80 % tuonnista kulkee meriteitse. Meriliikenteen sujuvuudella on erittäin suuri merkitys Suomenlahdella. HaminaKotka satama on Suomen suurin yleissatama, joka on merkittävä teollisuuden satama ja kuljetusyhteys. HaminaKotkan satamaan kuuluu useita sataman osia: Mussalo, Sunila, Kantasatama, Hietanen, Hamina ja Halla. Rahtiliikenteen lisäksi on risteilijäliikennettä, jotka pysähtyvät Mussalossa, Kantasatamassa ja Haminassa. Kansainvälinen risteilyliikenne on kasvussa.  Sisämaan vesistöissä liikenne on pienimuotoisempaa mutta mm. Kimolan kanava on suosittu veneilyreitti, jossa on myös risteilyliiketoimintaa. Huviveneilyyn on hyvät olosuhteet Kymenlaaksossa merialueiden lisäksi myös sisämaassa. 

Maakuntakaavan merkinnät

  • Satama-alue

    Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät satamien liikennealueet sekä yhteysalusliikenteen satamat. Liikennealueisiin sisältyy niiden pääkäyttötarkoitusta tukevaa varastointi-, tuotanto-, palvelu- ja hallintotoimintaa. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. Ennen uusiin vesialueisiin kohdistuvia toimenpiteitä tulee selvittää alueiden vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin tarve.

  • Venesatama

    Merkinnällä osoitetaan merkittävät pienvenesatamat. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava pienveneilyn ja virkistyksen tarpeet kulttuuriperintö- ja luontoarvoihin sekä varmistettava alueiden saavutettavuus.

  • Laivaväylä

    Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät kauppamerenkulun väylät.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Laivaväylä, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan Kotka-Pietari suunniteltu yhteys.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Veneväylä

    Merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti veneilyn runkoväylät sekä muut alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Veneväylä, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan Kimolan kanavan ja Voikkaa-Kuusankoski -välin suunnitellut veneväylät.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

Ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät satama-alueet, venesatamat, laiva- ja veneväylät. Maakuntakaavassa kehittämismerkintöjä on osoitettu laiva- ja veneväylille, joiden merkinnät ovat ajantasaisia.

Uutena kehittämistarpeena on noussut Haminan väylän syventämisen esisuunnittelu. Kehittämistarve on myös kuvattu 2023 päivitetyissä Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson liikennestrategiossa. Hanke ei vielä sisälly investointiohjelmaan, koska siitä ei ole käytettävissä tarvittavia perustietoja hankearviointi varten. Maakuntakaavan Haminan väylät -merkintä ei ole ajantasainen.

Maakuntakaavassa on osoitettu Kotka-Pietari suunniteltu yhteys, jonka tarkoituksena on mahdollistaa HaminaKotka –sataman kilpailukyvyn kehittyminen idän suunnan yhteyksiä parantamalla. Yhteyden kehittäminen pitkällä aikavälillä on perusteltua nykyisestä tilanteesta huolimatta, koska nykyinen väylä ei vastaa meriliikenteen tarpeita. Uusi väylä parantaisi kilpailukykyä ja mahdollistaisi aluskoon kasvattamisen sekä lisäisi meriliikenteen turvallisuutta suunnitellun väylä ollessa selkeämpi navigoinnin kannalta.

Kimolan kanavahanke on valmistunut. Voikkaa‐Kuusankoski‐veneväylä avaa Kymijoen vapaa‐ajan käyttömahdollisuuksia kaupunkiseudulla. Yhteyksien jatkokehittäminen on kuitenkin edelleen perusteltua. Maakuntakaava on ajantasainen.

Satama-aluevaraukset ovat kattavia, joissa on varauduttu toiminnan kehittymiseen tulevaisuudessa.

Nykyinen maakuntakaava mahdollistaa uusien laivayhteyksien avaamisen hyödyntäen nykyisiä laivaväyliä. Uudet laivayhteydet eivät edellytä muutoksia maakuntakaavaan.

Lue lisää...Ajantasaisuuskortti vesiliikenne

Ajantasaisuuskortti raideliikenne

Ajantasaisuuden arviointikortti

Raideliikenne

Raideliikenteellä on merkittävä rooli Kymenlaakson liikennejärjestelmässä henkilö- ja tavaraliikenteelle. Kouvola on rautatieliikenteen risteysasema, josta on raideyhteydet Savon ja Karjalan radoille sekä Lahden ja Kotkan suuntiin. Lisäksi raiteita on teollisuuden laitoksiin. Tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat suuria sijainnin, hyvien yhteyksien ja alueen teollisuuden ansiosta.  

