Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Ajantasaisuus liikenne

Ajantasaisuuden arviointi

Liikenne

Maakuntakaavalla osoitetaan logistiikan ja liikkumisen kannalta keskeinen verkosto. Keskeistä on elinkeinoelämän kilpailukyvyn, toimintojen saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen edistäminen ottaen huomioon niin maakunnalliset kuin ylimaakunnalliset tavoitteet. Sujuvat yhteydet kytkevät maakunnan keskukset tiiviisti osaksi kansallista ja maailmanlaajuista verkostoa. Maakunnan sisäisessä liikenteessä korostuu arjen liikkuminen sujuvasti, turvallisesti ja kestävästi.

Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset

Alueiden käytön suunnittelussa tulee edistää kestäviä liikkumistapoja huomioiden reitistöjen jatkuvuus.

Suunnittelumääräys pyrkii edistämään alueidenkäytön suunnittelussa kestäviä liikkumistapoja huomioiden reitistöjen jatkuvuus. Tämä on tärkeää viihtyisän, sujuvan, turvallisen ja terveellisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumiseksi sekä ilmastotavoitteden kannalta. Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelma on valmistunut vuoden 2022 aikana.

Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen.

Ajantasaisuuden arviointikortit

Ajantasaisuuden arviointikorteissa on kuvattu maakuntakaavamerkinnöittäin toimintaympäristö ja sen muutokset, kaavamerkintä ja -määräys sekä niihin liittyvät taustatiedot ja -selvitykset. Näiden perustietojen jälkeen esitetään arvio merkinnän ajantasaisuudesta ja merkintään liittyvistä mahdollisista tieto- ja selvitystarpeista.

Tieliikenne

Arviointi tieliikenteen merkinnöistä.

Tutustu arviointiin

Raideliikenne

Arviointi raideliikenteen merkinnöistä. 

Tutustu arviointiin

Vesiliikenne

Arviointi vesiliikenteen merkinnöistä.

Tutustu arviointiin

Lentoliikenne

Arviointi lentoliikenteen merkinnöistä. 

Tutustu arviointiin

Sivulla käytettyjen kuvien lähteet: 1. Kouvolan kaupunki, 2. ja 3. Kotkan kaupunki, 4. AdobeStock_227592407

Lue lisää...Ajantasaisuus liikenne

Ajantasaisuus viherrakenne ja luonnonvarat

Ajantasaisuuden arviointi

Viherrakenne ja luonnonvarat

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ovat globaaleja haasteita, joihin myös maakuntakaavan on pyrittävä vastaamaan. Kymenlaakso on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Kymenlaakso on myös ensimmäisenä maakuntana laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman, jossa on kuvattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuuksia ja riskejä sekä sopeutumistoimia.

Kymenlaakson keskeisimpiä haavoittuvuustekijöitä ovat Kymijoen vesistön sekä Kotkan ja Haminan rannikkoalueiden tulvariskialueet; ilmasto-olosuhteista hyvin riippuvaisten metsä- ja maatalouden suuri merkitys maakunnan taloudelle; talousmetsän suuri osuus ja siitä johtuva monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden pirstoutuneisuus ja pienuus; maayhteys eteläisempään Eurooppaan, jota pitkin saapuu uusia vieraslajeja; logistiikka-alan keskeinen merkitys Kymenlaakson ja koko Suomen huoltovarmuudelle ja vientiteollisuudelle; sekä ikääntyvä väestö ja heikko talouskasvu.

Maakuntakaavassa biologista ja geologista monimuotoisuutta vaalitaan osoittamalla luonnon arvoalueet sekä tukemalla ekosysteemipalveluiden tuotantopotentiaalia. Luonnon arvoalueita kytkee yhteen Kymenlaakson manner- ja merialueen kattava sini-viherrakenneverkosto. 

Resurssiviisas bio- ja kiertotalous on ratkaisu luonnonvarojen kestävän käytön haasteeseen. Maakuntakaavassa luodaan alueidenkäytölliset edellytykset luonnonvarojen kestävälle käytölle. Ratkaisulla varmistetaan riittävä puhtaan talousveden saanti sekä rakennuskiven tuotanto. Turvetuotantoalueiden osalta on arvioitu turpeen tulevaisuuden tarvetta sekä turvetuotantoalueiden sijoittumista ympäristövaikutusten suhteen. 

Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset

Maankäytön tarkemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytyksiä vaelluskalakantojen luontaiselle lisääntymiselle jokialueilla. Alueiden käytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä vesien ekologisen tilan parantamiseen.

Maakuntakaavan tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Vaelluskalakantojen vahvistaminen on tärkeää Kymenlaakson luonnon monimuotoisuuden vaalimisen sekä kalastusmatkailun kehittämisen kannalta. Aluerakenteeseen ei tule luoda tarpeettomia esteitä vaelluskalakantojen luontaiselle nousulle jokialueilla. 

Maakuntakaavan suunnittelumääräyksellä edistetään lisäksi vesien ekologisen tilan parantamista. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain ja sen taustalla olevan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä. Tavoitteita ei ole vielä saavutettu, ja toimenpiteitä pitää tehostaa. Maankäytöllä on suuri merkitys vesistöjen tilaan. 

Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen.

Alueiden käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että toiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Natura 2000 -ohjelman verkoston tavoitteena on vaalia luonnon monimuotoisuutta EU:n alueella. Maakuntakaavalla turvataan Natura 2000 -ohjelman alueiden arvot ja estetään ohjelma-alueiden luonnonarvojen heikentyminen. Maakuntakaavaratkaisulla varmistetaan, ettei suojelualueiden ulkopuolisella maankäytöllä heikennetä merkittävästi alueiden suojelullisia arvoja.

Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen.

Ajantasaisuuden arviointikortit

Ajantasaisuuden arviointikorteissa on kuvattu maakuntakaavamerkinnöittäin toimintaympäristö ja sen muutokset, kaavamerkintä ja -määräys sekä niihin liittyvät taustatiedot ja -selvitykset. Näiden perustietojen jälkeen esitetään arvio merkinnän ajantasaisuudesta ja merkintään liittyvistä mahdollisista tieto- ja selvitystarpeista.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojeluun liittyvien merkintöjen arviointi.

Tutustu arviointiin

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien merkintöjen arviointi.

Tutustu arviointiin

Maa-ainekset

Turvetuotanto- ja maa-ainesvaroihin liittyvien merkintöjen arviointi.

Tutustu arviointiin

Vesivarat

Arvokkaisiin pinta- ja pohjavesiin liittyvien merkintöjen arviointi.

Tutustu arviointiin

Sivulla käytettyjen kuvien lähteet: 1. Visit KotkaHamina, 2.  repovesi_AdobeStock_138476182, 3. Kymenlaakson liitto, 4. Kymijoen kuvapankki

Lue lisää...Ajantasaisuus viherrakenne ja luonnonvarat

Ajantasaisuus aluerakenne ja kulttuuriperintö

Ajantasaisuuden arviointi

Aluerakenne ja kulttuuriperintö

Aluerakenteella tarkoitetaan maakunnan rakennetta, toimintojen yleispiirteistä sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita. Maakuntakaavan 2040 aluerakenteen tavoitteena on tukea maakunnan kestävää ja tasapainoista kehittymistä hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja vahvistamalla eri taajamien ja keskustojen roolia. Kulttuuri- ja rakennusperintöä vaalitaan alueelliseen omaleimaisuuteen ja vahvuuksiin tukeutuen.

Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset

Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,5 metriä (N2000-järjestelmässä) alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys.

Maakuntakaavassa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin, tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen tulee sijoittaa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai varmistaa tulvariskien hallinta teknisin keinoin. Tulvariskeihin liittyvä koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen. Seuraavassa maakuntakaavan valmistelussa tulee ottaa huomioon uudet Kymijoen tulva-aluetta sekä rannikon tulva-aluetta koskevat tutkimusaineistot.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen.

Maakuntakaavassa osoitetaan ranta-alueita virkistys- ja matkailukäyttöön, mutta ei erikseen varsinaisia vapaa-ajan asumisen alueita. Sen vuoksi maakuntakaavassa on annettu suunnittelumääräys, joka koskee vesistöjen läheisyyteen suunniteltavaa rakentamista koko kaava-alueella. Suunnittelumääräys velvoittaa säästämään jäljellä olevaa yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa, jota tarvitaan virkistyksen ja luontomatkailun tueksi sekä luonnontilaisen vesi- ja rantamaiseman osien säilyttämiseksi. Kymenlaakson ranta-alueet ovat suhteellisen sulkeutuneita. Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset. Ajantasainen tieto on tarkistettava museoviranomaiselta.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat lain voimalla rauhoitettuja ja tieto muinaisjäännöksistä ja niiden sijainnista lisääntyy koko ajan. Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ajantasainen.