Kaakkois-Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä. HaminaKotkan satama on tärkeä raideliikenteen viennin ja tuonnin kanava. Kuljetusmäärät ovat kasvaneet etelä-pohjois suunnassa Kouvola – Kotka/Hamina ja Savon radalla. Geopoliittisesta tilanne on muuttanut ja ohjannut uudelleen tavarakuljetusten reittejä mm. raakapuun tuontimäärät HaminaKotka sataman kautta on kasvaneet merkittävästi. Itä-länsi suunnassa kuljetusmäärät ovat puolestaan vähentyneet mm. pakotteista johtuneen transitoliikenteen vähentymisen takia. Kouvolan RRT -alue on valmistunut 2023 alkuvuodesta ja otettu käyttöön toukokuussa 2023. Alue mahdollistaa pitkien junien tehokkaan lastauksen ja tyhjennyksen sekä yhdistää eri kuljetusmuotoja.

Ostoliikenteellä toteutettu lähiliikenne Kotka-Kouvola välillä on tärkeä maakunnan sisäiselle työssäkäynnille ja vapaa-ajan asioinnille. Nykyinen ostoliikenteen sopimus ulottuu vuoden 2023 loppuun. Kouvolasta ja Kouvolan kautta on myös hyvät henkilöliikenteen yhteydet muualle Suomeen.

Kymenlaaksossa rataverkon pääradat kuuluvat Ten-T ydinverkkoon, jonka lisäksi HaminaKotka satama ja Kouvolan RRT ovat TEN-T ydinverkon tavaraliikenteen solmukohtia. Komission ehdotuksessa Ten-T verkon päivitämiseksi ydinverkon raideyhteydet muuttuisivat Kouvolan ja Lappeenrannan välinen yhteys muuttuisi kattavalle verkolle. Lisäksi Itärata-linjaus tulisi osaksi laajennettua ydinverkkoa henkilöliikenneyhteytenä.

Itäradan ja Itäisen rantarandan vaihtoehtoiset linjaukset on osoitettu maakuntakaavassa.

Maakuntakaavan merkinnät

  • Liikennealue

    Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liikennealueet. Liikennealueisiin sisältyy niiden pääkäyttötarkoitusta tukevaa varastointi-, tuotanto-, palvelu- ja hallintotoimintaa. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata puolustusvoimien Tykkimäen ajoharjoitteluradan toiminta.

  • Liikennealueen laajenemissuunta

    Merkinnällä osoitetaan Kouvolan Kullasvaaran liikennealueen laajenemisuunta.

    Suunnittelumääräys

    Ajantasaisuuden arviointi:

    Yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskevat liikennealuen (L) suunnittelumääräykset.

  • Päärata

    Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän pääradan sijainti. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Päärata, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän pääradat, joihin liittyy merkittäviä parantamisen tarpeita. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää rataosuuksien palvelutason nostoa sekä ottaa huomioon raideliikenteestä aiheutuvat melu- ja tärinähaitat. Ylänummen alueella tulee edistää kolmioraiteen rakentamista.

  • Päärata, ohjeellinen/vaihtoehtoinen

    Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti tai sen vaihtoehdot.

    Suunnittelumääräys:

    Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuus ratayhteyden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

    Yhteysvälikohtainen suunnittelumääräys:

    Kouvola-Koskenkylä yhteysvälin vaihtoehtoisen ohjeellisen linjauksen tarkka sijainti tulee määritellä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

    Hamina-Luumäki yhteysvälin vaihtoehtoisen ohjeellisen linjauksen tarkka sijainti tulee määritellä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

  • Yhdysrata

    Merkinnällä osoitetaan teollisuuslaitoksille johtavien yksityisten ratojen sijainti. Alueella on voimassa MRL 33 § mukaine rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Raideliikenteen yhteystarve

    Merkinnällä osoitetaan mahdollisia ratayhteyksiä, joiden tarve on voitu todeta. Raidelinjausten tarkka sijainti määräytyy tarkemmassa suunnittelussa.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Liikennepaikka

    Merkinnällä osoitetaan seudullisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeät matkakeskukset ja rautatieliikenteen asemapaikat.

    Suunnittelumääräys:

    Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin ja -pyöräilyn tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen saavutettavuuteen eri liikkumismuodot huomioiden.