Ajantasaisuuden arviointikortit

Ajantasaisuuden arviointikorteissa on kuvattu maakuntakaavamerkinnöittäin toimintaympäristö ja sen muutokset, kaavamerkintä ja -määräys sekä niihin liittyvät taustatiedot ja -selvitykset. Näiden perustietojen jälkeen esitetään arvio merkinnän ajantasaisuudesta ja merkintään liittyvistä mahdollisista tieto- ja selvitystarpeista.

keskusta- ja taajamatoiminnot

Arvointi keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueiden, taajamatoimintojen reservialueen sekä kestävän ja tiivistettävän kaupunkialueen merkinnöistä.

Tutustu arviointiin

Kylät

Arviointi maakuntakaavan kylämerkinnöistä.



Tutustu arviointiin

Kulttuuriperintö ja maisema

Arviointi kulttuuriympäristö- ja maisema-alueisiin sekä muinaismuistoihin liittyvistä merkinnöistä. 

Tutustu arviointiin

Puolustusvoimat

Arviointi puolustusvoimien alueiden, puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden sekä suojavyöhykkeiden merkinnöistä. 

Tutustu arviointiin

Erityisalueet

Arviointi moottoriratojen ja ampumaratojen sekä melualueiden merkinnöistä.

Tutustu arviointiin

Sivulla käytettyjen kuvien lähteet: Kotkan kaupunki, Kouvolan kaupunki, AdobeStock_40616990

Lue lisää...Ajantasaisuus aluerakenne ja kulttuuriperintö

Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi

Maakuntakaavan laadintaa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) eli MRL. MRL:n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Kymenlaaksossa on voimassa maakuntavaltuuston 15.6.2020 hyväksymä Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava ja kattaa kaikki maankäyttömuodot koko maakunnan alueella. Tällä sivustolla on arvioitu Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ajantasaisuutta. Tavoitteena on muodostaa käsitys Kymenlaakson maakuntakaavoituksen tulevista tarpeista. Ajantasaisuusarvioinnissa peilataan maakuntakaavan vastavuutta Kymenlaakson toimintaympäristön muutoksiin ja maakunnallisiin kaavoituskysymyksiin sekä asetettuihin tavoitteisiin. Ajantasaisuusarviointi on tehty vuoden 2023 aikana.

  • Toimintaympäristön muutokset

    Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja väestöllinen rakennemuutos kuluneen vuosikymmenen aikana. Negatiivinen väestönkehitys on voimistunut 2010-luvun loppupuolella. Maakunnan väkiluku on supistunut väestön ikääntymisen sekä muuttotappioiden vaikutuksesta. Erityisesti Kymenlaakson työikäinen väestö on supistunut voimakkaasti ja varsinkin nuoret ovat muuttaneet maakunnasta pois sekä koulutuksen että työn perässä.

    Maakunnan sisällä toimintaympäristö ja siinä ennustetut muutokset ovat Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna erilaisia. Toisin kuin useimmissa maakunnissa Kymenlaaksossa maakunnan keskuskaupungin ja muun seudun välillä ei ole merkittävää eriytymistä aluetalouden tai demografian näkökulmasta. Tätä selittää osin Kymenlaakson hallinnollinen rakenne: maakunta koostuu lähinnä Kouvolan ja Kotka-Haminan kaupunkiseuduista.

    Maakunnan työpaikkojen määrä on niin ikään supistunut voimakkaasti. Teollisuudella ja sitä palvelevalla toiminnalla on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Kaakkois-Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuusklusteri. Kymenlaakson vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnassa on myös vahva logistiikan keskittymä ja paljon logistiikkaan ja varastointiin liittyviä työpaikkoja. Eniten työpaikkoja maakunnassa on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat julkinen hallinto, maanpuolustus sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. 

    Elinkeinorakenne on vähitellen monipuolistumassa. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta että uudemmilta toimialoilta.  Erityisesti keskitytään älykkääseen ja vihreään logistiikkaan, uusiutuviin materiaaleihin ja energiaan sekä datatalouteen, kyberturvallisuuteen ja pelillisyyteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa Kymenlaakson yritystoiminnan kilpailukykyyn moninaisesti.

    Kymenlaakson asema valtakunnan kokonaisturvallisuudessa, huoltovarmuuslogistiikan välittäjänä sekä ulkomaankaupan ja teollisuuden keskeisenä toimijana on korostunut. Kouvola on yksi Suomen tärkeimpiä raideliikenteen risteyskohtia ja erityisesti Kotka-Kouvola -yhteysvälin ja HaminaKotkan sataman merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, vientilogistiikalle ja metsäteollisuudelle on merkittävästi lisääntynyt vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa.

    Vaalimaa on ollut yksi Suomen ja Venäjän välisen rajan vilkkaimpia rajanylityspaikkoja. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat vaikuttaneet rajaliikenteeseen merkittävästi. Rajaliikenteen määrät eivät lähivuosina palaa sotaa edeltäneelle tasolle. Kymenlaakson toimintaympäristössä rajavalvonnan merkitys on vastaavasti korostunut koko maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta merkittävästi.

    Kymenlaakson tavoitteeksi on asetettu olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kymenlaakso on ensimmäisenä maakuntana laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman, Ilmastokestävä Kymenlaakso. Suunnitelmassa tarkasteltiin Kymenlaakson ilmastoskenaarioita, maakunnan haavoittuvuuksia sekä sopeutumistoimia yhdeksälle eri sektorille: maatalous, metsätalous, luonnon monimuotoisuus, yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, lämmön- ja energiantuotanto ja jakelu sekä vesihuolto, sosiaali-. terveys- ja pelastusala, liikenne ja logistiikka, teollisuus ja muut elinkeinot, sekä matkailu ja virkistys.

    Kymenlaakson keskeisimpiä haavoittuvuustekijöitä ovat Kymijoen vesistön sekä Kotkan ja Haminan rannikkoalueiden tulvariskialueet; metsä- ja maatalouden suuri merkitys maakunnan taloudelle; talousmetsän suuri osuus ja siitä johtuva monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden pirstoutuneisuus ja pienuus; maayhteys eteläisempään Eurooppaan, mikä edesauttaa vieraslajien leviämistä; logistiikka-alan keskeinen merkitys Kymenlaakson ja koko Suomen huoltovarmuudelle ja vientiteollisuudelle; sekä ikääntyvä väestö ja heikko talouskasvu.

    Kymenlaakson maakuntaohjelma - Kymenlaakso tänään

  • Lakimuutokset

    Maankäyttö- ja rakennuslaki on vuonna 2000 voimaan astunut laki, joka säätelee rakentamista ja maankäyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) on tehty useita muutoksia, jotka sujuvoittavat kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä. Maakuntakaavoituksen osalta merkittäviä muutoksia olivat esimerkiksi hyväksymisprosesseihin liittyvät muutokset (2015) ja vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevat muutokset (2017). Em. lakimuutokset on jo huomioitu voimassa olevassa Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavassa.  

    Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus käynnistettiin vuonna 2018. Ympäristöministeriön ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausunnolla 27.9.–7.12.2021. Valtioneuvosto linjasi maaliskuussa 2022 kuitenkin, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen toteutuu vain osittain. Eduskuntaan on viety hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumottiin ja lakiin lisätiin säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain maaliskuussa 2023.  

    Rakentamislaki korvaa nykyisen MRL:n rakentamista koskevat osat 1.1.2025 alkaen. Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa kokonaisuudistuksia ja kaavoitusta jatketaan MRL:n nykyisten säännösten pohjalta. Rakentamislain tullessa voimaan MRL:n nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. 

    Vaikka sääntelyyn ei ole lähitulevaisuudessa tulossa muutoksia, on maakuntakaavoituksen kehittäminen nykyisten säännösten puitteissa mahdollista ja tarpeen. Ympäristöministeriö on muun muassa vuonna 2014 sekä 2023 toteutunut selvitys  MRL:n toimivuuden ja kehittämistarpeiden kehittämiseksi.  