  • Liikennepaikka, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan seudullisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeät matkakeskukset ja rautatieliikenteen asemapaikat.

    Suunnittelumääräys:

    Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin ja -pyöräilyn tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen saavutettavuuteen eri liikkumismuodot huomioiden.

Ajantasaisuuden arviointi

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 on osoitettu pääradat sekä suunnitellut ja kehitettävät pääradat. Lisäksi Karhulan teollisuuden yhdysrata ja Hamina – Vaalimaa yhteystarve on osoitettu. Kehitettäviä pääratoja on Kymenlaakson maakuntakaavassa Kotka-Hamina, Kouvola-Kotka ja Kouvola-Kuopio rautatiet, joiden osalta maakuntakaavan merkinnät ovat ajantasaisia. Hankkeiden kaikki kehittämistarpeet eivät ole poistuneet ja hankkeet etenevät eri vaiheissa.

Kouvola-Kotka/Hamina -ratahanke on käynnissä, jossa tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia erityisesti tavaraliikenteen osalta. Hanke valmistuu 2025. Yhtäaikaisesti käynnissä on Digirata-hanke, jonka avulla mm. kasvatetaan radan kapasiteettia. Hankkeiden jälkeen puutteita jää henkilöliikenteen kalustoon, esteettömyyteen ja seisakkeiden palvelutasoon. Merkittävänä puutteena on kaksoisraiteen puuttuminen Juurikorpi-Mussalo väliltä, jonka suunnittelu tulisi käynnistää.

Pääratoja koskevat maakuntakaavan merkinnät ovat ajantasaisia. Väyläviraston Kouvola−Luumäki-ratahanke on käynnistynyt keväällä 2023 suunnittelulla mutta hankkeessa uusitaan ainoastaan käyttöikänsä päässä olevia rakenteita eikä hankkeeseen ei sisälly kehittämistoimia. Ainoastaan Kouvola-Kuusankoski radalla on tunnistettu uusi kehittämistarve, joka arvioidaan seuraavan maakuntakaavan yhteydessä (akselipainon nosto 250 kN).

Maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellisia/vaihtoehtoisia pääradan linjauksia Helsingistä itään, jotka myös sisältävät vaihtoehtoisia reittejä. Yhteystarvemerkinnällä kuvataan yhteystarve Hamina – Vaalimaa välille.Kymenlaakson liitto on tilannut selvitystyön osana ajantasaisuusarviointi työtä “Maakuntakaavan ratavarausten ajantasaisuustarkastelu”. Selvityksessä tunnistetut tavara- ja henkilöliikenteen muutokset eivät lähtökohtaisesti edellytä muutoksia vaihtoehtojen linjaussuunnitteluun.

Itärata hankeyhtiö on perustettu suunnittelemaan Koskenkylä-Kouvola väliä. Hankeyhtiö vastaa ratalainmukaisesta suunnittelusta, joka käynnistyy vuoden 2023 aikana ja YVA prosessi alkaa todennäköisesti vuoden 2024 aikana. Maakuntakaavaratkaisun päivittäminen ja ylimääräisten vaihtoehtoisien linjausten poistaminen on tarpeen suunnittelun edetessä kuten maakuntakaavan suunnitteluratkaisuiden perustelut osiossa on esitetty. Itärata Oy:n arvion mukaan vaihtoehtoisten reittien poistaminen voidaan tehdä aikaisintaan 2026. Maakuntakaavan merkinnät ovat ajantasaiset.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on todennut 20.1.2021, että linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Maakuntakaavan ratavarausten ajantasaisuustarkastelu -selvityksessä on tunnistettu lisäselvitystarpeita Itäisen rantaradan osalta. Itäiseen rantarataan liittyy myös vaihtoehtoisia reittejä Hamina - Luumäki välille. Yleisesti myös Itäisen rantaradan osalta Venäjän liikenteen nopeutta korostanut tarve on poistunut, joten ratalinjaukset ja asemapaikat voidaan suunnitella kotimaan liikenteen tarpeiden perusteella. Lisäksi ratakäytävät on syytä tarkistaa linjausten laatimisen jälkeen tunnistettujen luontoarvoihin perustuvien tai laissäädännön muutoksista aiheutuvien reunaehtojen suhteen. Vaalimaan vaihtoehdon suunnitteluperuste on käytännössä poistunut, jonka lähtökohtana on ollut nopea Helsinki-Pietari liikenne. Tämän perusteella selvityksessä todetaan, että Vaalimaalle suuntautuvaa yhteystarvemerkintää voi harkita poistettavaksi.