    Ajankohtaisessa Petteri Orpon hallitusohjelmassa on alueidenkäyttölain kehittämiseen liittyviä kirjauksia. Ohjelman mukaan sitoudutaan mm. siihen, ettei kaavatasojen lukumäärä kasva. Lisäksi on tavoitteena keventää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta ja oikeusvaikutteisuutta osana maankäytön suunnittelujärjestelmää. Tarkoitus on myös sisällyttää alueidenkäyttölakiin mahdollisuus kaavoittaa teollisuuspuistoja, jotka luovat etukäteen tiedossa olevat reunaehdot maankäytölle ja nopeuttavat maankäytön prosessien ohella muutakin ympäristölainsäädäntöön perustuvaa luvitusta. Hallitusohjelman kirjauksia ovat niin yleispiirteisiä ja epämääräisiä, että niiden tarkempi huomioiminen ja tulkitseminen ajantasaisuusarviointityön yhteydessä on tässä vaiheessa mahdotonta. Yleisesti on kuitenkin odotettava, että maakuntakaavan yleispiirteinen luonne suhteessa kuntatason kaavoihin korostuu entisestään. 

  • Ajantasaisuuden arviointiprosessi

    Kymenlaakson maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointityö on toteutettu liiton omana työnä vuoden 2023 ja kevään 2024 aikana. 

    Työ toteutettiin maakunnan keskeisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Alueen kuntien kanssa käytiin työneuvotteluja ajantasaisuudesta ja lisäksi kunnilta  pyydettiin kirjalliset kommentit ajantasaisuusarvioinnin luonnoksesta. 21.2.2024 järjestettiin laaja sidosryhmätyöpaja, jossa maakunnan keskeiset toimijat toivat esiin näkemyksiä ja tarpeita maakuntakaavan ajantasaisuudesta. 

    Arviointiprosessissa on tunnistettu ne kokonaisuudet, joiden osata maakuntakaavan uudistaminen on osoittautunut tarpeelliseksi toimintaympäristön muutoksista johtuen. Prosessissa on tunnistettu myös selvitys- ja tietotarpeita.  

    Keskeisimmät maakuntakaavan muutostarpeet liittyvät energiamurroksen ja elinkeinorakenteen muutospaineisiin ja -trendeihin. Valtaosa voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisuista on ajantasaisia ja joustavia. Kriittisimpien muutostarpeiden osalta on noussut esiin maakuntakaavan vaiheittainen päivittäminen.

    Kymenlaakson maakuntahallitus on käsitellyt ajantasaisuusarvioinnin kokouksessaan 20.5.2024.

Tavoitteena toimiva ja kestävä Kymenlaakso

Maakuntakaavan 2040 tavoiteasiakirjassa on asetettu maakuntakaavan tavoitteet ja suuntaviivat. Tavoiteasiakirjassa on asetettu yleisiä tavoitteita, poikkileikkaavia teemoja sekä teemakohtaisia tavoitteita. Teemakohtaisiin tavoitteisiin liittyvä arviointi on käsitelty ajankohtaisuuden teemakohtaisissa arvioinneissa. 

  • Yleiset tavoitteet

    Maakuntakaava luo edellytykset hyvälle elin- ja toimintaympäristölle ja sitä kautta vahvistaa Kymenlaakson kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

    Maakuntakaavalla kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta.

    Kymenlaakso on vetovoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

    Kaavaratkaisulla on pyritty hyvin erilaisten niin maakunnallisten kuin ylimaakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamiseen. Elinkeinoelämän toimintaympäristön tulee olla alueen ihmisten työllisyyttä edistävää. Elinkeinonelämän tarpeisiin kuuluu mm. logististen yhteyksien kehittäminen ja uusien elinkeinoelämän alueiden kehittäminen. Kaavan tulee turvata eheän kaupunkirakenteen säilyminen ja kehittyminen myös tilanteessa, jossa väestökehitys ei ole positiivista. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta myös kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 

    Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 käytetään aluevaraus-, kohde- ja viivamerkintöjä sekä ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Lähes kaikkiin kaavamerkintöihin liittyy suunnittelumääräyksiä, joilla ohjataan ensisijaisesti kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Lisäksi kaavassa on annettu koko maakuntaa koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä, joiden ajantasaisuus on arvioitu teemakohtaisesti.  