Liikennepaikkojen kehittämistoimia on tehty useissa kohteissa. Kehittämistarpeita on vielä jäljellä ainakin Kymin, Tavastilan ja Paimenportin sekä Kyminlinnan asemilla. Maakuntakaavan yhteydessä päivitetään liikennepaikkojen tilanne ja arvioidaan, onko tarpeellista lisätä liikennepaikkamerkintä Hillosensalmen seisakkeelle, joka toimii mm. julkisen liikenteen yhteytenä Repoveden kansallispuistoon.
Kouvolan RRT -alueen ensimmäinen vaihe on valmistunut ja alueella on käynnistetty toiminta. Alueen laajentumiseen on varauduttu maakuntakaavassa osoittamalla Kullasvaaran liikennealueen laajenemissuunta pääradansuuntaisesti idän suuntaan. Maakuntakaava on ajantasainen.

Maakuntakaavaprosessin yhteydessä on syytä huomioida ympäristönäkökulmat entistä monipuolisemmin suunnittelumääräyksissä. Ilmastoasioiden lisäksi sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, ekologinen kompensaatio ovat teemoja, jotka ovat olleet esillä viime vuosina. Kymenlaakson liikennestrategiassa asetettaan myös tavoitteita koskien liikenteen päästöjä, ympäristövastuullisuutta, sopeutumista ja varautumista koskien. Näiden teemojen osalta tulee tarkistaa suunnittelumääräysten päivitystarpeet.

Seurantapalvelut ja -aineistot


Kymenlaakson väylähankkeet

Kymenlaakson väylähankkeiden seurantapalvelun avulla voit tarkastella eri liikennehankkeiden tilannetta.

Siirry palveluun

Lue lisää...Ajantasaisuuskortti raideliikenne

Ajantasaisuuskortti tieliikenne

Ajantasaisuuden arviointikortti

Tieliikenne

Tieliikenteellä on suuri merkitys Kymenlaakson sisäisessä ja ulkoisessa saavutettavuudessa henkilöliikenteen ja logistiikan osalta. Yhteydet tukevat TEN-T-verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan muun Euroopan markkina-alueisiin. Kymenlaakson sijainti pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välissä korostaa toimivien kehityskäytävien merkitystä. Kymenlaaksossa on merkittävä metsäteollisuuden keskittymä, joka näkyy myös korkeina raskaanliikenteen määrinä. Erityisesti vt 15 on tärkeä teollisuuden kuljetusreitti, joka on myös tärkeä työmatkaliikenteen yhteys eteläisen ja pohjoisen Kymenlaakson välillä.

Kymenlaakson liikennekäytävät ovat etelä-pohjois suunnassa vt 15 ja itä-länsi suunnassa E 18 sekä vt 6 ja vt 12. Lisäksi vt 26 on tärkeä yhteys yhdessä mt 387 kanssa. Kuljetuskäytävät on kuvattu Kymenlaakson aluerakennekuvassa 2050 ja merkittävimmät väylät liikennestrategioissa. Valtatiet toimivat tärkeinä henkilöliikenteen ja teollisuuden yhteyksinä. Valtateiden lisäksi maakuntakaavassa on kuvattu seututeitä ja pääkatuja, jotka toimivat seutujen ja muiden tärkeiden yhteyksien välittäjinä.  

Kymenlaakson asema valtakunnan huoltovarmuuslogistiikan välittäjänä ja ulkomaankaupan keskeisenä toimijana korostuu merkittävästi geopoliittisen tilanteen seurauksena, jossa korostuvat erityisesti yhteydet HaminaKotkan -satamaan ja Kouvolan RRT -alueelle.

Maakuntakaavan merkinnät

  • Moottori- tai moottoriliikennetie

    Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta.

  • Moottori- tai moottoriliikennetie, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan suunnitellut ja kehitettävät moottori- ja moottoriliikennetiet. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. Väylien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

  • Kaksiajoratainen valta-, kanta- tai seututie tai pääkatu, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan suunnitellut ja kehitettävät kaksiajorataiset valta-, kanta- ja seututiet ja pääkadut. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Ympäröivän maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. Väylien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

  • Valtatie tai kantatie

    Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Valtatie tai kantatie, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan suunnitellut tai kehitettävät valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut.

    Suunnittelumääräys:

    Väylien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

  • Seututie tai pääkatu

    Merkinnällä osoitetaan seututiet ja pääkadut. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Seututie tai pääkatu, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan seututiet ja pääkadut. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Väylien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

  • Yhdystie

    Merkinnällä osoitetaan yhdystiet, jotka yhdistävät maakunnallisesti merkitävää maankäytööä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Yhdystie, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan yhdystiet, jotka yhdistävät maakunnallisesti merkitävää maankäytööä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi.

    Suunnittelumääräys:

    Väylien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

  • Tieliikenteen yhteystarve

    Merkinnällä osoitetaan uusia tieyhteyksiä, joiden toteuttamisesta ja linjauksesta ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Eritasoliittymä

    Merkinnällä osoitetaan toteutetut eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja tai muita merkittäviä maakuntakaavassa osoitettuja liikenteen solmupisteitä. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Eritasoliittymä, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan suunnitellut tai kehitettävät eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja tai muita merkittäviä maakuntakaavassa osoitettuja liikenteen solmupisteitä. Alueella on voimassa 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Liikennetunneli tai katettu tie

    Merkinnällä osoitetaan E18 tiehen liittyen Haminassa Husulan tunneli ja Virolahdella Vaalimaan tunneli.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

  • Liikennetunneli tai katettu tie, suunniteltu tai kehitettävä

    Merkinnällä osoitetaan E18 tiehen liittyen Kotkassa ns. Karhulan kanjonin alue.

    Suunnittelumääräys:

    Ei kaavamääräyksiä.

Ajantasaisuuden arviointi

Liikenne 12 –suunnitelma ohjaa valtakunnantasolla liikennejärjestelmän kehittämistä, jonka laatimisen aikana on käyty alueiden kanssa vuoropuhelua. Kymenlaakson merkittävimmät hankkeet on huomioitu Liikenne 12 -suunnitelmassa.

Väyliä koskevat maakuntakaavan kehittämismerkinnät ovat tasaisia. Hankkeiden tilanne tulee kuitenkin tarkistaa maakuntakaavaprosessin yhteydessä. Rahoitus on myönnetty Vt 6 Korian kohta –hankkeelle ja hanke on edennyt rakentamisvaiheeseen. Lisäksi Mt 370 Valkealan tie -hanke on käynnissä. Uusia kehittämistarpeita on tunnistettu liittyvän yhteyksiin Keltakallion teollisuusalueelle E18 moottoritieltä, jotka on syytä huomioida.

Tieliikenteen yhteystarve on osoitettu Kotkansaari-Halla välille. Sunilan tehtaan lakkauttaminen vähentää laivaliikennettä yhteystarve-merkinnän alueella helpottaen yhteyden toteuttamista. Merkintä on ajantasainen.
Väylien lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu aluerakenteen ja alueiden käytön näkökulmista merkittäviä kehitettäviä eritasoliittymiä, joiden merkinnät ovat ajantasaisia. Ainoastaan Paimenportin eritasoliittymä on valmistunut 2023, jonka osalta kehittämistarvetta ei enää ole.

Karhulan kanjonin alueella on maakuntakaavassa osoitettu kehittämistarve katetulle tielle tai liikenne tunnelille, jossa poistettaisiin E18 tiestä aiheutuvat pöly ja meluhaitat kattamalla kyseinen osa tiestä. Kotkan kaupunki on selvittänyt vaihtoehtoja 2019 selvityksellä. Merkintä on ajantasainen.

Maakuntakaavaprosessin yhteydessä on syytä huomioida ympäristönäkökulmat entistä monipuolisemmin suunnittelumääräyksissä. Ilmastoasioiden lisäksi sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, ekologinen kompensaatio ovat teemoja, jotka ovat olleet esillä viime vuosina. Kymenlaakson liikennestrategiassa asetettaan myös tavoitteita koskien liikenteen päästöjä, ympäristövastuullisuutta, sopeutumista ja varautumista koskien. Näiden teemojen osalta tulee tarkistaa suunnittelumääräysten päivitystarpeet.

Seurantapalvelut ja -aineistot



Liikennehankkeet

Kymenlaakson väylähankkeiden seurantapalvelun avulla voit tarkastella eri liikennehankkeiden tilannetta.

Siirry palveluun

Lue lisää...Ajantasaisuuskortti tieliikenne