    Maakuntakaavaratkaisu vastaa yleisiin tavoitteisiin hyvin. Maakuntakaavan perusperiaatteena on olla mahdollistava. Toimintaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut radikaalisti ja todella nopeasti. Tästä huolimatta maakuntakaava on ollut joustava vastaamaan muuttuneisiin alueidenkäytöllisiin kysymyksiin. Toimintaympäristön muutokset ovat kuitenkin asettaneet täysin uusia haasteita liittyen mm. energiakysymyksiin ja vihreään siirtymään sekä monipaikkaisuuteen ja työn murrokseen, joita ei maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ole huomioitu. 

    Monipaikkanen Suomi - tutustu monipaikkaisuuden eri muotoihin

  • Poikkileikkaavat teemat

    • Kilpailukyky 
    • Elinvoimaisuus 
    • Vetovoima   
    • Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 

    Maakuntakaavan 2040 tavoitteena on toimiva ja kestävä Kymenlaakso. Kaavaratkaisulla on pyritty hyvin erilaisten niin maakunnallisten kuin ylimaakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamiseen. Elinkeinoelämän toimintaympäristön tulee olla alueen ihmisten työllisyyttä edistävää. Elinkeinonelämän tarpeisiin kuuluu mm. logististen yhteyksien kehittäminen ja uusien elinkeinoelämän alueiden kehittäminen. Kaavan tulee turvata eheän kaupunkirakenteen säilyminen ja kehittyminen myös tilanteessa, jossa väestökehitys ei ole positiivista. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta myös kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 

    Kymenlaakso on kärsinyt rakennemuutoksesta pitkään. Kymenlaaksossa BKT/asukas oli vuonna 2020 41 987 euroa, mikä on hieman koko maan keskiarvoa vähemmän. Keskiarvon yläpuolelle päästään maakunnista vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Vuonna 2021 Kymenlaaksossa oli 60 570 työpaikkaa. Tämä on 2,6 % koko maan työpaikoista. 2010-luvulla Kymenlaakson työpaikoista on hävinnyt 10 %. Absoluuttisena lukuna tämä merkitsee lähes 6 600 työpaikan katoamista. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työpaikkoja on vähentynyt logistiikka-alalta ja teollisuudesta. Työpaikkojen määrä on kasvanut etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Kymenlaaksossa yrityksiä on viimeisimmän tiedon mukaan lähes 9 800 ja yritysten toimipaikkoja noin 11 500. Suoritettujen tutkintojen jakautuma kertoo sekä työvoiman tarjonnan että työvoiman kysynnän rakenteesta. Kymenlaaksossa on ollut tyypillisesti jonkin verran enemmän toisen asteen ja vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita maan keskiarvoon verrattuna. Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin kehittymiseen. Kymenlaakso haluaa olla aktiivisten ja hyvinvoivien asukkaiden maakunta, jossa jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen, yhteisöllisyyden kokemukseen, koulutukseen, työhön, itsensä toteuttamiseen sekä erilaisiin harrastuksiin. Keskeisiä haasteita maakunnassa ovat rakennetyöttömyys sekä koulutuksen ulkopuolelle jääminen.  

    Maakuntakaavan läpileikkaavat teemat tukevat maakuntaohjelma tavoitteita elinkeinorakenteen monipuolistamisesta, älykkään erikoistumisen vauhdittamisesta sekä hyvinvoinnin lisäämisestä.

    Kymenlaakson toimialakortit - tutustu Kymenlaakson kehitysnäkymiin toimialoittain

Ajantasaisuuden arviointi teemoittain

Aluerakenne ja kulttuuriperintö

Aluerakenne ja kulttuuriperintö -teeman alla käsitellään Kymenlaakson keskustojen, taajamien ja kylien sekä maiseman, rakennetun kulttuuriperinnön ja arkeologian maakuntakaavamerkintöjä.

Tutustu arviointiin

Elinkeinot

Elinkeinot -teeman alla käsitellän teollisuuden, työpaikkojen, palveluiden ja kaupan maakuntakaavamerkintöjä. 


Tutustu arviointiin

Liikenne

Liikenne -teema käsittää tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenteen maakuntakaavamerkinnät.



Tutustu arviointiin

Matkailu ja virkistys

Matkailu ja virkistys -teemakokonaisuus käsittelee matkailuun, ulkoiluun, virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Tutustu arviointiin

Viherrakenne ja luonnonvarat

Viherrakenne ja luonnonvarat -teemassa käsitellään siniviherverkostoon, suojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen sekä maa-, turve- ja kiviainesten ottoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Tutustu arviointiin

Energia ja tekninen huolto

Energia ja tekninen huolto -teema käsittelee energian tuotantoon ja siirtämiseen sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä.

Tutustu arviointiin

Sivulla käytettyjen kuvien lähteet: 1. ja 3. Kymenlaakson liitto, 2. Juha Rimpeläinen, 4. Kotkan kaupunki,  4.HaminaKotka satama

Lue lisää...Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi

Ajantasaisuuden arviointi

Ajantasaisuusarvioinnissa peilataan maakuntakaavan vastavuutta Kymenlaakson toimintaympäristön muutoksiin ja maakunnallisiin kaavoituskysymyksiin sekä asetettuihin tavoitteisiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen Alueidenkäyttölaki) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä.

Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ajantasaisuuden arviointi

Kymenlaaksossa on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2020. Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka kattaa kaikki maankäyttömuodot koko maakunnan alueella. Ajantasaisuuden arvioinnin tavoitteena on muodostaa käsitys Kymenlaakson maakuntakaavoituksen tulevista tarpeista.

Siirry ajantaisuuden arviointiin

Jaa artikkeli

Lisätietoja

Vuorinen Lotta
Suunnittelupäällikkö
+358 44 7170 533
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yhdyskuntarakenne, kauppa ja elinkeinot, kulttuuriympäristöt, merialuesuunnittelu

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Hering Frank 
Suunnittelujohtaja
+358 50 308 7290
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmä, kansainväliset yhteydet, edunvalvonta, vastuualueen johtaja

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Tallinen Kirsi
Rahoitusasiantuntija
+358 40 653 5339
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aluekehitysrahoitus, rahoitusviestintä

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Karhunen Anna-Riikka
Kehittämispäällikkö
+358 44 747 8503
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aluekehitysrahoitus, kansainväliset ohjelmat

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Ronkanen Elina
Maakuntasuunnittelija
+358 44 747 8511
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Paikkatietohallinto, tietopalvelu, osallistaminen ja viestintä, virkistys ja tekninen huolto

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Kallström Riitta
Aluekehityspäällikkö
+358 50 368 3936
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aluekehitys, aluekehitysrahoitus, liikennejärjestelmä, laajakaista, edunvalvonta

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Tolmunen Petri
Projektipäällikkö 
+358 44 747 8512
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

KymÄES 2.0 ja FutureECOM

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Vanhala Toni
Kansainvälisten asiain päällikkö
+358 40 5123356
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kansainväliset ohjelmat ja -yhteydet, aluekehitys, aluekehitysrahoitus

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Hämäläinen Mia
Aluekehitysasiantuntija
+358 440 566 566
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ennakointi, tilastot, osaaminen, matkailu, kulttuuri ja luovat alat

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Mikkola Jaakko
Maakuntajohtaja
Tel: +358 40 548 0311
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maakunnan kehittäminen, edunvalvonta, kansainväliset yhteydet, viraston johtaja

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Lehtinen Jussi
Aluekehitysjohtaja
Tel: +358 400 644 206
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aluekehityksen vastuualueen johtaminen, maakuntajohtajan sijainen

 

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Turkulainen Harri
Hallintojohtaja
Tel: +358 45 126 1619
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hallinto, talous, viestintä, vastuualueen johtaja

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Ivakko Elina
Rehtori
Tel: +358 40 555 9094
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymenlaakson kesäyliopisto

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Leino Kaisa
Ympäristösuunnittelija
Tel: +358 44 747 8518
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, kestävä kehitys, luonnonvarat, vesistöt, kansainvälinen ympäristö- ja ilmastotyö, ympäristöpoliittinen neuvottelukunta

Katso kaikki yhteystiedot

Lisätietoja

Räty Ville
Maakuntasuunnittelija
Tel: +358 44 747 8508
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Liikenneasiat, maaseutu, matkailu, kalatalous

Katso kaikki yhteystiedot

Frank Hering

Lue lisää...Ajantasaisuuden arviointi